Peritonite encapsulante: tomografia computadorizada e correlação cirúrgica

A peritonite esclerosante encapsulante é uma entidade rara, muitas vezes grave, caracterizada pelo envolvimento total ou parcial de alças do intestino delgado por uma membrana de tecido fibroso. Apresenta quadro clínico inespecífico de obstrução intestinal, exigindo diagnóstico por imagem preciso para orientação do tratamento. O presente relato enfatiza a importância da tomografia computadorizada no diagnóstico desta doença, com confirmação por correlação cirúrgica.

Chest magnetic resonance imaging: a protocol suggestion

Abstract In the recent years, with the development of ultrafast sequences, magnetic resonance imaging (MRI) has been established as a valuable diagnostic modality in body imaging. Because of improvements in speed and image quality, MRI is now ready for routine clinical use also in the study of pulmonary diseases. The main advantage of MRI of the lungs is its unique combination of morphological and functional assessment in a single imaging session. In this article, the authors review most technical aspects and suggest a protocol for performing chest MRI. The authors also describe the three major clinical indications for MRI of the lungs: staging of lung tumors; evaluation of pulmonary vascular diseases; and investigation of pulmonary abnormalities in patients who should not be exposed to radiation.

Tieteidenvälistä tutkijaa... haukotuttaa

Kommentti Osmo Tammisalon arviointiin Jussi Pakkasvirran ja Heikki Mikkelin kirjasta Tieteiden välissä? Johdatus monitieteisyyteen, tieteidenvälisyyteen ja poikkitieteisyyteen (Tieteessä tapahtuu 2/2008)

"Sellanen pieni seikka" : tutkimus lapsen osallisuudesta Espoon lastensuojelun avohuollon perhetyössä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää lapsen osallisuutta Espoon lastensuojelun avohuollon perhetyössä asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Halusimme saada lasten ja heidän vanhempiensa mielipiteitä kuuluviin ja tarjota mahdollisuuden vaikuttaa heille tarjottaviin palveluihin. Keräsimme Espoossa avohuollon perhetyötä tekevien ajatuksia siitä, miten lapsi on osallisena perhetyössä tällä hetkellä ja pyrimme löytämään uusia tapoja saada lapsi osalliseksi perhetyön työskentelyssä. Kehittämisideat syntyivät perheiden ja työntekijöiden näkemysten perusteella. Työmme on laadullinen tutkimus, jossa on näkökulmana arviointi ja palvelun kehittäminen. Aineistot keräsimme teemahaastattelemalla viiden perhetyön asiakkaana olleen perheen lapsia ja vanhempia, sekä järjestämällä kaksi ryhmäkeskustelutilaisuutta perhetyötä tekeville työntekijöille. Aineistot analysoimme sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Lapset kertoivat oman osallisuutensa perhetyössä olleen toiminnallisuutta ja juttelemista. Vanhempien mielestä lapsen osallisuus toteutui pääasiassa korvaamalla vanhemmuutta tai toiminnallisuudessa. Työntekijöiden mukaan lapsen osallisuus on lapsen yksilöllistä huomioimista, jolla pyritään siihen, että lapsen ymmärrys lisääntyy, hänen äänensä tulee kuuluviin ja, jotta lapselta saadaan tietoa perheen tilanteesta. Yleisesti vanhemmat kokivat perhetyön tukeneen perheen tilannetta, jolloin se samalla auttoi lasta osana perhettä. Lapset ja vanhemmat toivoivat perhetyöhön enemmän toimintaa. Työntekijöiden mielestä avoin työskentely konkreettisin tavoittein, niin lasten kuin vanhempien kanssa, parantaisi lapsen osallisuutta. Toiminnallisuutta toteutettaessa työntekijän on mietittävä, miten toiminta edistää lapsen osallisuutta ja perhetyön työskentelyn tavoitteita. Työntekijöiden tulee kehittää toiminnallisuuden tavoitteiden läpikäymistä lasten ja vanhempien kanssa, jotta kaikki osapuolet tietävät, miksi jotain tehdään. Perhetyön työskentelyssä kehitettävää on siinä, että lasta ja vanhempaa tavataan yhtä aikaa. Tämä on tärkeää siksi, että on mahdollista huomioida lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja ottaa kaikki perheenjäsenet osalliseksi työskentelyyn. Tutkimuksen perusteella lapsen osallisuus perhetyössä on laaja, moniulotteinen asia, joka vaatii monien asioiden huomioimista, eikä ainoastaan huomion kiinnittämistä lapsen kanssa työskentelyyn.

The influence of genetic and environmental factors among MDMA users in cognitive performance

This study is aimed to clarify the association between MDMA cumulative use and cognitive dysfunction, and the potential role of candidate genetic polymorphisms in explaining individual differences in the cognitive effects of MDMA. Gene polymorphisms related to reduced serotonin function, poor competency of executive control and memory consolidation systems, and high enzymatic activity linked to bioactivation of MDMA to neurotoxic metabolites may contribute to explain variations in the cognitive impact of MDMA across regular users of this drug. Sixty ecstasy polydrug users, 110 cannabis users and 93 non-drug users were assessed using cognitive measures of Verbal Memory (California Verbal Learning Test, CVLT), Visual Memory (Rey-Osterrieth Complex Figure Test, ROCFT), Semantic Fluency, and Perceptual Attention (Symbol Digit Modalities Test, SDMT). Participants were also genotyped for polymorphisms within the 5HTT, 5HTR2A, COMT, CYP2D6, BDNF, and GRIN2B genes using polymerase chain reaction and TaqMan polymerase assays. Lifetime cumulative MDMA use was significantly associated with poorer performance on visuospatial memory and perceptual attention. Heavy MDMA users (>100 tablets lifetime use) interacted with candidate gene polymorphisms in explaining individual differences in cognitive performance between MDMA users and controls. MDMA users carrying COMT val/val and SERT s/s had poorer performance than paired controls on visuospatial attention and memory, and MDMA users with CYP2D6 ultra-rapid metabolizers performed worse than controls on semantic fluency. Both MDMA lifetime use and gene-related individual differences influence cognitive dysfunction in ecstasy users.