508 resultados para Rissanen, Sari
Resumo:
We present optical, near-IR, and radio follow-up of 16 Swift bursts, including our discovery of nine afterglows and a redshift determination for three. These observations, supplemented by data from the literature, provide an afterglow recovery rate of 52% in the optical/near-IR, much higher than in previous missions (BeppoSAX, HETE-2, INTEGRAL, and IPN). The optical/near-IR afterglows of Swift events are on average 1.8 mag fainter at t = 12 hr than those of previous missions. The X-ray afterglows are similarly fainter than those of pre-Swift bursts. In the radio the limiting factor is the VLA threshold, and the detection rate for Swift bursts is similar to that for past missions. The redshift distribution of pre-Swift bursts peaked at z similar to 1, whereas the six Swift bursts with measured redshifts are distributed evenly between 0.7 and 3.2. From these results we conclude that ( 1) the pre-Swift distributions were biased in favor of bright events and low-redshift events, ( 2) the higher sensitivity and accurate positions of Swift result in a better representation of the true burst redshift and brightness distributions ( which are higher and dimmer, respectively), and (3) similar to 10% of the bursts are optically dark, as a result of a high redshift and/or dust extinction. We remark that the apparent lack of low-redshift, low-luminosity Swift bursts and the lower event rate than prelaunch estimates ( 90 vs. 150 per year) are the result of a threshold that is similar to that of BATSE. In view of these inferences, afterglow observers may find it advisable to make significant changes in follow-up strategies of Swift events. The faintness of the afterglows means that large telescopes should be employed as soon as the burst is localized. Sensitive observations in RIz and near-IR bands will be needed to discriminate between a typical z similar to 2 burst with modest extinction and a high-redshift event. Radio observations will be profitable for a small fraction (similar to 10%) of events. Finally, we suggest that a search for bright host galaxies in untriggered BAT localizations may increase the chance of finding nearby low-luminosity GRBs.
Resumo:
Conventional feed forward Neural Networks have used the sum-of-squares cost function for training. A new cost function is presented here with a description length interpretation based on Rissanen's Minimum Description Length principle. It is a heuristic that has a rough interpretation as the number of data points fit by the model. Not concerned with finding optimal descriptions, the cost function prefers to form minimum descriptions in a naive way for computational convenience. The cost function is called the Naive Description Length cost function. Finding minimum description models will be shown to be closely related to the identification of clusters in the data. As a consequence the minimum of this cost function approximates the most probable mode of the data rather than the sum-of-squares cost function that approximates the mean. The new cost function is shown to provide information about the structure of the data. This is done by inspecting the dependence of the error to the amount of regularisation. This structure provides a method of selecting regularisation parameters as an alternative or supplement to Bayesian methods. The new cost function is tested on a number of multi-valued problems such as a simple inverse kinematics problem. It is also tested on a number of classification and regression problems. The mode-seeking property of this cost function is shown to improve prediction in time series problems. Description length principles are used in a similar fashion to derive a regulariser to control network complexity.
Resumo:
Introducción: En los pacientes coinfectados VIH/VHC, la influencia del tratamiento antirretroviral sobre la respuesta al tratamiento de la hepatitis C con interferón pegilado y ribavirina no se conoce bien. El objetivo de este estudio es investigar el efecto del tratamiento antirretroviral sobre la respuesta al tratamiento en los pacientes coinfectados. Métodos: Los pacientes se seleccionaron de dos cohortes de pacientes coinfectados por VIH y VHC de GESIDA y tratados con interferón pegilado y ribavirina entre 2001 y 2007. La respuesta viral sostenida se definió como una carga viral indetectable a las 24 semanas de haber finalizado el tratamiento. Se utilizaron métodos de regresión logística para estudiar posibles asociaciones entre la ausencia de respuesta y las características basales, incluyendo los fármacos antirretrovirales acompañantes. Resultados: Se incluyeron 1701 pacientes: el 63% tenía el genotipo 1 o 4 del VHC y el 88% estaba tomando TARGA. Los factores asociados de forma independiente con mayor probabilidad de RVS fueron el genotipo 2 o 3, la concentración de ARN-VHC<500000 UI/ml y la categoría clínica A o B. Se realizó un análisis ajustado a los factores pronósticos y la dosis de ribavirina /kg de peso, obteniendo una OR ajustada de RVS en los pacientes sin TARGA de 1,31 (IC95% 0,91-1,88, p=0,144). Tomando la pauta de TDF+FTC/3TC como referencia, se vio que solamente el AZT se asoció a una menor probabilidad de RVS, con una OR ajustada de RVS de 0,65 (IC95% 0,46-0,93, p=0,017). Conclusiones: El hecho de estar recibiendo TAR no tuvo ningún efecto sobre la respuesta al tratamiento de la hepatitis C. El único fármaco antirretroviral que se asoció de forma significativa con menor probabilidad de RVS fue el AZT.
Resumo:
With the development of information technology, the theory and methodology of complex network has been introduced to the language research, which transforms the system of language in a complex networks composed of nodes and edges for the quantitative analysis about the language structure. The development of dependency grammar provides theoretical support for the construction of a treebank corpus, making possible a statistic analysis of complex networks. This paper introduces the theory and methodology of the complex network and builds dependency syntactic networks based on the treebank of speeches from the EEE-4 oral test. According to the analysis of the overall characteristics of the networks, including the number of edges, the number of the nodes, the average degree, the average path length, the network centrality and the degree distribution, it aims to find in the networks potential difference and similarity between various grades of speaking performance. Through clustering analysis, this research intends to prove the network parameters’ discriminating feature and provide potential reference for scoring speaking performance.
Resumo:
Suunnittelualue käsittää noin 15 kilometrin pituisen osuuden valtatien 12 Alasjärven eritasoliittymästä Tampereelta Huutijärven eritasoliittymään Kangasalle. Valtatie parannetaan nykyiselle paikalleen. Valtatie 12 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia yhteyksiä, ja sillä on merkittävä rooli Tampereen seudulle niin valtakunnallisella, seudullisella kuin myös paikallisella tasolla. Suunnittelukohteelle laaditaan maantielain mukainen yleissuunnitelma. Siinä määritetään tien likimääräinen sijainti ja tilantarve sekä suhde nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön, tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut, hankkeen vaikutukset ja ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnin ohjelmassa tehtävänä on arvioida valtatien 12 välin Alasjärvi – Huutijärvi parantamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Alueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta ja sen vaihtoehdoista kerätään koko suunnittelun ajan. Hankkeesta tiedotetaan asukkaille ja muille sidosryhmille tiedotteiden, postituslistan sekä internetin välityksellä.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa alakoulujen rehtoreiden näkemyksiä luokan-opettajan asiantuntijuudesta ja muodollisen kelpoisuuden merkityksestä. Tarkoituksena oli saada ensinnäkin käsitystä elementeistä, joista luokanopettajan asiantuntijuuden voi-daan katsoa rakentuvan. Asiantuntijuuden osana omaan tarkasteluunsa nostettiin koulu-tus, joka nähtiin tärkeäksi tekijäksi jo pelkästään siitä syystä, että se on ainoa tie hankkia muodollinen kelpoisuus luokanopettajan ammattiin. Tutkimuksessa kartoitettiin lisäksi, miten luokanopettajan työtä ja asiantuntijuuden toteutumista seurataan käytännössä ja mitkä asiat näyttäytyvät kehittämisen alueita luokanopettajan asiantuntijuudessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin kahdeksaa alakoulun rehtoria neljällä eri paikkakunnalla Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Alakoulujen rehtoreiden valikoituminen tutkimushenkilöiksi perustui heidän luokanopettajan koulu-tustaustaansa sekä heidän asemaansa alakoulussa toimivien luokanopettajien esimiehinä. Näillä perusteilla rehtoreiden arvioitiin kykenevän moniulotteiseen ja perusteltuun luokanopettajan asiantuntijuuden arviointiin. Tulosten laajin kokonaisuus muodostui luokanopettajan asiantuntijuuden elementeistä, joista muodostettiin neljä yläluokkaa. Niiden puitteissa asiantuntijuutta tarkasteltiin op-pilas−opettaja-suhteessa, kollegiaalisina taitoina, jaetun ja uuden tiedon rakentamisena sekä persoonan merkityksen korostumisena. Siinä missä asiantuntijuuden oppi-las−opettaja-suhteessa katsottiin edustavan varsin perinteisellä tavalla opettajan asian-tuntijuutta, nähtiin kollegiaalisen toiminnan ja sen myötä rakentuvan jaetun ja uutta tie-toa luovan asiantuntijuuden edustavan osaltaan kehittymässä ja kehitettävänä olevaa luokanopettajan asiantuntijuutta. Kollegiaalisiin valmiuksiin liittyen erityisesti opetuk-sellinen yhteistyö ja sen kehittäminen vaikuttivat olevan ajankohtaisia koulussa. Muo-dollisen kelpoisuuden merkityksen tarkastelussa voitiin puolestaan erottaa luokanopetta-jan, työyhteisön, oppilaan ja arvostuksen näkökulmat. Kelpoisuustarkastelun yhteydessä ristiriitaa nähtiin siinä, että rehtorit esittivät poikkeuksetta kannattavansa luokanopetta-jan koulutuksen pitämistä ylempänä korkeakoulututkintona, mutta toisaalta luokanopet-tajan työtä katsottiin voitavan tehdä menestyksekkäästi ilman koulutuksen tuottamaa muodollista kelpoisuutta. Kartoitettaessa kehittämisen alueita luokanopettajan asiantun-tijuudessa nousi selvimmin esiin erityispedagoginen osaaminen. Parantamista kaipaavan osaamisen tunnistamisen voi katsoa antavan koulutuksen järjestäjille hyödyllistä tietoa koulutuksen suunnittelua varten. Luokanopettajan asiantuntijuuden tarkastelu erityispe-dagogisen osaamisen näkökulmasta voidaan tämän tutkimuksen perusteella nähdä myös kiinnostavana jatkotutkimuksen aiheena.
Resumo:
International teams are permanent features of the global market, and multinational companies cannot ignore them. This thesis discusses an individual’s adaptation to a team of host culture domination by looking at the experiences of Finnish and British expatriates. The research question is: How does a foreigner adapt to a Finnish-British team where all the other members are from the local culture? The theoretical framework of this thesis consists of theories on multicultural teamwork and Finnish and British cultures. Based on theories, the impact of diversity on teamwork and whether it improves or deteriorates a team’s performance is unclear but the idea of multicultural teams is not just to live with cultural differences but to use and benefit of them. The main differences between Finnish and British cultures are in management styles and level of hierarchy. Still, these two cultures seem to be very similar. This is a qualitative study and expert interviews were used as a method for data collection. The results of the empirical research showed that Finns and Brits have differences in decision-making, level of hierarchy and communication. None of the informants saw the challenges that they have faced to result from being the only representative of a foreign culture – they only perceived them resulting from the characteristics of the host culture. In addition, all the informants had to change their habits and behaviour in the host culture in order to fit into the new culture and to become a part of the team. However, all the informants saw advantages in cross-cultural teams. Based on this thesis, team members from the host culture do not value cultural differences and they seem to be an issue only for the team member from the minority culture. It seems that a Finn or a Brit adapts to a Finnish-British team where the host culture dominates by changing their own behaviour in order to become a part of the team – even though people often see their own culture’s methods and habits as the right ones. Finnish and British cultures seem to be similar in fundamental issues like views and attitudes, which could mean that it is fairly easy for a Finn to get used to working in a British team and vice versa. Even though there are many challenges in cross-cultural and bi-cultural teams, there are even more advantages.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka yrittäjän verkostot muodostuvat ja minkälainen niiden rakenne on. Tavoitteena oli myös saada tietoa yrittäjän sosiaalisten verkostojen merkityksestä yrittäjälle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla haastattelulla ja tutkimusaineiston rinnalla käytettiin yrittäjien havainnollistamia piirroksia sekä tieteellisiä julkaisuja ja kirjallisuutta. Haastateltavina oli sekä nais- että miesyrittäjiä eri paikkakunnilta Etelä-Suomen alueelta. Tutkimustulosten mukaan yrittäjien verkostoissa voidaan havaita eri tasoja, jotka rakentuvat eri tavoilla ja ovat yrittäjälle merkitykseltään erilaisia. Verkoston eri tasoille sijoittuu yrittäjälle tärkeitä ihmisiä sen mukaan mitä hyötyä ja arvoa heillä yrittäjälle on. Tulokset osoittavat, että verkostojen rakentamiseen vaikuttavat sekä liiketoiminnan laatu, motiivit sekä yrittäjän persoona. Tulokset ovat linjassa tämän tutkimuksen perustana olevien teorioiden kanssa. Viitteitä löytyy myös siitä, että yrittäjän sukupuolella on myös merkitystä siihen, millaiseksi sosiaaliset verkostot rakentuvat sekä henkilökohtaisessa elämässä että liike-elämän puolella. Sosiaalisista verkostoista saatavat hyödyt ovat moninaisia. Lisätutkimuksia tulisi tehdä tehokkaiden työkalujen kehittämiseksi henkilöstön ja yrittäjän omien resurssien tunnistamiseksi. Tätä kautta myös yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjäneuvontaa voitaisiin tehostaa.
Resumo:
The objective of this work was to study the degree of knowledge about dietary fibre (DF), as influenced by factors such as gender, level of education, living environment or country. For this, a descriptive cross-sectional study was undertaken on a non-probabilistic sample of 6010 participants from 10 countries in different continents (Europe, Africa and America). The results showed that the participants revealed on average a positive but still low global level of knowledge, which alerts for the need to take some actions to further inform the population about DF and its role as a component of a healthy diet. The results also indicated differences between genders, levels of education, living environments and countries. The highest level of knowledge was revealed by the participants from female gender, with higher education and living in urban areas. Concerning the country, the best informed were the participants from Romania, followed by those from Portugal and Turkey while the least informed were from Egypt.
Resumo:
Transitions processes in higher education are characterized by new learning situations which pose challenges to most students. This chapter explores the heterogeneity of reactions to these challenges from a perspective of regulation processes. The Integrated Model of Learning and Action is used to identity different patterns of motivational regulation amongst students at university by using mixed distribution models. Six subpopulations of motivational regulation could be identified: students with self-determined, pragmatic, strategic, negative, anxious and insecure learning motivation. Findings about these patterns can be used to design didactic measures that will support students’ learning processes.
Resumo:
Objectives: Because there is scientific evidence that an appropriate intake of dietary fibre should be part of a healthy diet, given its importance in promoting health, the present study aimed to develop and validate an instrument to evaluate the knowledge of the general population about dietary fibres. Study design: The present study was a cross sectional study. Methods: The methodological study of psychometric validation was conducted with 6010 participants, residing in ten countries from 3 continents. The instrument is a questionnaire of self-response, aimed at collecting information on knowledge about food fibres. For exploratory factor analysis (EFA) was chosen the analysis of the main components using varimax orthogonal rotation and eigenvalues greater than 1. In confirmatory factor analysis by structural equation modelling (SEM) was considered the covariance matrix and adopted the Maximum Likelihood Estimation algorithm for parameter estimation. Results: Exploratory factor analysis retained two factors. The first was called Dietary Fibre and Promotion of Health (DFPH) and included 7 questions that explained 33.94 % of total variance ( = 0.852). The second was named Sources of Dietary Fibre (SDF) and included 4 questions that explained 22.46% of total variance ( = 0.786). The model was tested by SEM giving a final solution with four questions in each factor. This model showed a very good fit in practically all the indexes considered, except for the ratio 2/df. The values of average variance extracted (0.458 and 0.483) demonstrate the existence of convergent validity; the results also prove the existence of discriminant validity of the factors (r2 = 0.028) and finally good internal consistency was confirmed by the values of composite reliability (0.854 and 0.787). Conclusions: This study allowed validating the KADF scale, increasing the degree of confidence in the information obtained through this instrument in this and in future studies.
Resumo:
Tutkimuksessa selvitettiin laadullisen tapaustutkimuksen avulla tietoyhteiskunnassa tarvittavan sosiaalisen oppimisen toteuttamista alakoulussa sekä opettajien käsityksiä oppilaiden sosiaalisen pätevyyden ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen kehittämisestä sosiaalisen oppimisen mahdollistamiseksi. Tulokset osoittivat sosiaalista oppimista toteutettavan käytännössä monin tavoin, kuten tavallisten pari- ja ryhmätöiden, ryhmäyttämisharjoitusten, yhteisöllisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen, projektityöskentelyn, laaja-alaisen oppimisen, eri luokkien ja luokka-asteiden yhdistämisen ja samanaikaisopettajuuden avulla. Haastatellut opettajat pitivät alakoulun oppilaiden sosiaaliseen oppimiseen tarvitsemia sosiaalisia taitoja heidän kehitystasoonsa nähden hyvinä. Tasoa eri oppilaiden välillä kuvattiin kuitenkin vaihtelevaksi, ja opettajat kokivat heillä olevan aiempaan verrattuna enemmän oppilaita, joiden sosiaalisissa taidoissa on merkittäviä puutteita, mikä haittaa vuorovaikutusta ja sosiaalista oppimista. Opettajat pitivät oppilaiden sosiaalisten taitojen tärkeimpinä kehitysalueina toisten ihmisten kunnioittamista ja huomioimista, erilaisuuden hyväksymistä sekä oman puolensa pitämistä. Oppilaiden sosiaalisen pätevyyden ja vuorovaikutuksen kehittäminen nähtiin tärkeinä keinoina sosiaalisen oppimisen edistämiseksi. Niitä kehitettiin ohjaamalla ja kasvattamalla oppilaita päivittäisissä ryhmä- ja luokkatilanteissa sekä sosiaalisuutta tukevien opetusmuotojen avulla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että sekä sosiaalista oppimista, sosiaalista pätevyyttä että oppilaiden välistä vuorovaikutusta voidaan kehittää erityisesti yhteistoiminnallista ja yhteisöllistä oppimista toteuttamalla. Näitä säännöllisesti toteuttaneiden opettajien ryhmissä esiintyi vähemmän ristiriitatilanteita, joidenkin oppilaiden vapaamatkustajuutta tai dominoivaa käytöstä. Yhteisöllisen oppimisen menetelmiä sovellettiin käytännössä yhteistoiminnallisia vähemmän, koska opettajat arvioivat niiden olevan liian vaativia oppilaille. Yhteisöllisessä oppimisessa tavoitteena on kehittää oppilaan kognitiivisia ja megakognitiivisia taitoja, joihin tulisi sosiaalista oppimista toteutettaessa kiinnittää enemmän huomiota. Myös samanaikaisopettajuuden voidaan tulosten pohjalta nähdä luovan paremmat edellytykset sosiaalisen oppimisen toteuttamiselle.
Resumo:
Objectives Dietary fibre (DF) is one of the components of diet that strongly contributes to health improvements, particularly on the gastrointestinal system. Hence, this work intended to evaluate the relations between some sociodemographic variables such as age, gender, level of education, living environment or country on the levels of knowledge about dietary fibre (KADF), its sources and its effects on human health, using a validated scale. Study design The present study was a cross-sectional study. Methods A methodological study was conducted with 6010 participants, residing in 10 countries from different continents (Europe, America, Africa). The instrument was a questionnaire of self-response, aimed at collecting information on knowledge about food fibres. The instrument was used to validate a scale (KADF) which model was used in the present work to identify the best predictors of knowledge. The statistical tools used were as follows: basic descriptive statistics, decision trees, inferential analysis (t-test for independent samples with Levene test and one-way ANOVA with multiple comparisons post hoc tests). Results The results showed that the best predictor for the three types of knowledge evaluated (about DF, about its sources and about its effects on human health) was always the country, meaning that the social, cultural and/or political conditions greatly determine the level of knowledge. On the other hand, the tests also showed that statistically significant differences were encountered regarding the three types of knowledge for all sociodemographic variables evaluated: age, gender, level of education, living environment and country. Conclusions The results showed that to improve the level of knowledge the actions planned should not be delineated in general as to reach all sectors of the populations, and that in addressing different people, different methodologies must be designed so as to provide an effective health education.
Resumo:
Tarkastelen tutkielmassani aikakauslehtien tuottamia käsityksiä Italiasta ja italialaisuudesta 1955–1965. Päälähteinä käyttämäni Apu- Seura ja Me Naiset -lehdet kuuluivat tutkimusajankohtana suosituimpiin perheille suunnattuihin yleisaikakauslehtiin, joten niiden artikkeleissaan tuottamat kuvat saavuttivat laajan lukijakunnan. Tutkimuksen kohteena olevissa lehdissä Italia-aiheinen kirjoittelu alkoi selvästi lisääntyä 1950-luvun puolivälissä, ja Italiaa ja italialaisuutta koskevien artikkelien määrät olivat tutkimusajankohtana suurempia myös suhteessa lehtien muita Euroopan maita, kuten esimerkiksi Ranskaa, Saksan liittotasavaltaa tai Espanjaa käsittelevien artikkelien määriin. Lehtien artikkelien sisältöjä ja tekstien diskursseja analysoimalla esiin nousi useita erilaisia Italiaa ja italialaisuutta koskevia käsityksiä. Italia nähtiin lehdissä haluttuna matkakohteena, jonne kerran elämässä tehtävä unelmien lomamatka voisi suuntautua ajankohtana, jolloin vielä harvalla suomalaisella oli taloudellisia mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille. Lehdet tuottivat Italiasta kuvaa myös ylellisen elämän maana, jossa menestyvä elokuvateollisuus tuotti elokuvien ohella upeita, maailmanmaineeseen nousseita naispuolisia elokuvatähtiä ja rappeutunut yläluokka vietti paheellista elämää Rooman Via Venetolla. Italian muotiteollisuuden nousu kansainvälisessä muotimaailmassa varteenotettavaksi toimijaksi sai lehdet tuottamaan Italiasta kuvaa muodin huippumaana, jonka ylelliset tuotteet olivat kalleutensa vuoksi lehtien lukijoiden ulottumattomissa. Arjessaan elävät italialaiset ihmiset kuvattiin lehdissä monenlaisten stereotypioiden valossa, ja italialaisten elämää kuvattiin perhekeskeiseksi ja uskonnollisuuden sävyttämäksi. Italiasta tuotettiin lukijoille kuvaa kahtiajakautuneena yhteiskuntana, jonka köyhyydestä ja työttömyydestä kärsivässä korruptoituneessa eteläosassa järjestäytynyt rikollisuus mafian johdolla oli ottanut huolehtiakseen valtiovallalle kuuluvia tehtäviä omien lakiensa mukaan. Toisaalta tutkimusajankohtana maan pohjoisosassa tapahtuneen suuren talouskasvun myötä lehdissä tuotettiin lukijoille kuvaa Italiasta vaurastuvana teollisuuden huippumaana, jossa suunnittelu ja ammatillinen osaaminen olivat korkeatasoisia. Tutkimuksen kohteena olevien lehtien tuottamat käsitykset Italiasta ja italialaisuudesta eivät merkittävästi eronneet toisistaan; ainoastaan muotia käsittelevien aiheiden osalta Me Naiset -lehden suhtautuminen oli muita asiallisempaa.
Resumo:
Tutkimuksessa tarkastellaan lietolaisen Vilkkimäen meijerin elinkaarta ja paikallisen yhteisön suhdetta tutkimuskohteeseen. Meijerirakennus on valmistunut Hakulan kylään vuonna 1928. Rakennushankkeen takana oli Liedon osuusmeijeri -osuuskunta, joka ehti harjoittaa meijeritoimintaa vain kolmisen vuotta ennen ajautumistaan konkurssiin. Tämän jälkeen pankin muodostama Liedon meijeriosakeyhtiö vuokrasi tilat Valiolle, joka alkoi valmistaa Vilkkimäessä juustoa. Tutkimuksen piiriin kuuluu myös vuonna 1933 valmistunut Valion rakennuttama sikala. Meijeritoiminta päättyi lopullisesti vuonna 1939 talvisodan alkaessa jolloin puolestaan Liedon suojeluskunta teki vuokrasopimuksen Liedon meijeriosakeyhtiön kanssa. Rakennusta käytettiin viime sotien ajan suojeluskunnan varuste- ja ammusvarastona. Sotien jälkeen rakennusta on käytetty moneen eri tarkoitukseen. Vilkkimäessä on muun muassa valmistettu vihannessäilykkeitä ja harjoitettu linjaliikennettä. 1970-luvun alussa kiinteistön osti diplomi-insinööri, joka käytti tiloja erilaisten tuoteideoiden kehittelyyn. Rakennus oli hänen omistuksessaan vuoteen 2009 saakka. Tämän jälkeen kunnostuksen tarpeessa oleva rakennus siirtyi uusille omistajille, jotka aloittivat mittavan kunnostushankkeen. Rakennukseen on valmistunut hankkeen aikana liiketiloja ja vuokra-asuntoja. Rakennuksen ympärille muodostui 1920-1930-luvuilla oma pienyhteisö meijerin työntekijöistä ja paikallisista asukkaista, ja monelle paikalliselle Vilkkimäki oli merkityksellinen kohtaamispaikka. Yhteisöllisyyden kokemusta lisäsivät juhlasalissa pidetyt tilaisuudet, erityisesti iltamat. Sotien ajaksi rakennus tyhjeni asukkaista. Asunnot otettiin uudelleen käyttöön 1940-luvun loppupuolella ja rakennuksessa asuttiin 1970-luvun alkuun saakka. Rakennuksen tyhjentyessä asukkaista paikallisten siteet Vilkkimäkeen hiipuivat. Tutkimukseni merkittävin aineistokokonaisuus koostuu muistitiedosta eli itse tekemistäni haastatteluista. Aineistoon kuuluu myös lukuisia valokuvia. Lisäksi olen käyttänyt Kansallisarkistosta ja Valion arkistosta keräämääni aineistoa, kirjallisuutta sekä lehtiartikkeleitä. Aineiston avulla olen kartoittanut rakennuksen elinkaaren vaiheita ja hahmottanut millaisia merkityksiä rakennuksella on ollut paikalliselle yhteisölle. Haastatteluaineistosta olen nostanut esiin kolme eri teemaa; yhteisöllisyyden, työnteon ja sukupuolen merkityksen.