Co-benefits of addressing climate change can motivate action around the world

Personal and political action on climate change is traditionally thought to be motivated by people accepting its reality and importance. However, convincing the public that climate change is real faces powerful ideological obstacles1, 2, 3, 4, and climate change is slipping in public importance in many countries5, 6. Here we investigate a different approach, identifying whether potential co-benefits of addressing climate change7 could motivate pro-environmental behaviour around the world for both those convinced and unconvinced that climate change is real. We describe an integrated framework for assessing beliefs about co-benefits8, distinguishing social conditions (for example, economic development, reduced pollution or disease) and community character (for example, benevolence, competence). Data from all inhabited continents (24 countries; 6,196 participants) showed that two co-benefit types, Development (economic and scientific advancement) and Benevolence (a more moral and caring community), motivated public, private and financial actions to address climate change to a similar degree as believing climate change is important. Critically, relationships were similar for both convinced and unconvinced participants, showing that co-benefits can motivate action across ideological divides. These relationships were also independent of perceived climate change importance, and could not be explained by political ideology, age, or gender. Communicating co-benefits could motivate action on climate change where traditional approaches have stalled.

Ruumiinkuvia! : Suomalainen performanssi- ja kehotaide 1980- ja1990-luvulla psykoanalyysin valossa

My PhD-thesis Body Images! Psychoanalytical Analysis of Finnish Performance and Body Art in the 1980s and 1990s considers Finnish performance and body art performed mainly by visual artists. In Part I, I chart the historical construction of performance art and its extension since the beginning of the 21st century. There are several wievs of the historical background of performance art. I introduce three different genealogies of performance art. One is Rose-Lee Goldberg s view. She connects performance art with the European avant-garde already at the beginning of the 20th century from futurists and dadaists to Russian avant-garde and the Bauhaus. I prefer to present performance art as contemporary art, which began to take shape in connection with visual arts in the 1950s and 1960s. The focus on the body is apparent in nearly all performance art. Nevertheless, throug the concept of body art I want to empasize the artist s body as the place of art. Body art (as part of performance art) functions as thematic and interpretive concept, which allows me to focus on performances where the questions of body image, narcissism, desire, language and pleasure are incorporated in particular intensive ways. In Part II, I explore the arrival of performance art in Finnish visual arts in the 1980s. I study the new generation s relation to earlier Finnish happenings (1960s) and performative actions in 1970 s. I briefly introduce performance groups of the 1980s art scene and consider their reception in media. The main focus is on the group Jack Helen Brut, in which I see many similarities to the so- called Theatre of Images. The goal of this part II is to provide historical context for the performance analysis that follows. In Part III, I develop the concept of body image which is my main theoretical term. The concept of body image is used according to Lacanian psychoanalytical theory, especially his considerations of mirror stages. My first mapping of body image, which I call imaginary body image, is based on Lacan s famous mirror stage article (1949). According to my reading, body image is narcistic and aggressive. The important concepts here are ego, imaginary, méconnaisance and alienation. In 1953 Lacan began to develop different version on mirror stage, in which he emphasized the primacy of symbolic dimension. It is not image, but language which constructs the foundations of body image. Central concepts in this chater are Other as language, ego-ideal, demand and desire. In the last chapter I connect the third version of the mirror stage to concepts of gaze, phantasy, real, jouissance and object a. In previous chapters I had considered body image in relation to ego. Now I explore it in relation to subject. In my reading the body image is fragile phenomen, which oscillates between yearning for coherence and phantasies of fragmented images. Part IV of the thesis begins with an introduction to the central concepts and debates in performace studies over the last few decades. Important concepts are presence, performativity and theatricality. The main substance of my thesis, however, is the performance analysis, which focuses on works by three Finnish artists and one Finnish group. The first analysis concerns the performance (1992) of Kimmo Schroderus. I discuss the relationship between narcissism and body art and the changes in demands projected on body images of men in recent decades in a Euro-American context. I also explore this performance in relation to the myth of Narcissus, which I reinterpret through Narcissus s aggression against his own body. The group Homo S is the main subject of the next analysis. I discuss the relationship between feminist art and performance art, especially in the United States in the 1960s and 1970s. Homo S is different from this early performance art because of its anarchism, humor and rejection of all ideals. Homo S characterizes its performance Body Body (1983) as liberating vulgar feminism . Sociality and performance of erotic relations between women are central in Body Body. Pia Lindman s performances are the subjects of my third analysis. I study three of her performances: Olen muoto (1993), 17 and in love (1994) and Arranged views (1995). I interpret these performances as efforts to disperse the imaginary and symbolic structures of the body image. She constructs the peculiar object a and phantasy space of her own. In the last analysis I move from questions of image and gaze to a study of language, sound and jouissance. I discuss at a general level the performance of orality and helplesness (Hilflosigkeit) in body art. The central elements in Pentti Otto Koskinen s performances are the ear, listening and receptive gestures and postions. Perseveraatio (1998) can be understood representing as submission to the super-ego s power, which compels one to enjoy. I examine particularly closely the performance Maissi on hyvää ei missään nimessä maissia (1995), which I interpret as the return of a baby s body image to the liminal site of choice: language or jouissance?

Ulkomaisen kirjallisuuden tuonti Suomeen 1800-luvun alkupuolella : Waseniuksen kirjakaupan kansainväliset yhteydet 1823-1836

Opinnäytetyöni tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin kannalta keskeistä kommunikaatiovälinettä, painettua kirjaa, ja sen kansainvälistä luonnetta ja liikkumista. Teemaan perehdytään helsinkiläisen Gustaf Otto Waseniuksen (1789-1852) kirjakaupan toiminnan avulla keskittyen tarkastelemaan ulkomaisen kirjallisuuden tuomista Suomeen 1800-luvun alkupuolella. Tutkielma käsittelee ensisijaisesti itse kauppiastoimintaa: mitä kirjakauppayhteyksiä Waseniuksella oli sekä miten ja keiden ehdoilla ne toimivat. Näiden kysymysten ohessa pohdin myös itse kirjojen välityksellä tapahtunutta tiedonvälitystä. Työn tavoitteena on paljastaa, minkälaisia suomalaisten kirjakauppiaiden ja lukijoiden kirjallisuudenhankinnan sekä lukemisen kontekstit ja resurssit olivat 1800-luvun alkupuolella. Tutkielman lähteinä on käytetty Waseniuksen kirjakaupan kirjeitä ja kuitteja sekä sensuuriviranomaisten arkistoja. Tutkielmani jakautuu kolmeen osaan. Ensiksi paneudun Waseniuksen kauppaverkoston syntyyn ja sen esittelyyn: Waseniuksen kansainväliset yhteydet keskittyivät kolmelle kulttuurialueelle. Ruotsista hän sai kirjoja kaikilta merkittäviltä kustantajilta, kauppiailta sekä itsenäisesti toimivilta kirjailijoilta. Saksankielisen kulttuurin tarjontaa Wasenius pystyi hankkimaan Leipzigin kansainvälisten kirjakauppiaiden avulla. Ranskalaisen kirjallisuuden osalta Wasenius omasi toimivat yhteydet Pariisin kirjakauppiaisiin. Sen sijaan Brittein saaret jäivät vielä Waseniuksen kontaktiverkoston ulkopuolelle, samoin myös Pietarin huomattava kulttuurikeskus. Tämän jälkeen keskityn yhteyksien toimintaan. Wasenius solmi kauppakumppaniensa kanssa yleiseurooppalaisen komissionääri-sopimuksen, jonka valtuuttamana hän sai myydä kunkin ulkomaisen kauppiaan tuotteita liikkeessään. Ensiksi tarkastelen kauppiaiden välisten etäisyyksien ylittämistä. Aikakauden kuljetustavat huomioonottaen suuret etäisyydet eivät Waseniuksen kirjojen hankintaa juuri haitanneet, vaan suurkauppiaana hän pystyi käyttämään aikansa parhaat resurssit lähetystensä kuljettamiseen. Toiseksi pohdin aikakauden kauppiastoimintojen ja kulttuuripiirteiden vaikutusta kirjakauppaan. Waseniuksen toiminta kirjakauppiaana perustui taloudellisen voiton tavoittelulle, mikä tarkoitti mm. sitä, että lähetysten sisältö määrättiin etukäteen hyvin tarkasti. Ennen Suomeen saapumistaan kirjoilla piti olla varma ostaja, minkä Wasenius useimmiten varmisti ennakkotilausluetteloin ja etumaksuin. Kolmanneksi esiin nousevat 1800-luvun alun poliittiset tapahtumat, jotka osaltaan, kauppiaan silmiin kaikkein näkyvimmin, vaikuttivat kirjojen tuontiin. Sensuurin piti periaatteessa estää useiden satojen vaarallisena pidetyn kirjan levittäminen ja lukeminen Suomessa, mutta Wasenius ei suinkaan lopettanut kiellettyjen kirjojen tuontia, vaan salakuljetti sensuroitavia teoksia jatkuvasti liikkeeseensä myytäväksi. Suomalaiset viranomaiset hyväksyivät usein tämänkaltaisen toiminnan, joten venäläistä sensuuriasetusta tai hallintoa ei juuri kunnioitettu. Vertailu eurooppalaiseen kirjakauppatoimintaan osoittaa Waseniuksen omanneen erittäin hyvät kansainväliset suhteet. Tämä kuitenkin johtui niin kirjakauppatoiminnan keskittymisestä harvojen kauppiaiden käsiin kuin myös oman kustannustoiminnan vähyydestä. Tiedonvälityksen kehityksen ja kulttuurihistorian kannalta Waseniuksen kansainvälinen toiminta osoittautuu noudattelevan vielä vanhan eliittikulttuurin muotoja, mutta kirjakauppainstituution kehittyminen aivan uudenlaiseen kukoistukseen valmisteli jo kansallisen kulttuurin nousemista lähivuosikymmeninä.

"Minäkin olen täällä löyhkäämässä" : Etnisyyden ja ruumiillisuuden representaatiot Veronica Pimenoffin romaanissa Maa ilman vettä

Tutkin työssäni, miten etnisyys ja ruumiillisuus representoituvat Veronica Pimenoffin romaanissa Maa ilman vettä (1999) ja millaisia merkityksiä nämä representaatiot saavat suhteessa kysymyksiin vallasta, väkivallasta, sukupuolesta, seksuaalisuudesta, hyvinvoinnista ja sairaudesta. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on jälkikoloniaalinen teoria. Romaanissa on keskeisellä tavalla kyse konfliktista: nuoruudenystävykset, suomalainen Kristiina ja mosambikilainen Sofia Elena, kohtaavat jälkimmäisen kuolinvuoteella ja käyvät kiivasta kamppailua aatteista ja arvoista. Olen tulkinnut romaanin päähenkilöt allegorisiksi hahmoiksi, jotka edustavat kotimaitaan ja -mantereitaan. Näihin henkilöhahmoihin kiteytyy ominaisuuksia, jotka tavataan hahmottaa stereotyyppisiksi Euroopalle ja Afrikalle. Etnisyys representoituu paitsi Kristiinan ja Sofia Elenan tyypitellyissä luonteenpiirteissä ja käyttäytymismalleissa myös heidän ulkonäkönsä kuvauksessa. Kristiina kuvataan korostetun vaaleana ja Sofia Elena korostetun mustana, minkä voi tulkita kommentoivan imperialistiseen diskurssiin liittyvää binaarista ajattelua. Myös romaanin miehet ovat tulkittavissa allegorisiksi hahmoiksi: Kristiinan mies Otto edustaa vaimonsa tavoin vaurasta Eurooppaa, amerikkalainen pohatta Mark Hunter Yhdysvaltoja ja sen mahtia ja Kristiinan nuoruudenrakastettu Abdel läntistä kuvitelmaa eksoottisesta Orientista. Ruumiillisuus korostuu romaanissa seksuaalisuuden, sairauden ja väkivallan kuvauksissa. Kristiina on seksuaalinen toteuttaja, jonka kokemus omasta ruumiista määräytyy pitkältä eroottisten kokemusten perusteella. Sofia Elenaa taas ei kuvata seksuaalisena hahmona, vaan hänen kehonsa kuvausta hallitsee sairaus. Koska Sofia Elena on allegorinen hahmo, hänen ruumiinsa voi rinnastaa mantereeseen ja sitä riuduttava sairaus prosesseihin, jotka tunkeutuvat yhteiskuntien rakenteisiin ja nakertavat niitä sisältäpäin: hallitsemattomaan kansainväliseen muuttoliikkeeseen, rikollisuuteen ja terrorismiin. Sofia Elenalla on kokemusta myös väkivallasta: hän on sotinut ja pitää väkivaltaa ainoana keinona taistella Länttä vastaan. Romaani välittää kuitenkin pessimistisen kuvan väkivallan mahdollisuudesta vapauttaa (kolmannen maailman) naiset. Pessimistinen kuva välittyy myös ensimmäisen ja kolmannen maailman naisten mahdollisuuksista ymmärtää toisiaan. Nais-Afrikka ja nais-Eurooppa jäävät romaanissa etäälle toisistaan sekä henkisesti että fyysisesti.

Cognitive Functioning in Young Adults with Depression, Anxiety Disorders, or Burnout Symptoms : Findings from a Population-based Sample

Background. Evidence of cognitive dysfunction in depressive and anxiety disorders is growing. However, the neuropsychological profile of young adults has received only little systematic investigation, although depressive and anxiety disorders are major public health problems for this age group. Available studies have typically failed to account for psychiatric comorbidity, and samples derived from population-based settings have also seldom been investigated. Burnout-related cognitive functioning has previously been investigated in only few studies, again all using clinical samples and wide age groups. Aims. Based on the information gained by conducting a comprehensive review, studies on cognitive impairment in depressive and anxiety disorders among young adults are rare. The present study examined cognitive functioning in young adults with a history of unipolar depressive or anxiety disorders in comparison to healthy peers, and associations of current burnout symptoms with cognitive functioning, in a population-based setting. The aim was also to determine whether cognitive deficits vary as a function of different disorder characteristics, such as severity, psychiatric comorbidity, age at onset, or the treatments received. Methods. Verbal and visual short-term memory, verbal long-term memory and learning, attention, psychomotor processing speed, verbal intelligence, and executive functioning were measured in a population-based sample of 21-35 year olds. Performance was compared firstly between participants with pure non-psychotic depression (n=68) and healthy peers (n=70), secondly between pure (n=69) and comorbid depression (n=57), and thirdly between participants with anxiety disorders (n=76) and healthy peers (n=71). The diagnostic procedure was based on the SCID interview. Fourthly, the associations of current burnout symptoms, measured with the Maslach Burnout Inventory General Survey, and neuropsychological test performance were investigated among working young adults (n=225). Results. Young adults with depressive or anxiety disorders, with or without psychiatric comorbidity, were not found to have major cognitive impairments when compared to healthy peers. Only mildly compromised verbal learning was found among depressed participants. Pure and comorbid depression groups did not differ in cognitive functioning, either. Among depressed participants, those who had received treatment showed more impaired verbal memory and executive functioning, and earlier onset corresponded with more impaired executive functioning. In anxiety disorders, psychotropic medication and low psychosocial functioning were associated with deficits in executive functioning, psychomotor processing speed, and visual short-term memory. Current burnout symptoms were associated with better performance in verbal working memory and verbal intelligence. However, lower examiner-rated social and occupational functioning was associated with problems in verbal attention, memory, and learning. Conclusions. Depression, anxiety disorders, or burnout symptoms may not be associated with major cognitive deficits among young adults derived from the general population. Even psychiatric comorbidity may not aggravate cognitive functioning in depressive or anxiety disorders among these young adults. However, treatment-seeking in depression was found to be associated with cognitive deficits, suggesting that these deficits relate to increased distress. Additionally, early-onset depression, found to be associated with executive dysfunction, may represent a more severe form of the disorder. In anxiety disorders, those with low symptom-related psychosocial functioning may have cognitive impairment. An association with self-reported burnout symptoms and cognitive deficits was not detected, but individuals with low social and occupational functioning may have impaired cognition.

An annotated check list of Ramularia species in Australia

An annotated check list of Ramularia species in Australia, based on re-examinations of collections deposited at BRIP, DAR and VPRI, is presented. Twenty-eight species are reported in Australia, most of them on introduced host plants. The new species Cladosporium myrtacearum, Ramularia craspediicola and R. muehlenbeckiae are described. Collections of Cladosporium uredinicola, Neoramularia karelii, Passalora perfoliati and Pseudocercospora pongamiae-pinnatae, previously deposited in Australian herbaria under 'Ramularia sp.', are newly recognised for Australia.

Portrait of Israel Meyerhof.

Digital Image

Painted portrait of Hendel Meyerhof nee Behrend Portraits Women

Digital Image

Painted portrait of Hirsch (Zwiven Israel) Oppenheimer with his wife Johanna (Chana bat Schmuel) nee Enoch. Portraits Couples

Digital Image

Guests at Sophie Oppenheimer's 70th birthday celebration Portraits Groups

Handwritten on verso: (top l-r) Heinz Marcus, Hilde Marcus, Heinz Ascher, Else Stern, Gerhard Ascher, Hattie Wallerstein, Kurt Stern, Paula Stern, Lula Ascher and Hilde Marcus; (second row l-r) Otto Oppenheimer, Heinrich Ascher, Julius Stern, David Wallerstein, Max Marcus, Alex Goldschmidt and Ernst Oppenheimer; (third row l-r) Rose, Hans Oppenheimer, Gertrud Ascher, Oma Oppenheimer, Emma, Martha, Lene, Lucy, Hans, Lore; (front row l-r) Margot Ascher, Heinz Ascher, Golda Ascher, Edith Goldschmidt, Irma Ascher, Lotti Goldschmidt, Gretl Oppenheimer and Ilse Oppenheimer

Studio portrait of the six daughters of Solomon and Emilie Kohnberger: (l-r) Laura, Irene, Johanna, Melanie, Hermine and Martha.

Laura (1878-1917) died during a flu epidemic. She married Sigmund Stiassny and had two children, Lisbeth (Gersuny) (1900-1986) and Walter (1902-1912) who died of a ruptured appendix.

Schoenewald family portrait; Bad Nauheim, Germany.

Includes Rosi Schoenewald (sister of Dora), Dora Schoenewald (wife of Alfred Apfel and mother of Hannah Busoni), Henni Apfel, Tilly Schoenewald, Luise Schoenewald, Max Schoenewald (brother of Dora), Felix Schoenewald (brother of Dora), Samuel Schoenewald (brother of Dora), and Gerhardt Schoenewald

Portrait of Israel Meyerhof.

Digital Image

Painted portrait of Hendel Meyerhof nee Behrend Portraits Women

Digital Image

Painted portrait of Hirsch (Zwiven Israel) Oppenheimer with his wife Johanna (Chana bat Schmuel) nee Enoch. Portraits Couples

Digital Image