1000 resultados para MIOPÍA – PROGRESIÓN - NIÑOS 10 -14 AÑOS


Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1804/10/14.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1899/10/14 (A22,N41).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1911/10/14 (A34,N41).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1882/10/14 (A5,SER2,N150).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1911/10/14 (A34,N41).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1893/10/14 (A16,N41).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1905/10/14 (A28,N41).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1893/10/14 (A16,N41).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1905/10/14 (A28,N41).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1899/10/14 (A22,N41).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1818/10/14 (Numéro 448).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

1868/10/14 (T23,N1152).

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

The potential for seed bank formation of two perennial weed species, Ipomoea asarifolia (Desr.) Roem. & Schult. (Convolvulaceae) and Stachytarpheta cayennensis (Rich.) M. Vahl (Verbenaceae), both common in Amazonia , was evaluated in a degraded pasture area in eastern Brazilian Amazonia . Seeds were enclosed in nylon mesh packets and placed at the soil surface or buried at 5 or 10 cm deep. The number of viable seeds was recorded at 6, 10, 14 and 18 months after burial. Results showed that S. cayennensis has the ability to form persistent soil seed bank, while I. asarifolia seeds do not build up in the soil seed bank. For S. cayennensis and, to some extent, for I. asarifolia, seed survival was highest at greater burial depths.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkielmassa käsitellään suomalaisten ohjelmistoyritysten etabloitumista Venäjälle, ja eritoten siihen liittyvää päätöksentekoprosessia, etabloitumisen motiiveja sekä menestystekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten etabloitumisen päätöksentekoprosessi etenee, mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen etabloitua Venäjälle ja mitkä ovat etabloitumisen menestys- ja haittatekijät. Ensin perehdytään ohjelmistoyritysten kansainvälistymiseen aiheesta kirjoitettujen artikkelien avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään kansainvälistymisteoriaa ja aihetta tarkastellaan etabloitumisen vaiheiden, verkostoitumisen ja strategioiden näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu laadullisena esimerkkitapaustutkimuksena, jota varten haastateltiin kolmea suomalaista, Venäjällä toimivaa ohjelmistoyritystä. Kaksi yrityksistä on ulkoistanut ohjelmistotuotantoaan Venäjälle: yhdellä on paikan päällä asiakkaina suomalaisyrityksiä ja toisen asiakaskunta sijaitsee kokonaan Suomessa. Kolmas, kansainvälisesti toimiva yritys myy tuotettaan Venäjällä, mutta maa ei ole yritykselle erityisen merkittävä kohdemarkkina. Tulosten perusteella on huomattavissa eroavaisuuksia yritysten etabloitumisessa Venäjälle riippuen siitä, onko yritys ulkoistanut toimintojaan Venäjälle vai harjoitetaanko maassa vain myyntiä. Venäjälle etabloitumisen ajureina esimerkkitapauksissa olivat määrätietoinen päätöksentekijä, yrittäjän aikaisempi kokemus Venäjältä ja verkostosuhteet. Kaikissa tapauksissa kustannusten arviointi on ollut päätöksenteon pohjana, ja myös Venäjälle vetävät tekijät olivat taloudellisia: ohjelmistotuotantoa ulkoistavien yritysten tärkeimmät etabloitumisen motiivit olivat alhaisempi kustannustaso, työvoiman hyvä saatavuus ja läheinen sijainti. Kolmatta, myyntiä harjoittavaa yritystä kiinnosti markkinoiden suuri potentiaali. Yritysten erilaiset toimintatavat Venäjällä heijastuivat myös menestystekijöissä: ohjelmistotuotannon ulkoistus Venäjälle vaikuttaa helpommalta johtuen alan kansainvälisyydestä, kun taas myynti Venäjällä on hankalaa. Myynnin kohdalla liiketoiminnan vaikeudet, kuten kielimuuri, kulttuurierot, tullit ja laskutuksen haasteet nousevat korostuneesti esille, kun taas verkostot ovat oleellisen tärkeitä onnistumisen kannalta. Etabloitumisen muita menestystekijöitä olivat luotettava ja osaava paikallinen johto, yrittäjän kokemus Venäjällä toimimisesta, oikea ajoitus ja oikeat, osaavat ihmiset.