”Naisten on hankalaa päästä ulos kodeistaan, tiedäthän”. Naisten toimijuus ja sukupuolen esittäminen Aristofaneen komedioissa.

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat naisten toimijuus ja sukupuolen esittäminen Aristofaneen (460/50 – 386 eKr.) komedioissa Lysistrate (411 eKr.), Naisten juhla (411) sekä Naisten kansankokous (391). Tutkin aihetta sukupuolihistoriallisesta ja tilankäytön näkökulmista. Pääkysymyksiäni ovat: oliko naisten aktiivinen poliittinen toimijuus komedioissa vain naurettavaa? Mikä on sen suhde 400-luvun Ateenan yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin? Minkälaisia sukupuolittuneita tiloja komedioista on luettavissa ja mikä on niiden suhde naisten toimijuuden mahdollisuuksiin? Tutkielmani osallistuu 1980-luvulta virinneeseen keskusteluun alistetusta, oikokseen suljetusta kreikkalaisesta naisesta. Väitän, etteivät naiset olleet niin alistettuja ja oikokseen suljettuja, kuin mitä jotkut tekstilähteet ja tutkimusperinne antavat ymmärtää. Merkittävä aikalaistapahtuma peloponnesolaissota (431–404) on vaikuttanut komedioiden sisältöön. Väitänkin, että komediat olivat aikalaispolitiikan kommentointiareenaa. Esitän, että naisilla oli mahdollisuus osallistua komediaesityksen katsomiseen. Dionysos- ja lenaia-juhlilla esitetyt komediaesitykset olivat samalla Dionysoksen palvonnan paikkoja. Ne mahdollistivat naisille ulospääsyn oikoksesta ja yhteiskunnan vaatimasta roolista. Roolista vapautumisen ja itsenäisen toiminnan alueita olivat myös uskonnolliset juhlat, kuten brauronia ja thesmoforia. Komediat saivat käyttövoimansa sukupuolistereotypioista, joita myös analysoin tutkielmassani. Aristofaneen naiset ovat viininhimoisia, seksuaalisesti viekkaita rääväsuita. Miehet esitettiin niissä sodanhimoisina ja naisten viekoteltavissa olevina tomppeleina. Onko komedioiden sanoma se, että naiset todella johtaisivat polista paremmin kuin sodanhaluiset ja itsekkäät miehet? Vai oliko niiden tarkoitus osoittaa, kuinka absurdia olisi jos naiset saisivat Ateenassa todellisen päättämisvallan? Kuva oikoksessa pysyttelevästä kansalaisnaisesta on osaltaan yläluokkainen ateenalainen ideaali, jonka suhdetta todellisuuteen ei ole tutkittu tarpeeksi kriittisesti. Aristofaneen komediat pelasivat ideaalisen ja todellisuuden välisellä ristiriidalla. Jos tätä ristiriitaa ei olisi, eivät komediat olisi hauskoja. Tutkielmassani väitänkin, että koska komedioissa naiset ovat aktiivisia toimijoita, on otettava mahdollisuutena, että naiset toimivat itsenäisemmin ja vapaammin, kuin mitä ideaalit antaisivat ymmärtää. Tämä perustuu komedian komedian olemukseen yhteiskuntansa peilinä.

”Naisten on hankalaa päästä ulos kodeistaan, tiedäthän”. Naisten toimijuus ja sukupuolen esittäminen Aristofaneen komedioissa.

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat naisten toimijuus ja sukupuolen esittäminen Aristofaneen (460/50 – 386 eKr.) komedioissa Lysistrate (411 eKr.), Naisten juhla (411) sekä Naisten kansankokous (391). Tutkin aihetta sukupuolihistoriallisesta ja tilankäytön näkökulmista. Pääkysymyksiäni ovat: oliko naisten aktiivinen poliittinen toimijuus komedioissa vain naurettavaa? Mikä on sen suhde 400-luvun Ateenan yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin olosuhteisiin? Minkälaisia sukupuolittuneita tiloja komedioista on luettavissa ja mikä on niiden suhde naisten toimijuuden mahdollisuuksiin? Tutkielmani osallistuu 1980-luvulta virinneeseen keskusteluun alistetusta, oikokseen suljetusta kreikkalaisesta naisesta. Väitän, etteivät naiset olleet niin alistettuja ja oikokseen suljettuja, kuin mitä jotkut tekstilähteet ja tutkimusperinne antavat ymmärtää. Merkittävä aikalaistapahtuma peloponnesolaissota (431–404) on vaikuttanut komedioiden sisältöön. Väitänkin, että komediat olivat aikalaispolitiikan kommentointiareenaa. Esitän, että naisilla oli mahdollisuus osallistua komediaesityksen katsomiseen. Dionysos- ja lenaia-juhlilla esitetyt komediaesitykset olivat samalla Dionysoksen palvonnan paikkoja. Ne mahdollistivat naisille ulospääsyn oikoksesta ja yhteiskunnan vaatimasta roolista. Roolista vapautumisen ja itsenäisen toiminnan alueita olivat myös uskonnolliset juhlat, kuten brauronia ja thesmoforia. Komediat saivat käyttövoimansa sukupuolistereotypioista, joita myös analysoin tutkielmassani. Aristofaneen naiset ovat viininhimoisia, seksuaalisesti viekkaita rääväsuita. Miehet esitettiin niissä sodanhimoisina ja naisten viekoteltavissa olevina tomppeleina. Onko komedioiden sanoma se, että naiset todella johtaisivat polista paremmin kuin sodanhaluiset ja itsekkäät miehet? Vai oliko niiden tarkoitus osoittaa, kuinka absurdia olisi jos naiset saisivat Ateenassa todellisen päättämisvallan? Kuva oikoksessa pysyttelevästä kansalaisnaisesta on osaltaan yläluokkainen ateenalainen ideaali, jonka suhdetta todellisuuteen ei ole tutkittu tarpeeksi kriittisesti. Aristofaneen komediat pelasivat ideaalisen ja todellisuuden välisellä ristiriidalla. Jos tätä ristiriitaa ei olisi, eivät komediat olisi hauskoja. Tutkielmassani väitänkin, että koska komedioissa naiset ovat aktiivisia toimijoita, on otettava mahdollisuutena, että naiset toimivat itsenäisemmin ja vapaammin, kuin mitä ideaalit antaisivat ymmärtää. Tämä perustuu komedian komedian olemukseen yhteiskuntansa peilinä.

”Naisellisen olennon suurin sulo on pehmeys ja miellyttäväisyys.” Käytösoppaat naisihanteen tuottajina Suomessa 1879–1915

Suomalainen yhteiskunta oli autonomian ajan lopulla murroksessa: teollistumisesta seurasi vähittäinen kaupungistuminen, sääty-yhteiskunta muuttui kansalaisyhteiskunnaksi ja kristillinen yhtenäiskulttuuri ja maailmankuva murtuivat. Tämä murros heijastui myös suomalaisen sukupuolijärjestelmän ja naisen aseman muutoksiin. Muuttuvassa yhteiskunnassa käsitykset sukupuolten välisestä suhteesta ja naisen asemasta sekä yleensäkin sukupuoliin liitetyt käsitykset ja ihanteet olivat kiivaan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Tätä keskustelua käytiin myös aikakauden käytösoppaissa, jotka ovat tämän tutkielman lähdeaineistona. Perehdyn tutkielmassa kahdeksan Suomessa vuosina 1879-1915 julkaistun suomenkielisen käytösoppaan tuottamaan naisihanteeseen. Käsittelen käytösoppaiden tuottamaa naisihannetta kolmen oppaista esiin nousevan teeman sekä niistä esiin nousevien diskurssien kautta. Näitä teemoja ovat naisen sisäinen olemus, naisen ulkoinen olemus sekä naisen kutsumus. Diskurssianalyysi taas on auttanut minua konstruktoimaan esiin oppaissa tuotettua naisihannetta, jota tarkastellessani olen kiinnittänyt huomioita, sekä tekstien pinnan merkityksiin, että sen sisäisiin merkityksiin. Yksittäisistä, mutta toistuvista sanoista ja sanavalinnoista sekä oppaiden yleisestä kielenkäytöstä rakentuu diskursseja, joiden avulla oppaissa on tuotettu, mutta toisaalta myös vahvistettu jo olemassa olevaa naisihannetta. Käytösoppaiden tuottama naisihanne ei siten ole vain joukko irrallisia merkityksiä vaan sillä on yhteys todellisuuteen. Käytösoppaissa esiin nousevista kolmesta teemasta sisäiseen olemukseen positiivisesti yhdistettyjä naisihanteen diskursseja ovat siveellisyys-, lempeys- ja sivistysdiskurssit, kun taas negatiivisina diskursseina esiin nousevat turhamaisuus, tunteellisuus ja miehekkyys. Naisen ulkoiseen olemukseen liittyvistä diskursseista käytökseen ja elämäntapoihin yhdistyviä diskursseja ovat siveellisyys, kehon hallinta ja terveys. Pukeutumiseen ja ulkonäköön taas liittyvät säädyllisyys- ja luonnollisuusdiskurssit sekä hyvän maun ja huomaavaisuuden diskurssit. Kolmanteen oppaista esiin nousevaan tee-maan eli naisen kutsumukseen yhdistyvät perheenemäntädiskurssi sekä toisaalta myös naimattomuusdiskurssi ja moraalinvartijadiskurssi.

”Sehän on melkein kuin maammelaulu.” Kansakuntapuhe kevään 2014 Suvivirsi-keskustelussa

Keväällä 2014 uutisoitiin apulaisoikeuskanslerin Mikko Puumalaisen tekemästä selvityksestä koskien koulujen uskonnollisia tilaisuuksia. Mediassa huomion keskipisteeseen nostettiin Suvivirsi ja sen uhattu asema koulujen kevätjuhlissa, mikä herätti suomalaisissa huomattavan määrän kommentteja. Tarkastelen tutkimuksessani Suvivirttä koskeviin uutisiin kirjoitettuja kommentteja. Selvitän, millaisia diskursseja kommenteissa ilmenee ja miten suomalaisuudesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta puhutaan. Selvitän samalla, minkälaisia arvioita Suomen evankelis-luterilaisen kirkon roolista Suomessa esitetään. Aineistonani on viiden Suomen suurimman uutissivustojen uutisten kommentit (Iltalehti, Iltasanomat, Helsingin Sanomat, YLE, MTV). Uutisia kertyi 24.3–4.4.2014 välisenä aikana 38 kappaletta sisältäen yhteensä 8 724 kommenttia. Analysoin aineistoa diskurssianalyysin avulla. Löysin aineistostani useita diskursseja, jotka ovat jaoteltavissa neljään pääkategoriaan: maahanmuuttajiin liittyvät diskurssit, valtion ja kirkon suhdetta koskevat diskurssit, ilmiötä kritisoivat diskurssit sekä suomalaisuutta kuvailevat diskurssit. Näistä sisällöltään laajin on valtion ja kirkon suhdetta koskevat diskurssit, joissa paljastuu selkeä vastakkainasettelu valtion ja kirkon erillisyyttä ja yhtenäisyyttä toivovien välillä. Diskurssit paljastavat suomalaisen kansakunnan moniäänisyyden. Keskusteluun ottavat osaa suomalaiseen enemmistöön ja hegemoniaan nojaavat luterilaisen kirkon asemaa yhteiskunnassa puolustavat puheenparret sekä marginaalisemmassa asemassa olevat luterilaisen kirkon erillisyyttä suomalaisesta yhteiskunnasta toivovat. Hegemonisessa kansakuntapuheessa nähdään luterilainen kirkko homogeenisen suomalaisuuden takaajana sekä tärkeänä osana suomalaista myyttistä historiaa. Lisäksi hegemonisessa kansakuntapuheessa rajataan suomalaisen kansakunnan ulkopuolelle ulkomaalaiset, kirkosta eronneet uskonnottomat sekä uskovaiset. Marginaalisessa kansakuntapuheessa puolestaan tuodaan esille suomalaisuuden moniäänisyys. Marginaaliasemassa olevat yksilöt sijoittuvat yhteiskuntaan lähinnä suhteessa hegemoniaan, mutta marginaalin edustajat pyrkivät saamaan itselleen tasa-arvoisen aseman kansakunnassa.

Obesity And Inflammation And The Effect On The Hematopoietic System.

Bone marrow is organized in specialized microenvironments known as 'marrow niches'. These are important for the maintenance of stem cells and their hematopoietic progenitors whose homeostasis also depends on other cell types present in the tissue. Extrinsic factors, such as infection and inflammatory states, may affect this system by causing cytokine dysregulation (imbalance in cytokine production) and changes in cell proliferation and self-renewal rates, and may also induce changes in the metabolism and cell cycle. Known to relate to chronic inflammation, obesity is responsible for systemic changes that are best studied in the cardiovascular system. Little is known regarding the changes in the hematopoietic system induced by the inflammatory state carried by obesity or the cell and molecular mechanisms involved. The understanding of the biological behavior of hematopoietic stem cells under obesity-induced chronic inflammation could help elucidate the pathophysiological mechanisms involved in other inflammatory processes, such as neoplastic diseases and bone marrow failure syndromes.

[theoretical Construction In The Sociology Of Health: A Reflection On Its Trajectory].

The scope of this paper is to reflect on the theoretical construction in the constitution of the sociology of health, still called medical sociology in some countries. Two main ideas constitute the basis for this: interdisciplinarity and the degree of articulation in the fields of medicine and sociology. We sought to establish a dialogue with some dimensions - macro/micro, structure/action - that constitute the basis for understanding medicine/health in relation to the social/sociological dimension. The main aspects of these dimensions are initially presented. Straus' two medical sociologies and the theory/application impasses are then addressed, as well as the dilemmas of the sociology of medicine in the 1960s and 1970s. From these analyses the theoretical production before 1970 is placed as a counterpoint. Lastly, the sociology of health is seen in the general context of sociology, which underwent a fragmentation process from 1970 with effects in all subfields of the social sciences. This process involves a rethinking of the theoretical issues in a broadened spectrum of possibilities. The 1980s are highlighted when theoretical issues in the sociology of health are reinvigorated and the issue of interdisciplinarity is once again addressed.

[almost An Autobiography: A Study Of Social Scientists In Health Based On The Lattes Curriculum].

Among the various ways of adopting the biographical approach, we used the curriculum vitaes (CVs) of Brazilian researchers who work as social scientists in health as our research material. These CVs are part of the Lattes Platform of CNPq - the National Council for Scientific and Technological Development, which includes Research and Institutional Directories. We analyzed 238 CVs for this study. The CVs contain, among other things, the following information: professional qualifications, activities and projects, academic production, participation in panels for the evaluation of theses and dissertations, research centers and laboratories and a summarized autobiography. In this work there is a brief review of the importance of autobiography for the social sciences, emphasizing the CV as a form of autobiographical practice. We highlight some results, such as it being a group consisting predominantly of women, graduates in social sciences, anthropology, sociology or political science, with postgraduate degrees. The highest concentration of social scientists is located in Brazil's southern and southeastern regions. In some institutions the main activities of social scientists are as teachers and researchers with great thematic diversity in research.

Mechanisms Predisposing Penile Fracture And Long-term Outcomes On Erectile And Voiding Functions.

Purpose. To determine the mechanisms predisposing penile fracture as well as the rate of long-term penile deformity and erectile and voiding functions. Methods. All fractures were repaired on an emergency basis via subcoronal incision and absorbable suture with simultaneous repair of eventual urethral lesion. Patients' status before fracture and voiding and erectile functions at long term were assessed by periodic follow-up and phone call. Detailed history included cause, symptoms, and single-question self-report of erectile and voiding functions. Results. Among the 44 suspicious cases, 42 (95.4%) were confirmed, mean age was 34.5 years (range: 18-60), mean follow-up 59.3 months (range 9-155). Half presented the classical triad of audible crack, detumescence, and pain. Heterosexual intercourse was the most common cause (28 patients, 66.7%), followed by penile manipulation (6 patients, 14.3%), and homosexual intercourse (4 patients, 9.5%). Woman on top was the most common heterosexual position (n = 14, 50%), followed by doggy style (n = 8, 28.6%). Four patients (9.5%) maintained the cause unclear. Six (14.3%) patients had urethral injury and two (4.8%) had erectile dysfunction, treated by penile prosthesis and PDE-5i. No patient showed urethral fistula, voiding deterioration, penile nodule/curve or pain. Conclusions. Woman on top was the potentially riskiest sexual position (50%). Immediate surgical treatment warrants long-term very low morbidity.

The Burden Of Eclampsia: Results From A Multicenter Study On Surveillance Of Severe Maternal Morbidity In Brazil.

Maternal mortality (MM) is a core indicator of disparities in women's rights. The study of Near Miss cases is strategic to identifying the breakdowns in obstetrical care. In absolute numbers, both MM and occurrence of eclampsia are rare events. We aim to assess the obstetric care indicators and main predictors for severe maternal outcome from eclampsia (SMO: maternal death plus maternal near miss). Secondary analysis of a multicenter, cross-sectional study, including 27 centers from all geographic regions of Brazil, from 2009 to 2010. 426 cases of eclampsia were identified and classified according to the outcomes: SMO and non-SMO. We classified facilities as coming from low- and high-income regions and calculated the WHO's obstetric health indicators. SPSS and Stata softwares were used to calculate the prevalence ratios (PR) and respective 95% confidence interval (CI) to assess maternal characteristics, clinical and obstetrical history, and access to health services as predictors for SMO, subsequently correlating them with the corresponding perinatal outcomes, also applying multiple regression analysis (adjusted for cluster effect). Prevalence of and mortality indexes for eclampsia in higher and lower income regions were 0.2%/0.8% and 8.1%/22%, respectively. Difficulties in access to health care showed that ICU admission (adjPR 3.61; 95% CI 1.77-7.35) and inadequate monitoring (adjPR 2.31; 95% CI 1.48-3.59) were associated with SMO. Morbidity and mortality associated with eclampsia were high in Brazil, especially in lower income regions. Promoting quality maternal health care and improving the availability of obstetric emergency care are essential actions to relieve the burden of eclampsia.

Autologous Platelet Gel: Five Cases Illustrating Use On Sickle Cell Disease Ulcers.

Leg ulcers represent a particularly disabling complication in patients with sickle cell disease (SCD). Platelet gel (PG) is a novel therapeutic strategy used for accelerating wound healing of a wide range of tissues through the continuous release of platelet growth factors. Here, we describe the use of PG preparation according to Anitua's PRGF (preparations rich in growth factors) protocol for treating chronic nonhealing ulcers in patients with SCD. A positive response occurred in 3 patients with an area reduction of 85.7% to 100%, which occurred within 7 to 10 weeks, and a 35.2% and 20.5% of area reduction in 2 other patients, who however, had large ulcers. After calcium chloride addition, the platelet-rich plasmas demonstrated enhanced platelet-derived growth factors-BB (P < .001), transforming growth factor-β1 (P = .015), vascular endothelial growth factors (P = .03), and hepatocyte growth factors (nonsignificant) secretion. Furthermore, calcium chloride addition induced a significant decrease in platelet number (P = .0134) and there was no leukocyte detection in the PG product. These results demonstrate that PG treatment might impact the healing of leg ulcers in sickle cell disease, especially in patients with small ulcers.

Effect Of Platform Connection And Abutment Material On Stress Distribution In Single Anterior Implant-supported Restorations: A Nonlinear 3-dimensional Finite Element Analysis.

Although various abutment connections and materials have recently been introduced, insufficient data exist regarding the effect of stress distribution on their mechanical performance. The purpose of this study was to investigate the effect of different abutment materials and platform connections on stress distribution in single anterior implant-supported restorations with the finite element method. Nine experimental groups were modeled from the combination of 3 platform connections (external hexagon, internal hexagon, and Morse tapered) and 3 abutment materials (titanium, zirconia, and hybrid) as follows: external hexagon-titanium, external hexagon-zirconia, external hexagon-hybrid, internal hexagon-titanium, internal hexagon-zirconia, internal hexagon-hybrid, Morse tapered-titanium, Morse tapered-zirconia, and Morse tapered-hybrid. Finite element models consisted of a 4×13-mm implant, anatomic abutment, and lithium disilicate central incisor crown cemented over the abutment. The 49 N occlusal loading was applied in 6 steps to simulate the incisal guidance. Equivalent von Mises stress (σvM) was used for both the qualitative and quantitative evaluation of the implant and abutment in all the groups and the maximum (σmax) and minimum (σmin) principal stresses for the numerical comparison of the zirconia parts. The highest abutment σvM occurred in the Morse-tapered groups and the lowest in the external hexagon-hybrid, internal hexagon-titanium, and internal hexagon-hybrid groups. The σmax and σmin values were lower in the hybrid groups than in the zirconia groups. The stress distribution concentrated in the abutment-implant interface in all the groups, regardless of the platform connection or abutment material. The platform connection influenced the stress on abutments more than the abutment material. The stress values for implants were similar among different platform connections, but greater stress concentrations were observed in internal connections.

One Step Forward: Contrasting The Effects Of Toe Clipping And Pit Tagging On Frog Survival And Recapture Probability.

Amphibians have been declining worldwide and the comprehension of the threats that they face could be improved by using mark-recapture models to estimate vital rates of natural populations. Recently, the consequences of marking amphibians have been under discussion and the effects of toe clipping on survival are debatable, although it is still the most common technique for individually identifying amphibians. The passive integrated transponder (PIT tag) is an alternative technique, but comparisons among marking techniques in free-ranging populations are still lacking. We compared these two marking techniques using mark-recapture models to estimate apparent survival and recapture probability of a neotropical population of the blacksmith tree frog, Hypsiboas faber. We tested the effects of marking technique and number of toe pads removed while controlling for sex. Survival was similar among groups, although slightly decreased from individuals with one toe pad removed, to individuals with two and three toe pads removed, and finally to PIT-tagged individuals. No sex differences were detected. Recapture probability slightly increased with the number of toe pads removed and was the lowest for PIT-tagged individuals. Sex was an important predictor for recapture probability, with males being nearly five times more likely to be recaptured. Potential negative effects of both techniques may include reduced locomotion and high stress levels. We recommend the use of covariates in models to better understand the effects of marking techniques on frogs. Accounting for the effect of the technique on the results should be considered, because most techniques may reduce survival. Based on our results, but also on logistical and cost issues associated with PIT tagging, we suggest the use of toe clipping with anurans like the blacksmith tree frog.

Phylogenetics, Ancestral State Reconstruction, And A New Infrafamilial Classification Of The Pantropical Ochnaceae (medusagynaceae, Ochnaceae S.str., Quiinaceae) Based On Five Dna Regions.

Ochnaceae s.str. (Malpighiales) are a pantropical family of about 500 species and 27 genera of almost exclusively woody plants. Infrafamilial classification and relationships have been controversial partially due to the lack of a robust phylogenetic framework. Including all genera except Indosinia and Perissocarpa and DNA sequence data for five DNA regions (ITS, matK, ndhF, rbcL, trnL-F), we provide for the first time a nearly complete molecular phylogenetic analysis of Ochnaceae s.l. resolving most of the phylogenetic backbone of the family. Based on this, we present a new classification of Ochnaceae s.l., with Medusagynoideae and Quiinoideae included as subfamilies and the former subfamilies Ochnoideae and Sauvagesioideae recognized at the rank of tribe. Our data support a monophyletic Ochneae, but Sauvagesieae in the traditional circumscription is paraphyletic because Testulea emerges as sister to the rest of Ochnoideae, and the next clade shows Luxemburgia+Philacra as sister group to the remaining Ochnoideae. To avoid paraphyly, we classify Luxemburgieae and Testuleeae as new tribes. The African genus Lophira, which has switched between subfamilies (here tribes) in past classifications, emerges as sister to all other Ochneae. Thus, endosperm-free seeds and ovules with partly to completely united integuments (resulting in an apparently single integument) are characters that unite all members of that tribe. The relationships within its largest clade, Ochnineae (former Ochneae), are poorly resolved, but former Ochninae (Brackenridgea, Ochna) are polyphyletic. Within Sauvagesieae, the genus Sauvagesia in its broad circumscription is polyphyletic as Sauvagesia serrata is sister to a clade of Adenarake, Sauvagesia spp., and three other genera. Within Quiinoideae, in contrast to former phylogenetic hypotheses, Lacunaria and Touroulia form a clade that is sister to Quiina. Bayesian ancestral state reconstructions showed that zygomorphic flowers with adaptations to buzz-pollination (poricidal anthers), a syncarpous gynoecium (a near-apocarpous gynoecium evolved independently in Quiinoideae and Ochninae), numerous ovules, septicidal capsules, and winged seeds with endosperm are the ancestral condition in Ochnoideae. Although in some lineages poricidal anthers were lost secondarily, the evolution of poricidal superstructures secured the maintenance of buzz-pollination in some of these genera, indicating a strong selective pressure on keeping that specialized pollination system.

Taurine Supplementation Increases K(atp) Channel Protein Content, Improving Ca2+ Handling And Insulin Secretion In Islets From Malnourished Mice Fed On A High-fat Diet.

Pancreatic β-cells are highly sensitive to suboptimal or excess nutrients, as occurs in protein-malnutrition and obesity. Taurine (Tau) improves insulin secretion in response to nutrients and depolarizing agents. Here, we assessed the expression and function of Cav and KATP channels in islets from malnourished mice fed on a high-fat diet (HFD) and supplemented with Tau. Weaned mice received a normal (C) or a low-protein diet (R) for 6 weeks. Half of each group were fed a HFD for 8 weeks without (CH, RH) or with 5% Tau since weaning (CHT, RHT). Isolated islets from R mice showed lower insulin release with glucose and depolarizing stimuli. In CH islets, insulin secretion was increased and this was associated with enhanced KATP inhibition and Cav activity. RH islets secreted less insulin at high K(+) concentration and showed enhanced KATP activity. Tau supplementation normalized K(+)-induced secretion and enhanced glucose-induced Ca(2+) influx in RHT islets. R islets presented lower Ca(2+) influx in response to tolbutamide, and higher protein content and activity of the Kir6.2 subunit of the KATP. Tau increased the protein content of the α1.2 subunit of the Cav channels and the SNARE proteins SNAP-25 and Synt-1 in CHT islets, whereas in RHT, Kir6.2 and Synt-1 proteins were increased. In conclusion, impaired islet function in R islets is related to higher content and activity of the KATP channels. Tau treatment enhanced RHT islet secretory capacity by improving the protein expression and inhibition of the KATP channels and enhancing Synt-1 islet content.

Ihwg-μnir: A Miniaturised Near-infrared Gas Sensor Based On Substrate-integrated Hollow Waveguides Coupled To A Micro-nir-spectrophotometer.

A miniaturised gas analyser is described and evaluated based on the use of a substrate-integrated hollow waveguide (iHWG) coupled to a microsized near-infrared spectrophotometer comprising a linear variable filter and an array of InGaAs detectors. This gas sensing system was applied to analyse surrogate samples of natural fuel gas containing methane, ethane, propane and butane, quantified by using multivariate regression models based on partial least square (PLS) algorithms and Savitzky-Golay 1(st) derivative data preprocessing. The external validation of the obtained models reveals root mean square errors of prediction of 0.37, 0.36, 0.67 and 0.37% (v/v), for methane, ethane, propane and butane, respectively. The developed sensing system provides particularly rapid response times upon composition changes of the gaseous sample (approximately 2 s) due the minute volume of the iHWG-based measurement cell. The sensing system developed in this study is fully portable with a hand-held sized analyser footprint, and thus ideally suited for field analysis. Last but not least, the obtained results corroborate the potential of NIR-iHWG analysers for monitoring the quality of natural gas and petrochemical gaseous products.