Absoluuttisten solmukoordinaattien menetelmä kuorimaisten kappaleiden mallinnuksessa

Työn tavoitteena oli kehittää nopeasti konvergoiva kuorielementti epälineaarisesti joustavien kappaleiden analysointiin. Kuorielementti perustuu absoluuttisten solmukoordinaattien menetelmään ja se hyödyntää kaarevuuden kuvausta elastisten voimien määrityksessä. Kehitettyä elementtiä verrattiin kontinuumimekaniikalla kehitettyyn kuorielementtiin ja kaupallisen elementtimenetelmän kuorielementtiin. Yksinkertaisimman kuormitustapauksen tuloksia verrattiin teknisen taivutusteorian mukaiseen analyyttiseen ratkaisuun. Staattisten testien tulokset tässä työssä kehitetyllä kuorielementillä vastasivat hyvin kaupallisella elementtimenetelmällä saatuja tuloksia. Deformaatioiden ollessa geometrisesti lineaarisella alueella, kehitetyllä kuorielementillä saadut tulokset vastasivat paremmin sekä analyyttistä ratkaisua että kaupallisella elementtimenetelmällä saatuja tuloksia kuin aiemman kontinuumimekaniikkaan perustuvan kuorielementin tulokset. Kehitetyn kuorielementin ongelmana verrattuna kontinuumimekaniikkaan perustuvaan elementtiin on monimutkaisempi kinematiikan kuvaus. Tästä on seurauksena laskenta-ajan huomattava kasvaminen. Jatkossa kannattaisi keskittyä numeeristen ratkaisumenetelmien kehittämiseen.

Mittausmenetelmien kehittaminen kuplakolonnille

Kuplakolonnireaktoreiden CFD-mallinnus on talla hetkella voimakkaasti kehittyva tutkimusalue. Kaksifaasivirtauksen luotettava simulointi ja mallintaminen on haastavaa kuplakolonnireaktorissa tapahtuvien ilmioiden monimutkaisuuden vuoksi. Reaktorin kayttaytymiseen vaikuttavat tekijat, kuten kolonnin hydrodynamiikka ja aineensiirto, tulee tuntea hyvin ennen mallien tekoa. Tassa tyossa on kokeellisesti tutkittu erilaisten mittausmenetelmien soveltuvuutta kuplakolonnin hydrodynamiikan tutkimiseen. Mittausmenetelmissa on keskitytty erityisesti CFD-mallien vaatimiin paikallisiin mittauksiin. Lisaksi tyossa on arvioitu mittausmenetelmien soveltuvuutta j a luotettavuutta CFD-mallien validointiin. Tyon kirjallisuusosassa on perehdytty kuplakolonnireaktorin hydrodynaamiseen kayttaytymiseen ja siihen vaikuttaviin tekijoihin. Naita ovat mm. reaktorityypit, kaasun dispergointi, virtaustyypit ja -alueet, kaasun tilavuusosuus, kaasukuplan koko ja kuplan nousunopeus. Mittauksia tehtiin kahdessa erikokoisessa kuplakolonnissa, joista pienemman halkaisija oli 0,078 m ja suuremman 0,182 m. Molempien kolonnien nestepinnan korkeus oli 4,62 m. Mittaukset tehtiin vesijohtovedella ja epaorgaanisella prosessiliuoksella. Hydrodynaamisista ominaisuuksista mitattiin kaasun tilavuusosuus, kaasukuplan koko seka kaasukuplan nousunopeus. Kaasun tilavuusosuusmittaukset tehtiin paaasiassa paine-eromittauksella ja joissakin tapauksissa pinnanmittausmenetelmalla. Kuplakoko- ja kuplan nousunopeusmittaukset tehtiin suumopeusvideokameralla ja laser Doppler-anemometrilla. Mittauksissa kaytettiin kahdeksaa erilaista kaasunjakolaitetta, joilla selvitettiin kaasunjakolaitteen ominaisuuksien vaikutusta kolonnin hydrodynamiikkaan. Tuloksista havaittiin, etta nestefaasin ominaisuuksilla oli suuri vaikutus kolonnin hydrodynaamiseen kayttaytymiseen. En kaasunjakolaitteilla vesijohtovedella mitatut hydrodynaamiset ominaisuudet eivat poikenneet paljoa toisistaan, kun taas prosessiliuoksella kaasunjakolaitteiden valille saatiin huomattavat erot. Mittausmenetelmista laser Doppler-anemometri ei kaytettavissa olleella optiikalla soveltunut kaasukuplien mittaamiseen. Kuplat olivat menetelmalle liian suuria. Suumopeusvideokamerallaja paine-eromittauksella paastiin hyviin tuloksiin.

Tuotantosuunnitelman julkaiseminen partnereille internetissä

Stora Enso käyttää tehtaillaan TietoEnatorin luomaa Fenix-toiminnanohjaus-järjestelmää. Fenix on monimutkainen järjestelmä, joka sisältää mm. tuotannon-ohjausosion, jolla luodaan paperikoneille tuotantosuunnitelmia. Fenix-projektiin on syntynyt sivutuotteena PartnerWeb-projekti, jonka tarkoituksena on julkaista joitakin Fenixin palveluita internetissä. Kohderyhmänä ovat pääasiassa Stora Enson suurimmat asiakkaat, heidän partnerinsa. Tämän työn tavoitteena on rakentaa teoriatasolla toimivat sovellukset internet- ja WAP-ympäristöihin koskien PartnerWebin tuotantosuunnitelmaosiota. Tavoitteena on myös tutkia, mitä vaatimuksia kyseisessä ympäristössä julkaistava sovellus asettaa sekä missä muodossa ja mitä tietoa partnereille esitetään. Lähestymistapa on varsin tietoturvapainotteinen, johtuen Fenixin tärkeydestä Stora Ensolle. Työn tuloksena saatiin luotua teoriatason käyttöliittymät internet- ja WAP-ympäristöihin. Tuloksena saatiin myös tietoturvallinen arkkitehtuuri. Sovellusten osalta työ jatkuu edelleen, tavoitteena on rakentaa luotuihin käyttöliittymiin toimivat sovellukset, jotka käyttävät Fenix-palveluita.

Teholähdepiirilevyn suunnittelu akkukäyttöiseen laitteeseen

Teholähdepiirilevyn suunnittelu etenkin kooltaan pieneen akkukäyttöiseen laitteeseen on monivaiheinen suunnitteluprosessi. Teholähdetopologioiden valinta levylle määrää heti alkuunsa kuinka vakaata jännitettä levyllä voidaan tuottaa, kuinka suuria tehoja siitä voidaan ottaa, miten paljon häiriöitä levy tuottaa ympäristöönsä ja ennen kaikkea, kun akkukäyttöisestä laitteesta on kysymys, kuinka hyvään hyötysuhteeseen sillä voidaan päästä. Suunnittelun kannalta hakkuriteholähde on teholähdetopologioista vaativin. Tässä työssä paneudutaankin tarkemmin boost-hakkuriteholähteen suunnitteluun. Pelkkä hakkurin komponenttien mitoitus ei takaa teholähteelle parasta mahdollista toimintaa, vaan myös piirilevysuunnittelulla on suuri merkitys. Akkukäyttöisen laitteen teholähdepiirilevyn suunnittelu ei rajoitu yksinomaan teholähteiden suunnitteluun vaan levy sisältää usein myös muuta oheiselektroniikkaa, yleensä ainakin laitteen käynnistyselektroniikan sekä akun latausjärjestelmän. Etenkin akun latausjärjestelmän suunnittelu saattaa muodostua hyvinkin monimutkaiseksi tehtäväksi. Tässä työssä onkin tutkittu muutaman yleisimmän akkutyypin latausmenetelmiä. Työssä suunnitellaan myös käytännössä teholähdepiirilevy akkukäyttöiseen mittalaitteeseen. Levyn toimintaa tutkitaan erinäisin mittauksin, joilla pyritään selvittämään levyn heikkoudet. Näiden heikkouksien pohjalta levystä suunnitellaan paranneltu versio. Tällekin levylle tehdään samat mittaukset kuin edelliselle versiolle, joista selviää parannusten onnistuminen.

Language Ability and Motivation among Foreigners in Survey Responding

With increasing migration and linguistic diversification in many countries, survey researchers and methodologists should consider whether data provided by individuals with variable levels of command of the survey language are of the same quality. This paper examines the question of whether answers from resident foreign respondents who do not master available survey languages may suffer from problems of comprehension of survey items, especially items that are more complicated in terms of content and/or form. In addition, it addresses the extent to which motivation may affect the response quality of resident foreigners. We analyzed data from two large-scale surveys conducted in Switzerland, a country with three national languages and a burgeoning foreign population, employing a set of dependent measures of response quality, including don't know responses, extreme responding, mid-5 responding, recency effects, and straight-lining. Results show overall poorer response quality among foreigners, and indicate that both reduced language mastery and motivation among foreigners are relevant factors. This is especially true for foreign groups from countries that do not share a common language with those spoken in Switzerland. A general conclusion is that the more distant respondents are culturally and linguistically from the majority mainstream within a country, the more their data may be negatively affected. We found that more complex types of questions do generally lead to poorer response quality, but to a much lesser extent than respondent characteristics, such as nationality, command of the survey language, level of education, and age.

Suojakaasuseoksen koostumuksen vaikutus CO2-laser-MAG-hybridihitsauksessa

Hitsaavassa teollisuudessa kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää hitsauksen tehokkuuden nostoa. Niinpä metalliteollisuus etsii kuumeisesti uusia yhä tehokkaampia hitsausmenetelmiä. CO2-laserin ja MAG:in yhdistelmän muodostamalla hybridihitsauksella saadaan aikaan syvä tunkeuma kuten laserhitsauksessa, mutta sallitaan laserhitsausta väljemmät railotoleranssit. Samalla muodonmuutokset vähenevät huomattavasti verrattuna perinteiseen kaarihitsaukseen. Kaariavusteisessa laserhitsauksessa yhdistetään laserhitsaukseen perinteinen kaarihitsaus eli MIG/MAG-, TIG- tai plasmahitsaus. Menetelmää voidaan kutsua myös hybridihitsaukseksi ja sillä hyödynnetään molempien prosessien edut välttyen yksittäisten prosessien haitoilta. Prosessin haittapuolena on parametrien suuri määrä, joka on rajoittanut menetelmän käyttöönottoa. Diplomityössä tutkittiin suojakaasuseoksen koostumuksen vaikutusta rakenneteräksen CO2-laser-MAG-hybridihitsauksessa. Laserhitsauksen ja MAG-hitsauksen suojakaasuvirtaukset yhdistettiin siten, että heliumseosteinen suojakaasu tuotiin MAG-polttimen kaasukuvun kautta. Suojakaasun heliumpitoisuus nostettiin niin korkeaksi, että estettiin laserhitsauksen muodostaman plasman syntyminen. Samalla hitsauskokeissa opittiin paremmin ymmärtämään prosessia ja sen parametrien riippuvuutta toisiinsa. Tutkitut suojakaasuseokset koostuivat heliumista, argonista ja hiilidioksidista. Hitsauskokeiden perusteella havaittiin, että suojakaasuseoksen optimaalinen heliumpitoisuus on 40-50 %. Tällöin laserin tunkeumaa häiritsevää plasmapilveä ei synny ja prosessi on stabiili. Päittäisliitosten hitsauksessa suojakaasuseoksen 2 %:n CO2-pitoisuudella saadaan aikaan hyvin vähän huokosia sisältävä hitsi, jonka tunkeumaprofiilin muoto ja liittymä perusaineeseen on juoheva. Pienaliitoksilla 7 %:n CO2-pitoisuudella prosessi pysyy stabiilina ja vähäroiskeisena. Tunkeuma hieman levenee hitsin keskeltä ja hitsin liittyminen perusaineeseen on juoheva.CO2-laser-MAG-hybridihitsauksella aikaansaadaan laadukkaita hitsejä taloudellisesti, mikäli käytetyt parametrit ovat oikein valittuja. Parametrit on sovitettava jokaiseen hitsaustapaukseen erikseen, eikä niitä välttämättä voida suoraan käyttää toisessa tapauksessa.

Teknologiayrityksen laajentuminen epävarmassa tilanteessa – reaalioptiolähtöinen kannattavuustarkastelu

Investoinnit ovat välttämättömiä, jotta yritys voi parantaa asemaansa toimintaympäristössään ja ylläpitää saavutettua kilpailuetua. Siksi investointien kannattavuuden tutkiminen on tärkeää. Reaalioptioiden avulla voidaan hyödyntää tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vähentää uhkia, jolloin kannattavuuslaskentaan saadaan uusia näkökulmia. Reaalioptiot ovat strategisen suunnittelun työkaluja. Työssä tutkittiin reaalioptioiden mahdollisuuksia teknologiayrityksen päätöksenteon tukena. Tarkastelu tehtiin kohdeyrityksen näkökulmasta keskittyen informaation tuottamiseen ja reaalioptioiden soveltamiseen kerätyssä aineistossa. Reaalioptiot ovat tärkeitä riskienhallintavälineitä, joiden avulla tulevaisuuden muutokset voidaan ottaa muuttujiksi investointeja arvotettaessa. Reaalioptioiden soveltava käyttö on ollut vielä vähäistä niiden monimutkaisuudesta ja muuttujien hallinnan vaikeudesta johtuen. Reaalioptioita on tutkittu tieteellisessä kirjallisuudessa jo merkittävästi. Suomessa käytännön sovellukset ovat olleet vähäisiä. Reaalioptioiden strategisesta luonteesta johtuen tulokset ovat usein myös salaisia. Tässä työssä käytetään kohdeyrityksen pyynnöstä Case-osuudessa kohteista muutettuja nimiä ja arvoja.

Henkilöyhtiön ja osakeyhtiön tuloverotus oikeustapausten valossa

Tutkimuksessa käsitellään henkilöyhtiön ja osakeyhtiön tuloverotusta Korkeimman hallinto-oikeuden vuosina 1996 – 2001 tekemien päätösten valossa. Tutkimuksessa tarkastellaan KHO:n päätöksiä verosuunnittelun näkökulmasta. Päätavoitteena on analysoida henkilöyhtiöön ja osakeyhtiöön liittyviä verosuunnittelun keinoja. Verosuunnittelulle pyritään löytämään ns. juridiset raamit, joiden sisällä verosuunnittelua todellisuudessa tehdään. Osakeyhtiön ja henkilöyhtiön verorasitusta tarkastellaan yksinkertaisen teoreettisen laskelman avulla. Laskelman mukaan henkilöyhtiö voi olla verotuksellisesti edullisempi yritysmuoto, varsinkin paljon henkilökuntaa vaativilla toimialoilla. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että henkilöyhtiö on toimintaan liittyvissä muutostilanteissa jossain määrin joustavampi kuin osakeyhtiö. Verosuunnittelun kannalta taas henkilöyhtiötä voidaan pitää perustellusti monimutkaisempana yhtiömuotona kuin osakeyhtiötä.

Gaining momentum: New options and opportunities for the treatment of advanced melanoma.

Before 2011, patients with advanced or metastatic melanoma had a particularly poor long-term prognosis. Since traditional treatments failed to confer a survival benefit, patients were preferentially entered into clinical trials of investigational agents. A greater understanding of the epidemiology and biology of disease has underpinned the development of newer therapies, including six agents that have been approved in the EU, US and/or Japan: a cytotoxic T-lymphocyte antigen-4 inhibitor (ipilimumab), two programmed cell death-1 receptor inhibitors (nivolumab and pembrolizumab), two BRAF inhibitors (vemurafenib and dabrafenib) and a MEK inhibitor (trametinib). The availability of these treatments has greatly improved the outlook for patients with advanced melanoma; however, a major consideration for physicians is now to determine how best to integrate these agents into clinical practice. Therapeutic decisions are complicated by the need to consider patient and disease characteristics, and individual treatment goals, alongside the different efficacy and safety profiles of agents with varying mechanisms of action. Long-term survival, an outcome largely out of reach with traditional systemic therapies, is now a realistic goal, creating the additional need to re-establish how clinical benefit is evaluated. In this review we summarise the current treatment landscape in advanced melanoma and discuss the promise of agents still in development. We also speculate on the future of melanoma treatment and discuss how combination and sequencing approaches may be used to optimise patient care in the future.

Alueellinen verkostoituminen. Case: Kaakkois-Suomen TE-keskus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kaakkois-Suomen TE-keskuksen toiminta-ajatuksen ja vision toteutumista alueellisten yhteistyökump-paneiden (ulkoinen näkökulma) ja henkilöstön (sisäinen näkökulma) kannalta, millä lailla he ovat kokeneet voineensa vaikuttaa alueellisten toimijoiden verkostoon, ja minkälaisia rooleja on löydettävissä verkostosta. Tutkimus on kaksiosainen sisältäen kvalitatiivisen teoriaosan, ja empiiriaosan. Teoriaosassa määritellään verkostokäsite ja verkostopiirteitä. Lisäksi pohditaan motiiveja verkostoitumiseen ja tutkitaan erilaisia verkostojaotteluja. Alueellista verkostoitumista käsitellään ei-hyötyä-tavoittelevan organisaation näkökulmasta. Lisäksi käydään läpi organisaation sisäistä näkökulmaa verkostoiduttaessa sekä sitä, voiko verkostoa johtaa. Tutkimuksen empiiriaosassa teemahaastatellaan alueellisia yhteistyökumppaneita sekä henkilöstön edustajia. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että toiminta-ajatus on sisäistetty verkoston toiminnan lähtökohdaksi. Koetaan, että verkostoon voidaan vaikuttaa, mutta verkoston johtaminen on tilannekohtaista. Verkoston toimivuutta lisäävät siinä toimivien henkilöiden keskinäinen luottamus ja aktiivinen tiedonkulku. Käytännössä roolien erittely ei ole selkeätä, vaan eri roolit sekottuvat tilanteen mukaan. Vapaamuotoiset foorumit koetaan erityisen hedelmällisiksi uusia innovaatioita luotaessa ja hyvä käytäntöjä hyödynnettäessa.

Quantitative proteomics in the characterization of T helper lymphocyte differentiation

The term proteome is used to define the complete set of proteins expressed in cells or tissues of an organism at a certain timepoint. Respectively, proteomics is used to describe the methods, which are used to study such proteomes. These methods include chromatographic and electrophoretic techniques for protein or peptide fractionation, mass spectrometry for their identification, and use of computational methods to assist the complicated data analysis. A primary aim in this Ph.D. thesis was to set-up, optimize, and develop proteomics methods for analysing proteins extracted from T-helper (Th) lymphocytes. First, high-throughput LC-MS/MS and ICAT labeling methods were set-up and optimized for analysing the microsomal fraction proteins extracted from Th lymphocytes. Later, iTRAQ method was optimized to study cytokine regulated protein expression in the nuclei of Th lymphocytes. High-throughput LC-MS/MS analyses, like ICAT and iTRAQ, produce large quantities of data and robust software and data analysis pipelines are needed. Therefore, different software programs used for analysing such data were evaluated. Moreover, a pre-filtering algorithm was developed to classify good-quality and bad-quality spectra prior to the database searches. Th-lymphocytes can differentiate into Th1 or Th2 cells based on surrounding antigens, co-stimulatory molecules, and cytokines. Both subsets have individual cytokine secretion profiles and specific functions. Th1 cells participate in the cellular immunity against intracellular pathogens, while Th2 cells have important role in the humoral immunity against extracellular parasites. An abnormal response of Th1 and Th2 cells and imbalance between the subsets are charasteristic of several diseases. Th1 specific reactions and cytokines have been detected in autoimmune diseases, while Th2 specific response and cytokine profile is common in allergy and asthma. In this Ph. D. thesis mass spectrometry-based proteomics was used to study the effects of Th1 and Th2 promoting cytokines IL-12 and IL-4 on the proteome of Th lymphocytes. Characterization of microsomal fraction proteome extracted from IL-12 treated lymphobasts and IL-4 stimulated cord blood CD4+ cells resulted in finding of cytokine regulated proteins. Galectin-1 and CD7 were down-regulated in IL-12 treated cells, while IL-4 stimulation decreased the expression of STAT1, MXA, GIMAP1, and GIMAP4. Interestingly, the transcription of both GIMAP genes was up-regulated in Th1 polarized cells and down-regulated in Th2 promoting conditions.

Non-invasive diagnostic and prognostic evaluation of liver cirrhosis and portal hypertension.

Cirrhosis is the final stage of most of chronic liver diseases, and is almost invariably complicated by portal hypertension, which is the most important cause of morbidity and mortality in these patients. This review will focus on the non-invasive methods currently used in clinical practice for diagnosing liver cirrhosis and portal hypertension. The first-line techniques include physical examination, laboratory parameters, transient elastography and Doppler-US. More sophisticated imaging methods which are less commonly employed are CT scan and MRI, and new technologies which are currently under evaluation are MR elastography and acoustic radiation force imaging (ARFI). Even if none of them can replace the invasive measurement of hepatic venous pressure gradient and the endoscopic screening of gastroesophageal varices, they notably facilitate the clinical management of patients with cirrhosis and portal hypertension, and provide valuable prognostic information.

Piikarbidipuolijohdekomponentit tehoelektroniikassa

Piikarbidi (SiC) on tunnettu korkealuokkaisena hioma-aineena ja hiekkapaperin pin-noitteena yli 100 vuoden ajan. Nykyisin ainetta käytetään pääasiassa puolijohteiden raaka-aineena. Piikarbidi on puolijohteena ylivoimainen tavanomaiseen piihin (Si) verrattuna lähes joka suhteessa johtuen sen kiderakenteesta, mutta sen valmistus on osoittautunut erittäin monimutkaiseksi johtuen pääasiassa vaikeudesta kasvattaa riittävän suuria ja laadukkaita SiC-kiteitä. Siksi tehoelektroniikan SiC-puolijohdekomponenttien laajamittaista käyttöä joudutaan yhä odottamaan. Tässä diplomityössä tehdään perusteellinen selvitys, miten piikarbidin valmistuspro-sessit eroavat normaaleista piin valmistusprosesseista, mitä etuja piikarbidin käytöllä saavutetaan ja vastaavasti mitä varjopuolia sillä on. Työssä selvitetään tällä hetkellä markkinoilla olevien SiC-tehopuolijohdekomponenttien ominaisuuksia, ketkä ovat teh-neet tutkimusta alalla, sekä esitetään arvioita SiC-tekniikan tulevaisuuden näkymistä.

The predictive value of preoperative B-type natriuretic peptide in children undergoing cardiac surgery

Introduction: B-type natriuretic peptide (BNP) is a biomarker of myocardial stress. In children, the value of preoperative BNP on postoperative outcome is unclear. The aim of this study was to determine the predictive value of preoperative NT-proBNP on postoperative outcome in children after congenital heart surgery. Results: Ninety-seven patients were included in the study with a median age of 3.3 years [0.7-5.2]. Preoperative median NT-proBNP was 412 pg/ml [164-1309]. NT-proBNP was above the P95 reference value for age in 56 patients (58%). Preoperative NT-proBNP was significantly higher in patients who had mechanical ventilation duration of more than 2 days (1156 pg/ml [281-1951] vs. 267 pg/ml [136-790], p=0.003) and who stayed more than 6 days in the pediatric intensive care unit (727 pg/ml [203-1951] vs. 256 pg/ml [136-790], p=0.007). However, preoperative NT-proBNP was not significantly higher in patients with an increased inotropic score, a prolonged cardiopulmonary bypass time or an increased surgical risk category. Conclusions: An elevated preoperative NT-proBNP reflects hemodynamic status and cardiac dysfunction, and therefore is a valuable adjunct in predicting a complicated postoperative course. ___________________________________ Introduction: Le peptide natriurétique type B (BNP) est un marqueur reflétant le stress myocardique. Dans la population pédiatrique, la signification des valeurs préopératoire de BNP, en particulier sur l'évolution postopératoire, n'est pas clairement établie. Le but de l'étude est de déterminer la valeur prédictive de la partie NT sérique du BNP (NT-proBNP) sur l'évolution post opératoire d'enfants porteur d'une cardiopathie congénitale et ayant eu une chirurgie cardiaque. Résultats: Nonante-sept enfants ont été inclus dans l'étude, avec un âge médian de 3.3 ans [0.7-5.2]. La valeur médiane du NT-proBNP préopératoire était de 412 pg/ml [164-1309]. Le NT-proBNP préopératoire était supérieur au P95 des valeurs de référence pour l'âge chez 56 patients (58%). Le NT-proBNP préopératoire était significativement plus élevé chez les patients ayant eu plus de deux jours de ventilation mécanique dans la période postopératoire (1156 pg/ml [281-1951] vs. 267 pg/ml [136-790], p=0.003) et ayant été hospitalisés plus de 6 jours dans l'unité de soins intensifs pédiatrique (727 pg/ml [203-1951] vs. 256 pg/ml [136-790], p=0.007). Par contre, le NT-proBNP préopératoire n'était pas significativement plus élevé chez les patients ayant eu un score d'inotrope élevé pendant leur hospitalisation aux soins intensifs, un temps de circulation extracorporelle prolongé ou ayant subi une chirurgie avec un risque chirurgical élevé. Conclusions: Un NT-proBNP sérique élevé en préopératoire reflète l'importance du stress myocardique induit par l'hémodynamique et la dysfonction myocardique, il est un marqueur qui permet d'améliorer l'identification des patients à risque d'avoir une évolution post opératoire compliquée.

ENaC activity in collecting ducts modulates NCC in cirrhotic mice.

Cirrhosis is a frequent and severe disease, complicated by renal sodium retention leading to ascites and oedema. A better understanding of the complex mechanisms responsible for renal sodium handling could improve clinical management of sodium retention. Our aim was to determine the importance of the amiloride-sensitive epithelial sodium channel (ENaC) in collecting ducts in compensate and decompensate cirrhosis. Bile duct ligation was performed in control mice (CTL) and collecting duct-specific αENaC knockout (KO) mice, and ascites development, aldosterone plasma concentration, urinary sodium/potassium ratio and sodium transporter expression were compared. Disruption of ENaC in collecting ducts (CDs) did not alter ascites development, urinary sodium/potassium ratio, plasma aldosterone concentrations or Na,K-ATPase abundance in CCDs. Total αENaC abundance in whole kidney increased in cirrhotic mice of both genotypes and cleaved forms of α and γ ENaC increased only in ascitic mice of both genotypes. The sodium chloride cotransporter (NCC) abundance was lower in non-ascitic KO, compared to non-ascitic CTL, and increased when ascites appeared. In ascitic mice, the lack of αENaC in CDs induced an upregulation of total ENaC and NCC and correlated with the cleavage of ENaC subunits. This revealed compensatory mechanisms which could also take place when treating the patients with diuretics. These compensatory mechanisms should be considered for future development of therapeutic strategies.