Treatment of type B periprosthetic femur fractures with curved non-locking plate with eccentric holes: Retrospective study of 43 patients with minimum 1-year follow-up.

INTRODUCTION: Periprosthetic femur fracture (PFF) is a serious complication after total hip arthroplasty that can be treated using different internal fixation devices. However, the outcomes with curved non-locking plates with eccentric holes in this indication have not been reported previously. The objectives of this study were to determine: (1) the union rate; (2) the complication rate; (3) autonomy in a group of patients with a Vancouver type B PFF who were treated with this plate. HYPOTHESIS: Use of this plate results in a high union rate with minimal mechanical complications. MATERIALS AND METHODS: Forty-three patients with a mean age of 79 years±13 (41-98) who had undergone fixation of Vancouver type B PFF with this plate between 2002 and 2007 were included in the study. The time to union and Parker Mobility Score were evaluated. The revision-free survival (all causes) was calculated using Kaplan-Meier analysis. The average follow-up was 42 months±20 (16-90). RESULTS: Union was obtained in all patients in a mean of 2.4 months±0.6 (2-4). One patient had varus malunion of the femur. The Parker Mobility Score decreased from 5.93±1.94 (2-9) to 4.93±1.8 (1-9) (P=0.01). Two patients required a surgical revision: one for an infection after 4.5 years and one for stem loosening. The survival of the femoral stem 5 years after fracture fixation was 83.3%±12.6%. CONCLUSION: Use of a curved plate with eccentric holes for treating type B PFF led to a high union rate and a low number of fixation-related complications. However, PFF remains a serious complication of hip arthroplasty that is accompanied by high morbidity and mortality rates. LEVEL OF EVIDENCE: Retrospective study, level IV.

Lämmönsiirron numeerinen laskenta profiloidulle kanavalle.

Työn tavoitteena oli tutkia aaltomaisen profiloinnin vaikutusta suorien jäähdytyskanavien lämmönsiirtoon ja painehäviöön. Erilaisia profiileja oli kymmenen kappaletta ja ne olivat 5mm leveitä ja 30cm pitkiä kukin. Ne laskettiin kolmeulotteisina tapauksina FINFLO-virtausratkaisijalla kolmella eri Reynoldsin luvulla, jotka vastasivat laminaarista, osittain turbulenttista ja lähes kokonaan turbulenttista virtausta. Lämmönsiirtoaine oli kuiva +30°C ilma ja profiloinnin toteutustapa oli toisiaan sivuavat ympyräkaaret kolmella erilaisella säteen arvolla ja kolmella erilaisella aallonpituuden arvolla. Lisäksi laskettiin saman levyisen tasokanavan arvot jokaisella Reynoldsin luvulla kaksiulotteisina tapauksina. Näitä profiloimattomia kanavia pidettiin referenssitapauksina. Tuloksena havaittiin että profiloimalla saadaan yksiselitteisesti suurempi lämpöteho ulos samasta tilavuudesta. Lämmönsiirtokerroin kasvaa profiloinnin avulla parhaimmillaan n. 20% käytetystä turbulenssimallista tai lämmönsiirtokertoimen määritelmästä riippumatta. Painehäviö kasvaa myös aina, mutta kitkakerroin voi hieman pienentyä. Profiilin varsinaisena hyvyyskriteerinä pidettiin lämmönsiirtokertoimen ja kitkakertoimen suhdetta h/f. Se osoittautui riippuvaksi Reynoldsin luvusta ja turbulenssimallista; ASM ja Chien k-έ -mallit ennustavat transitioetäisyyden eri tavalla. Laminaarisilla virtauksilla h/f :n vaihtelu oli vähäistä; suhde vaihteli vain ±5% eri profiilien kesken. ASM-mallilla havaittiin sekundääripyörteilyä, ehkä siksi että se mallintaa anisotrooppisen turbulenssin. Chien k-έ malli ennusti suuremman ja aikaisemmin alkavan turbulenttisuuden kuin ASM. Lisäksi havaittiin mm. että tietyillä profiileilla muodostuu kanavan kapeimpaan kohtaan selvä virtausnopeuden paikallinen minimi seinämän läheisyyden takia.

Strategisen tuotteen materiaalitoimittajan valintaprosessi

Työn tavoitteena on esittää strategisen tuotteen toimittajan valintaprosessi. Tavoitteena on esittää valintaprosessin eri vaiheet ja niissä huomioitavat asiat sekä eri vaiheisiin sovellettavia menetelmiä ja työkaluja.Valintaprosessi alkaa tarpeen määrittämisellä, joka käsittää sekä tuotteen ominaisuuksien että toimittajasuhteen kuvaamisen. Strategisten tuotteiden kohdalla tavoitteena on useimmiten pitkäaikainen yhteistyömuoto valitun toimittajan kanssa. Tarpeen määrittämisen jälkeen etsitään eri lähteistä, kuten erilaisista kaupallisista hakemistoista, internetistä, ammattijulkaisuista sekä henkilökohtaisten kontaktien avulla, potentiaalisia toimittajia, joista luodaan ehdokaslista. Seuraavana on vuorossa sovellettavien valintakriteerien määrittäminen. Tyypillisesti tarkastellaan ainakin toimittajan taloudellista tilannetta, laatua, tuotantoa, kuljetusta, palvelua ja raportointia ja tiedonvälitystä. Tämän jälkeen suoritetaan ensimmäinen seulonta, jossa karsitaan epäsopivimmat ehdokkaat pois prosessin jatkovaiheista. Tarvittavia tietoja voidaan hankkia kirjallisten kyselyiden sekä puhelin- ja henkilöhaastatteluiden avulla. Yksityiskohtaisessa arvioinnissa suoritetaan perusteellinen toimittajien vertailu aikaisemmin valittujen valintakriteerien mukaan. Toimittajan yksityiskohtaiseen arviointiin on tarjolla erilaisia menetelmiä, kuten luokiteltu arviointi, painotettu pistearviointi ja kustannussuhdearviointi. Neuvotteluihin valitaan tyypillisesti muutama sopivin toimittaja ja neuvotteluiden jälkeen on pystyttävä valitsemaan sopivin toimittaja tai vaihtoehtoisesti pari toimittajaa, joiden kesken sopimus jaetaan.

Asiakastiedon hallinnan kehittäminen terästehtaassa

Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli laatia terästehtaan käyttöön kriteeristö päätöksenteon tueksi, miten asiakastiedon hallintaa yrityksessä kehitetään. Kriteeristön aikaansaamiseksi tutkimuksessa kartoitettiin erilaisia esimerkin luonteisia ratkaisuvaihtoehtoja asiakastiedon haltuun ottamiseksi. Nykytilan kartoituksessa ja tietotarvevaatimusten määrittelyssä käytettiin haastattelututkimusta. Haastattelujen tarkoituksena oli myöskin selvittää järjestelmän käyttäjien asettamat vaateet asiakastiedon hallinnalle. Diplomityöhön liittyi kirjallisuustutkimus, jossa tarkasteltiin asiakastiedon merkitystä liiketoiminnalle sekä asiakastiedon hallinnan ja hallintajärjestelmien käsitteitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi asiakastiedon hallintajärjestelmien valinnassa ja käyttöönotossa huomioitavia seikkoja. Kirjallisuustutkimus on tehty terästehtaan liiketoimintaympäristön näkökulmasta. Diplomityön lopputuloksena terästehtaalle luotiin kriteeristö asiakastiedon hallinnan kehittämispäätösten tueksi. Kriteereissä on huomioitu järjestelmästä riippumattomat, ohjelmiston valinnassa huomioitavat sekä ohjelmiston toimittajaan kohdistuvat vaatimukset.

A nursing interface terminology: evaluation of face validity

A range of different language systems for nursing diagnosis, interventions and outcomes are currently available. Nursing terminologies are intended to support nursing practice but they have to be evaluated. This study aims to assess the results of an expert survey to establish the face validity of a nursing interface terminology. The study applied a descriptive design with a cross-sectional survey strategy using a written questionnaire administered to expert nurses working in hospitals. Sample size was estimated at 35 participants. The questionnaire included topics related to validity and reliability criteria for nursing controlled vocabularies described in the literature. Mean global score and criteria scoring at least 7 were considered main outcome measures. The analysis included descriptive statistics with a confidence level of 95%. The mean global score was 8.1. The mean score for the validity criteria was 8.4 and 7.8 for reliability and applicability criteria. Two of the criteria for reliability and applicability evaluation did not achieve minimum scores. According to the experts" responses, this terminology meets face validity, but that improvements are required in some criteria and further research is needed to completely demonstrate its metric properties.

Data Envelopment Analysis and non-discretionary inputs : How to select the most suitable model using multi-criteria decision analysis

Within Data Envelopment Analysis, several alternative models allow for an environmental adjustment. The majority of them deliver divergent results. Decision makers face the difficult task of selecting the most suitable model. This study is performed to overcome this difficulty. By doing so, it fills a research gap. First, a two-step web-based survey is conducted. It aims (1) to identify the selection criteria, (2) to prioritize and weight the selection criteria with respect to the goal of selecting the most suitable model and (3) to collect the preferences about which model is preferable to fulfil each selection criterion. Second, Analytic Hierarchy Process is used to quantify the preferences expressed in the survey. Results show that the understandability, the applicability and the acceptability of the alternative models are valid selection criteria. The selection of the most suitable model depends on the preferences of the decision makers with regards to these criteria.

Dynamic Criteria: a Longitudinal Analysis of Professional Basketball Players" Outcomes

This paper describes the fluctuations of temporal criteria dynamics in the context of professional sport. Specifically, we try to verify the underlying deterministic patterns in the outcomes of professional basketball players. We use a longitudinal approach based on the analysis of the outcomes of 94 basketball players over ten years, covering practically players" entire career development. Time series were analyzed with techniques derived from nonlinear dynamical systems theory. These techniques analyze the underlying patterns in outcomes without previous shape assumptions (linear or nonlinear). These techniques are capable of detecting an intermediate situation between randomness and determinism, called chaos. So they are very useful for the study of dynamic criteria in organizations. We have found most players (88.30%) have a deterministic pattern in their outcomes, and most cases are chaotic (81.92%). Players with chaotic patterns have higher outcomes than players with linear patterns. Moreover, players with power forward and center positions achieve better results than other players. The high number of chaotic patterns found suggests caution when appraising individual outcomes, when coaches try to find the appropriate combination of players to design a competitive team, and other personnel decisions. Management efforts must be made to assume this uncertainty.

Traitement des fractures péri-prothétiques de type B du fémur par une plaque anatomique non verrouillée avec trous excentrés : analyse rétrospective de 43 patients avec un recul minimum de 1 an

La fracture périprothétique du fémur (FPF) représente une complication sérieuse des arthroplasties de hanche. Différents matériels d'ostéosynthèse ont été utilisés pour l'ostéosynthèse des FPFs. Toutefois, aucune étude n'a rapporté les résultats obtenus avec une plaque anatomique non-verrouillée avec des trous excentrés. Les buts de ce travail étaient de présenter 1) le taux de consolidation des FPF traitées par cet implant, 2) les caractéristiques péri-opératoires 3) le taux de complications, et 4) les résultats en terme d'autonomie obtenus après le traitement des FPF du groupe B selon Vancouver avec une plaque anatomique à trous excentrés. Hypothèse L'utilisation de cette plaque permet d'obtenir un taux élevé de consolidation avec un minimum de complications mécaniques. Matériels et Méthodes Quarante-trois patients, d'âge moyen 79 ans ± 13 (41 - 98), qui ont été traités pour une ostéosynthèse d'une FPF de type B selon Vancouver avec cette plaque entre 2002 et 2007 ont été inclus. Les patients ont été classifiées selon les scores ASA et de Charnley. Le temps opératoire, les pertes sanguines chirurgicales, le nombre de transfusion, la durée d'hospitalisation, le délai de consolidation, le lieu de vie ainsi que l'autonomie (score de Parker) ont été évalués. Le taux de survie sans révision a été calculé par la méthode de Kaplan-Meier. Le recul moyen est de 42 mois ± 20 (min - max : 16 - 90). Résultats La consolidation a été obtenue chez tous les patients avec un délai moyen de 2,4 mois ± 0,6 (2-4). 1 patient avec un cal vicieux en varus était à déplorer. Le score de Parker a diminué de 5,93 ± 1,94 (2-9) à 4,93 ± 1,8 (1- 9) (p = 0.01). 2 révisions chirurgicales ont été nécessaires sur la série. Le taux de survie à 5 ans des prothèses après ostéosynthèse de la FPF était de 83,3 % ± 12,6 %. Conclusion Cette plaque anatomique avec trous excentrés permet le traitement des FPF du type B et garantit une consolidation de la fracture avec un faible taux de complications liés à l'ostéosynthèse. Toutefois, les FPF représentent une complication sérieuse des arthroplasties de hanche assortie d'un fort taux de morbidités et de mortalité.

Market Index Biases and Minimum Risk Indices

Markets, in the real world, are not efficient zero-sum games where hypotheses of the CAPM are fulfilled. Then, it is easy to conclude the market portfolio is not located on Markowitz"s efficient frontier, and passive investments (and indexing) are not optimal but biased. In this paper, we define and analyze biases suffered by passive investors: the sample, construction, efficiency and active biases and tracking error are presented. We propose Minimum Risk Indices (MRI) as an alternative to deal with to market index biases, and to provide investors with portfolios closer to the efficient frontier, that is, more optimal investment possibilities. MRI (using a Parametric Value-at-Risk Minimization approach) are calculated for three stock markets achieving interesting results. Our indices are less risky and more profitable than current Market Indices in the Argentinean and Spanish markets, facing that way the Efficient Market Hypothesis. Two innovations must be outlined: an error dimension has been included in the backtesting and the Sharpe"s Ratio has been used to select the"best" MRI

Laivan ilmastointijärjestelmän perussuunnittelu ja mitoitus

Diplomityön tavoitteena on tarkastella risteilyaluksen ilmastointijärjestelmän suunnittelua ilmamäärien mitoituksen kannalta esisuunnitteluvaiheessa ja lopullisia laskelmia tehtäessä. Teoriaosassa tutustutaan hyvän sisäilmaston tekijöihin ja tarkastellaan ilmankäsittelyä laivoissa yleensä. Tilakohtaisia mitoituksia varten työssä esitellään perusteita, joita suunnittelijan on tunnettava ja huomioitava. Työn tuloksena esitellään laskentaohjelma, joka luo pohjaa tarkempaan ilmamäärälaskentaan standardin ISO 7547 mukaisesti. Ohjelman avulla ilmastoitavaan tilaan saadaan raitisilmamäärään, ilmanvaihtokertoimeen tai lämpökuormiin perustuva ilmamäärä. Esisuunnitteluvaiheessa alustavia ilmamäärälaskelmia tarvitaan tilavarausten riittävyyden tarkasteluun sekä tarjouskeskustelujen aloittamiseen toimittajien kanssa. Ilmamäärän arviointi perustuu vertailulaivoista määritettyihin eri tilatyyppien ja tilojen keskimääräisiin ilmanvaihtokertoimiin. Tilatyyppeihin perustuvilla kertoimilla saadaan tietokoneen avulla nopeasti karkea kuva ilmamäärien suuruusluokasta, tilabudjetin nimityksiin perustuvalla menetelmällä saadaan tarkempia arvioita ilmamääristä.

Huulisuihkun homogeenisuuden vaikutus paperin rakenneominaisuuksiin

Työssä verrattiin perälaatikoilla 1 ja 2 valmistettujen papereiden rakenteellisia ominaisuuksia. Paperin rakenteessa formaatio oli tärkein ominaisuus ja sen jälkeen kuituorientaatio. Näytteiden valintaperusteena pidettiin sitä, että vertailtavilla näytteillä formaatio (pohja) oli paras kyseisellä perälaatikolla ja vetolujuussuhteet olivat samoja. Toinen valintatapa oli verrata samoissa virtausolosuhteissa valmistettuja papereita keskenään. Näytteiden formaatio mitattiin betaradiografialla. Fosforikuvalevystä skannattu kuva analysoitiin kuva-analyysillä. Mittauksen etuna oli suuri erottelukyky, joka mahdollisti monipuolisen tunnuslukujen laskennan. Näistä esimerkkeinä olivat keskihajonta, vinous ja huipukkuus. Lisäksi määritettiin flokkikokojakaumat sekä kone- että poikkisuuntaan. Kuituorientaation määrityksessä paperinäyte revittiin kerroksiin, kerrokset skannattiin ja kuvat analysoitiin kuvankäsittelyohjelmilla. Juova- ja kuituorientaatioanalyysissä määritettiin orientaatiokulma, max/min-arvo ja anisotropia. Virtaviiva-analyysin tunnusluku oli pyörrekoko. Käytettäessä tunnuslukuna variaatiokerrointa formaatio oli parempi perälaatikolla 1 ali- ja yliperällä. Tasaperän läheisyydessä formaatio oli huonompi. Keskihajonta oli pienempi perälaatikolla 1, mutta erot perälaatikoiden välillä tasaantuivat lähellä tasaperää. Flokkikoko oli koko s/v-alueella hieman suurempi perälaatikolla 1. Virtaviiva-analyysin avulla saatiin selville, että perälaatikolla 1 valmistettujen papereiden paikallinen orientaatiovaihtelu ja pintojen toispuoleisuus oli lievempää kuin perälaatikolla 2.

Diversity of the Quality Criteria in Qualitative Research in the Health Sciences: Lessons from a Lexicometric Analysis Composed of 133 Guidelines

A review of health sciences literature shows a substantial increase in qualitative publications. This work incorporates a certain number of research quality guidelines. We present the results of the Alceste® lexicometric analysis, which includes 133 quality grids for qualitative research covering five disciplinary fields of the health sciences: medicine and epidemiology, public health and health education, nursing, health sociology and anthropology, psychiatry and psychology. This analysis helped to cross-check the disciplinary fields with the various objectives assigned to the different criteria in the grids examined. The results obtained with Alceste® show the variability of the objectives sought by the authors of the guidelines. These discrepancies are not directly associated to disciplinary fields, and appear to be more closely linked to different qualitative research conceptualizations within the disciplines, and with essential qualitative research validation criteria. These conceptualizations must be clarified to help users better understand the objectives targeted by the grids, and promote more appreciation for qualitative research in the health sciences.

Strateginen mittaaminen monialaisessa vähittäiskauppakonsernissa - S-ryhmäsovellus

Tutkielman päätavoitteena on kehittää konsernitason strategista johtamista tukeva mittaristo vähittäiskauppakonsernille. Ensimmäisenä osatavoitteena on tutkia strategisen johtamisen ja suorituskyvyn sekä mittaamisen doktriinia strategian seurannan näkökulmasta Toiseksi tutkitaan osuustoimintaa mittaamisen näkökulmasta ja S-ryhmän käytössä olevia mittaristoja. Kolmanneksi selvitetään strategisia vaihtoehtoja ja soveltaa niitä case-yritykseen. Neljänneksi arvioidaan mittariston relevanssi. Tutkimusmenetelmä on konstruktiivinen, ja tutkimustieto kerätään puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Kaupan strategisten perusvaihtoehtojen tarkastelun taustaksi esitellään kaupan erityispiirteitä, strategisia menestystekijöitä ja strategian vaihtoehtoja selventävä katsaus sekä selvitetään kaupan strategian sisältöä perustuen alan kirjallisuuteen, tieteellisiin artikkeleihin ja ajankohtaisiin uutisartikkeleihin. Lisäksi luodaan katsaus mittaamisteoriaan ja strategiaprosessiin mittaamisen näkökulmasta. Suorituskykymittaristojen esittelyssä vertaillaan eri mittaristoja keskenään. Balanced Scorecard esitellään strategisena johtamis- ja mittaamisjärjestelmänä, koska se soveltuu hyvin laaditun strategian toteuttamisen mittaamiseen. Osuuskauppa Keulan mittariston taustaksi tutkitaan S-ryhmän käytössä olevia mittareita, ja haastattelujen pohjalta luodaan katsaus osuuskauppojen mittaamiseen. Lopuksi sovelletaan strategisten valintavaihtoehtojen malleja Osuuskauppa Keulaan. Valintapäätösten taustaksi tarvitaan perusteellinen strateginen analyysi, jotta ylin johto pystyy tekemään yrityksen tilanteeseen sopivat valinnat. Tätä analyysia on sivuttu ja tehty johtopäätöksiä yrityksen toiminta-ajatuksen pohjalta strategisista todellisista vaihtoehdoista. Doktriinin ja empirian pohjalta määritellään kohdeyritykselle kriittiset menestystekijät ja niille mitattavat tavoitteet. Lopuksi strategian toteuttamisen seurantaan kehitetään toiminta-ajatuksen ja vision toteuttamista mittaavat strategiset mittarit, joissa otetaan huomioon kuluttajaosuustoiminnan erityispiirteet.

Interviewing Carol Maier: a woman in translation

En un article posterior a les seves traduccions a la llengua anglesa de Memorias de Leticia Valle de Rosa Chacel i de Delirio y destino de María Zambrano, Carol Maier apunta el que penso que hauria de constituir una de les màximes més determinants en la pràctica de la traducció (1996, 209): «…it is not only in the ‘text’ of a work but precisely in the notes, introductions, and afterwards meant to ensure a work’s recovery that the most decided re-covering often occurs.» Per a Maier, traductora literària, teòrica i professora de traducció, la responsabilitat de l’activitat traductològica no es limita a una mera (re)escriptura del text originari. Cal que el traductor i la traductora s’impliquin, abandonin les distàncies crítiques i portin a la visibilitat el que pensen sobre la teoria i la pràctica de la traducció. I és precisament aquesta crida de Maier a l’expansió del terme «responsabilitat» en traducció la que m’invita a presentar potser d’una altra manera aquesta entrevista amb ella. Maier ens ofereix ara i aquí un espai de debat, de diàleg i de reflexió per a totes les persones que volem pensar sobre les paradoxes i les contradiccions derivades de (re)escriure una textualitat en una altra llengua. En definitiva, estic convençuda que les seves afirmacions, pensaments i comentaris sobre les interseccions entre el gènere i la traducció es guanyaran merescudament el sobrenom de «responsables» per al qual ella lluita tan enèrgicament.

Yritysten väliset verkostot tietojohtamisen näkökulmasta – Case Imatran Seudun Koivukeskus

Alueellinen yrityskeskittymä sisältää monenlaisia yhteistyöverkostoja siinä toimivien yritysten välillä. Olemassa olevien verkosto- ja tietojohtamisteorioiden pohjalta yhteistyöverkostot jaettiin niiden perustehtävän mukaan kolmeen eri päätyyppiin, jotka ovat tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkosto. Tutkimusongelmana oli määrittää, voidaanko verkostoja eritellä niiden perustehtävän mukaan ja näkyykö perustehtävän erilaisuus niiden organisoitumis- ja kommunikointitavassa. Tutkimuskohteena oli kasvava puualan keskittymä, Imatran Seudun Koivukeskus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Aineistoa käsiteltiin käyttämällä menetelmänä profilointia ja teemoittelua. Tutkimuksen perusteella voitiin alueelta erottaa selvästi kolme verkostojen päätyyppiä, jotka toimivat alueella tietoa luovana, välittävänä ja soveltavana tasona. Päätyyppien välillä havaittiin eroja, kun kriteereinä käytettiin verkostojen suhteita, osaamista, tiedonkulkua ja johtajuutta. Koivukeskukselle erityisen tärkeänä verkostotyyppinä pidettiin kehittäjäverkostoa, sillä se toimii alueen sosiaalisen pääoman kasvualustana ja täten auttaa muiden verkostotyyppien kehittymistä. Mikäli kaikki päätyypit saadaan toimi-maan tehokkaasti, alueen innovaatioverkostossa syntyvät uudet prosessi- ja tuoteinnovaatiot ovat välittömästi siirrettävissä tehostamaan tuotantoa. Alueellinen yrityskeskittymä sisältää kaikkia edellä mainittuja verkostotyyppejä, ja yksittäinen toimija voi kuulua samanaikaisesti kaikkiin verkostotyyppeihin. Johtopäätöksenä esitettiin, että alueellisen yrityskeskittymän kilpailuetu syntyy alueen sisälle muodostuvien tuottaja-, kehittäjä- ja innovaatioverkoston kautta. Alueellisen yrityskeskittymän verkostopohjaisen kehittämisen avuksi kehitettiin yksinkertainen työkalu.