Ennen oltiin jo moderneja

Kirjallisuusarvostelu

Slutrapport. Projektet ”Svensk politik i Finland – beteende, opinion, framtid” 2007-2010

Slutrapport

Lämpötilan vaikutus kalvojen likaantumiseen erityisesti adsorptiolla

Työssä tutkittiin lämpötilan vaikutusta kalvon likaantumiseen mustalipeällä ja puuperäisellä hydrolysaatilla lämpötiloissa 20, 45 ja 70 °C:tta. Työn tavoitteena oli löytää lämpötila, jossa tutkimuksessa käytetyt puuperäiset liuokset likasivat kalvoja mahdollisimman vähän. Tutkimuksessa käytettiin Alfa Lavalin UFX5-ultrasuodatuskalvoa sekä Microdyn-Nadirin ultrasuodatuskalvoa UP010 ja nanosuodatuskalvoa NP010. Ennen puuperäisten liuosten adsorboimista kalvoihin säilöntäaineet poistettiin kalvoista sekä kalvojen toiminta stabiloitiin esikäsittelemällä kalvot. Esikäsittelyssä kalvoja pestiin alkalisella pesuaineella, puristettiin 8 bar:n paineessa sekä huuhdeltiin vedellä ja etikkahapolla. Esikäsitellyt kalvot karakterisoitiin mittaamalla malliaineliuoksen vuo ja malliaineiden retentiot suodattamalla polyetyleeniglykoliliuosta kolmikennosuodattimella paineissa 2, 4 ja 6 bar. Tämän jälkeen kalvot altistettiin lämpötiloissa 20, 45 ja 70 °C:tta mustalipeälle ja hydrolysaatille. Altistuksen jälkeen karakterisointi tehtiin uudelleen, jotta vuoarvoja ja retentioita vertaamalla voitiin arvioida altistuksen aikana tapahtunutta kalvojen likaantumista. Adsorboituneen lian puhdistusta kalvoista tutkittiin pesemällä kalvoja alkalisella pesuliuoksella 20 °C:ssa tehdyn altistuksen jälkeen. Mustalipeälle altistettujen kalvojen likaantuminen oli vähäisintä kokeissa, joissa lämpötila oli 20 °C. Alfa Lavalin UFX5-kalvolla 70 °C:ssa tehdyssä kokeessa kalvon likaantuminen oli myös erittäin vähäistä, sillä permeabiliteetti pieneni mustalipeäaltistuksen seurauksena alle 5 %. Hydrolysaatille altistetut kalvot likaantuivat adsorptiolla vähiten Alfa Laval UFX5-kalvoilla 20 °C:ssa tehdyissä kokeissa ja 45 °C:ssa Microdyn-Nadir NP010-kalvoilla tehdyissä kokeissa. Kokeiden perusteella tutkituista vaihtoehdoista korkein tutkimuksessa käytetty lämpötila 70 °C ja Alfa Lavalin UFX5-kalvo soveltuvatkin parhaiten mustalipeän kalvosuodatukseen adsorptiivisen likaantumisen kannalta.

LTE tulevaisuuden mobiiliverkkoratkaisuna

Tässä kandidaatintyössä käytiin läpi kuinka LTE soveltuu tulevaisuuden mobiiliverkkoratkaisuksi. Ensiksi selvitettiin sen kehityshistoriaa ja vaatimuksia. Seuraavaksi käytiin läpi LTE:n teknistä puolta, kuten radiotekniikkaa, taajuusjakoa ja antenneja. Työssä tehtiin katsaus myös uuteen SAE verkkoarkkitehtuuriin. Teknillisen puolen jälkeen työssä käytiin läpi LTE:n kilpailijoita, sekä tutustuttiin tarkemmin sen pahimpaan haastajaan WiMAX:iin. Näiden kahden tekniikan välillä tehtiin myös vertailu. Lopuksi katsottiin tulevaisuuden trendejä ja mobiilin datasiirron kehittymistä sekä tutustuttiin LTE:n seuraavaan versioon LTE-Advanced:iin.

Ympäristömittauksia säätelevä lainsäädäntö ja ympäristölupakäytäntö

Ympäristölainsäädäntö on kattava ja alati uusien vaatimusten sekä tarpeiden mukaan kehittyvä. Sillä on olennainen merkitys ympäristönsuojelussa ja siihen liittyvissä erilaisten päästöjen vähentämistavoitteissa sekä kontrolloinnissa, joiden toteuttamiseksi tarvitaan erilaisia mittausmenetelmiä. EU:n ja Suomen lainsäädännöt säätelevät tarkasti ympäristömittauksiin liittyviä periaatteita ja käytäntöjä, joita on lainsäädäntöjen muutoksilla vuosittain tarkennettu ja yhtenäistetty vastaamaan ympäristönsuojelun periaatteita. Koska ympäristölainsäädäntö on kattava, vaatii sen ehtojen toteuttaminen lupaprosessien sekä lainsäädännön tarkoituksen ymmärtämistä ja siitä johtuen ympäristömittauslainsäädäntö on monesta tekijästä riippuvainen. Työssä perehdytään Suomen ympäristölainsäädäntöön ympäristömittausten sekä ympäristölupa-asioiden osalta ja tarkastellaan kaasumaisten päästöjen, hiukkaspäästöjen, vesipäästöjen sekä melun lainsäädännön mukaista seurantaa, valvontaa sekä raportointivelvollisuuksia ympäristölupakäytäntöjen kautta. Tavoitteena on ympäristömittauksia säätelevän lainsäädännön kuvaaminen, lainsäädännön merkityksen selvittäminen ympäristömittausten kannalta sekä erityisesti lainsäädännön uudistusten aiheuttamien muutospaineiden tunnistaminen. Työssä on käsitelty erikseen yleisesti ympäristömittauksiin vaikuttavaa lainsäädäntöä sekä lainsäädäntöä, joka säätelee kaasumaisten päästöjen, hiukkaspäästöjen, vesipäästöjen sekä melun mittausta. Tarkastelussa ovat lisäksi erikseen määräysten toimeenpanemista helpottavat mittauskäytäntöjen yhtenäistävät standardit. Työssä on tarkasteltu päästöjen mittaamisen merkitystä, siihen liittyvän lainsäädännön syntymistä ja niiden kautta lupaprosessien toimintaa sekä merkitystä. Lisäksi on pyritty vastaamaan kysymyksiin mittauskäytäntöjen riittävyydestä, ympäristönsuojelulain (YSL) periaatteiden toteutumisesta sekä ympäristömittauksien roolista luonnonsuojelun lähtöodotuksien täyttämiseksi. Ympäristölupien edellyttämien mittauksien ja siihen liittyvän sääntelyn eroavaisuuksia sekä tasavertaisuutta on tarkasteltu erilaisten ympäristölupien välillä. Lopussa on tarkasteltu tulossa olevien lainsäädännöllisten uudistusten, erityisesti tulevan mittauslaitelain ja teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin, IED:n, vaikutuksia mittauskäytäntöihin sekä lainsäädännön uudistusten aiheuttamia muutospaineita. Työn tavoitteena on lisäksi tiedon tuottaminen osaksi Ympäristömittaukset –kurssin oppimateriaalia.

Tapaustutkimus opettajien psykologisesta sopimuksesta, odotuksista rehtoria kohtaan ja alaistaidoista

Esimiestaidon vastinpariksi on viime aikoina noussut alaistaidon käsite, jolla tarkoitetaan aktiivista ja vastuullista vaikuttamista työyhteisössä. Esimies ja alainen solmivat uuden työsuhteen alussa psykologisen sopimuksen. Sopimus on henkilökohtainen ja suurimmalta osaltaan sanaton. Se pitää sisällään odotuksia toista osapuolta kohtaan ja lupauksen siitä, millä tavalla ja millä ehdoilla on valmis tekemään työnsä. Alaistaidon ja psykologisen sopimuksen lisäksi tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa käsitellään sitoutumista, luottamusta ja sosiaalista tukea. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä opettajat odottavat rehtorilta oman opetustyönsä tueksi. Tutkimuksessa pyrittiin myös hahmottamaan, millaisen psykologisen sopimuksen opettajat ovat solmineet rehtorin kanssa ja millä keinoilla opettajat pitävät yllä toimivaa yhteistyösuhdetta rehtorin kanssa. Tutkimuksen tutkimusote oli laadullinen ja tutkimus oli tyypiltään tapaustutkimus. Aineisto kerättiin helmikuussa 2011 kuudelta opettajalta puolistrukturoitua teemahaastattelua käyttäen. Aineisto analysoitiin pääsääntöisesti aineistolähtöisesti, mutta myös teoriaan pohjautuen. Tutkimustulosten mukaan opettajat odottivat rehtorilta eniten konkreettista apua oppilaisiin liittyvissä asioissa. Opettajat hakivat rehtorilta neuvoja ja mielipiteitä sekä odottivat määrätietoisuutta ja avoimuutta. Lisäksi opettajat odottivat rehtorin kantavan viimeisen vastuun koulun toimivuudesta ja että hänellä on laaja kokonaiskuva koulun toiminnasta. Rehtorilta toivottiin myös läsnä olevaa kumppanuutta ja opettajan puolella olemista. Välinehankintatoiveet olivat ainoita materiaalisen tuen odotuksia. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat olivat psykologisessa sopimuksessaan lupautuneet luottamaan rehtoriin, olemaan avoimia sekä sitoutuneet työhönsä ja yhteistyöhön rehtorin kanssa. Lisäksi opettajat olivat sopineet noudattavansa koulun sääntöjä. Psykologisen sopimuksen luonteen mukaisesti opettajien lupauksilla ja sitoumuksilla on ehtonsa. Tutkimuksen tulokset paljastivat, että opettajat olivat alaistaitoisia, mutta eivät tunnistaneet juurikaan toimintansa alaistaitoisuutta ja sen vaikutuksia rehtorin työssä onnistumiseen. Lisäksi tulokset osoittivat, että opettajat noudattivat koulun yhteisiä sääntöjä sekä olivat sitoutuneita hoitamaan työnsä parhaan kykynsä mukaan. Virkavuosien lisääntyvä määrä ja oman perheen vaativuus vaikuttivat opettajien sitoutumisen tasoon.

Dosentin raivo

Kommentti kirja-arvosteluun: Kehittyykö tekniikka sääntöjen mukaisesti? / Panu Nykänen (Tieteessä tapahtuu 2/2011).

Suomalaisten kapellimestarien suuri kertomus

Kirjallisuusarvostelu