Suorien kiinteistösijoitusten kansainvälinen hajauttaminen : tarkastelussa Japanin, Australian, Norjan ja Saksan asuntohintaindeksien tuottojen korrelaatiomuutokset suhteessa Suomen tuottoihin aikavälillä 1980-2013.

Suorien kiinteistösijoitusten hajauttamisesta kehkeytyi mielenkiintoinen aihe vuonna 2007 alkaneen maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena, jolloin asuntojen hinnat romahtivat lukuisissa maissa. Kiinteistösijoitusten hajauttamiseen liittyy lukuisia ongelmia ja riskejä, mutta myös saavutettavissa olevat hajautushyödyt houkuttelevat sijoittajia. Tutkielmassa etsitään vastausta siihen, voivatko kiinteistösijoitukset tarjota hajautushyötyjä myös silloin, kun volatiliteetti markkinoilla kasvaa ja ajaudutaan matalasuhdanteeseen tai lamaan. Vahvistuuko asuntohintaindeksien tuottojen välinen korrelaatio? Vaikuttaako maantieteellinen sijainti korrelaatio voimakkuuteen? Tutkielmassa keskitytään kansainvälisen kiinteistösijoittamisen mahdollisuuksiin ja ongelmiin, joihin perehdytään aikaisempien tieteellisten tutkimusten kautta sekä itse suoritetun empiirisen tutkimuksen avulla. Tieteellisiä artikkeleja on kerätty pitkältä ajanjaksolta, jotta voitaisiin samalla myös havainnoida tulosten muutoksia ajan kuluessa. Empiirisessä tutkimuksessa havainnoidaan Suomen ja neljän muun maan asuntohintaindeksien tuottojen korrelaatioita aikavälillä 1980-2013. Tutkittavalle ajanjaksolle ajoittuu useita maailmanlaajuisia kriisejä kuten, Aasian talouskriisi, ITkuplan puhkeaminen sekä vuonna 2007 alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi. Aineisto tarjoaa tästä johtuen erinomaiset edellytykset hajautushyötyjen tutkimiselle mittavien kriisien keskellä. Empiirinen tutkimus suoritetaan korrelaatioanalyysinä, johon data on saatu Thomson Reuters-tietokannasta Datastream-ohjelman avulla. Tutkielman tulosten mukaan hajautushyötyjä on mahdollista saada myös kriisien keskellä, mutta hajautushyödyt heikkenevät markkinoiden volatiliteetin kasvaessa. Maantieteellisen sijainnin ei erityisesti nähty vaikuttavan kiinteistösijotusten hajautushyötyihin, mutta tarkempiin määritelmiin tarvittaisiin laajempi otos. Tutkielmassa kävi ilmi, että kansainvälisiä hajautushyötyjä on mahdollista saavuttaa kiinteistösijoitusten hajauttamisella. Hajautushyötyjä saatiin kaikilta tutkimuksen mantereilta ja maista, mutta hieman yllättäen parhaat hajautushyödyt oli mahdollista saada Saksan asuntomarkkinoilta. Ilmeisesti Saksan asuntomarkkinoiden vakaus oli suurin syy merkittäviin hajautushyötyihin. Kansainvälisten kriisien keskellä Suomen asuntohintaindeksi reagoi suhteellisen vahvasti. Tulevaisuudessa voidaan odottaa, että kiinteistösijoitusten hajautushyödyt heikkenevät, mutta säilyttävät silti houkuttelevuutensa johtuen markkinoiden paikallisuudesta. Kiinteistösijoittaminen ulkomaille yksinkertaistuu jatkuvasti markkinoiden muuttuessa avoimemmiksi sekä datan saatavuuden parantuessa.

Yhdysvaltojen Ilmavoimien hävittäjätaktiikka 1980-luvulla

Tutkimus käsittelee Yhdysvaltojen Ilmavoimien 1980-luvun hävittäjätaktiikkaa ja sen tarkoi-tuksena on kuvailla Yhdysvaltojen lentokaluston kehityksen myötä muuttunutta taktiikkaa. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä Vietnamin että Persianlahden sodan aikaisia hävittäjätak-tiikoita, jolloin saadaan kuva taktiikan kehittymisestä. F-15 Eagle ja F-16 Fighting Falcon ovat 1970-luvulla käyttöönotettuja ilmaherruushävittäjiä, jotka korvasivat aikaisemman F-4 Phantom -kaluston. F-117A Nighthawk puolestaan on häiveteknologiaa hyödyntävä lähitulitukikone ja kevyt pommittaja, jonka käyttöönottaminen vuonna 1982 osaltaan vaikutti hävittäjätaktiikan kehittymiseen. Uusien hävittäjien ja ryn-näkkökoneiden lisäksi Yhdysvallat otti 1970-luvun lopulla käyttöönsä AWACS-koneet (Air-borne Warning and Control Systems), jotka toimivat ilmavalvonta- ja taistelunjohtokoneina. AWACS mahdollistaa ilmaoperaatioille välttämättömien elementtien kuten taistelunjohtami-sen ja viestinnän ulottuvuuden moninkertaistamisen. Se on näin ollen erinomainen apuväline ilmaherruuden saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen teoreettinen tutkimus, jonka aineisto koostuu pääasiassa alan artikkeleista ja kirjallisuudesta. Näin ollen työssä pääasiallisesti käytetty tutkimusmenetelmä on asiakirja- ja kirjallisuustutkimus. Päällimmäisenä tiedonhankintamenetelmänä puolestaan on käytetty aiheen historiallisen luonteen vuoksi lähdekritiikkiä, jonka keinoin tutkimuksen rakentaminen on ollut mahdollista luotettaviksi todettujen lähteiden pohjalta.

Qual a sensibilidade dos investimentos privados a aumentos na carga tributária brasileira? Uma investigação econométrica

This article aims to offer three contributions to the debate on the recent performance of the Brazilian economy. First, it presents approximate quarterly figures for the Brazilian private investment beginning in 1995. Second, it presents estimates of the Brazilian "investment function" which are robust to the presence of structural breaks. Third, it discusses the sensitivity of private investment to increases in the gross aggregate tax rate. Estimates based on national accounting data prior to march 2007 seem to indicate that an increase of 1% of GDP in the tax rate is associated with a reduction of 1% in private investment.

Coping with globalization: Asian versus Latin American strategies of development, 1980-2010

When compared to Latin America, Asian economies since 1980 have grown faster and have done so with relatively modest inequalities. Why? A comparison of Asia and Latin America underlines the superiority of the nationalist capitalist model of development, which has often been pursued more explicitly in Asia, over that of a dependent capitalist model, which has often been pursued in Latin America. In comparison to Latin America, the Asian model has facilitated higher and less volatile rates of economic growth and a greater political room to pursue social democratic policies. The "tap root" of these alternate pathways is relative autonomy from global constraints: states and economies in Asia have been more nationalist and autonomous than in Latin America.

Estudo da complementaridade do comércio entre o Brasil e o Japão com vistas a um acordo de livre comércio

Complementarity of trade between Brazil and Japan with a view to a free trade agreement. Japan has signed free trade agreements as trade policy since 2002 and three countries have already signed in Latin American. Considering the intention to carry out an agreement with Mercosur, this article aims to analyze the complementarities between Brazil and Japan trade structure by revealed comparative advantages indexes, with World Bank data for the period between 2006 and 2008. The results show a comparative advantage in primary commodities to Brazil and in industrial products to Japan, as well as indicating sectors that may oppose to trade liberalization.

Vulnerabilidade externa e composição da posição internacional de investimentos: Brasil 2001-2010

The aim of this paper is to indicate that there was a significant change in the composition of the Brazilian International Investment Position in the period 2001-2010: international reserves became higher than the external debt and decreased the share of foreign liabilities denominated in foreign currency, getting smaller that the participation of the external liabilities denominated in domestic currency. These tend to suffer a double devaluation (prices and exchange rates) in times of crisis, thus characterizing the reduction of the external vulnerability in the financial sphere as evidenced in the global crisis hatched in 2008.

O avanço do processo de matematização na academia brasileira de economia desde a década de 1980

Looking at the economic discourse, we try to study in this article how has mathematization in economics advanced in Brazil in the last three decades. To see this, we have classified into several categories all articles published in three major economic journals of the country (Revista Brasileira de Economia, Estudos Econômicos and Revista de Economia Política) and the publications made in the meetings ANPEC from 1981 to 2010, according to the type of argument used. The total of articles analyzed adds up to 5.733. We try to see how the path of economic discourse, making it more mathematical, did develop. We found that there was an increased use of a formalized language from the mid-1990s onwards. Finally, to confirm our findings, we focus on the process of mathematization through the observation of quantitative variable: equations per article.

Ansiokas kartoitus 1960-1980-luvun vanhoillislestadiolaisuudesta

Kirjallisuusarvostelu

Korkeakoulujen osastot ja ainelaitokset kilpailuvaltiollistumisen rakentajina ja vastustajina 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa : tapaustutkimuksina Joensuu ja Lappeenranta

Referee-artikkeli