Tutkimuksen huippuyksiköt ja innovaatiojärjestelmä

Referee-artikkeli

Monimuotoinen tietoteos ympäristöstä ja luontosuhteesta

Kirjallisuusarvostelu

Kansallinen ja kansainvälinen Uuno Klami

Kirjallisuusarvostelu

Kynä kourassa : itseoppineet kirjoittajat ja tekstin äänet

Kirjallisuusarvostelu

Kohti kevyempää jalanjälkeä : erikoisjoukkojen roolin muutos osana Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa

Globaalisti heikentyvä taloustilanne ja siitä johtuvat budjettileikkaukset, vuosia kestäneet operaatiot ulkomailla sekä jatkuvasti muuttuva turvallisuustilanne erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ovat muuttamassa Yhdysvaltojen lähestymistapaa sotilaallisessa kriisinhal-linnassa kohti kevyemmän jalanjäljen operaatioita (light footprint approach), joissa kooltaan entistä pienemmillä mutta monipuolisemmilla joukoilla pyritään yhtä tehokkaaseen vaikutuk-seen kuin aiemmin käytetyillä suuremmilla joukkokokoonpanoilla. Tämän tutkimuksen tar-koituksena on selvittää erikoisjoukkojen rooleja osana Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa sekä kevyen jalanjäljen operaatioita. Tutkimuksessa selvitetään kevyen jalanjäljen operaatioiden taustaa Yhdysvaltojen muuttuvan ulkopolitiikan työkaluina sekä erikoisjoukkojen käytön roolia sotilaallisen kriisinhallinnan viitekehyksessä. Tutkimuksessa on käytetty asiakirjojen, raporttien ja tutkimusten vertailevaa ja laadullista si-sällönanalyysiä, jonka avulla pyritään muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty kuvaus, sekä kytkee tulokset ilmiön laajempaan kontekstiin ja aihetta koskeviin muihin tutkimustu-loksiin. Aineistona tässä tutkimuksessa ovat primaarilähteenä Yhdysvaltain hallinnon viralli-set asiakirjat ja sekundaarilähteenä asiaa käsittelevä tutkimuskirjallisuus. Yhdysvaltain stra-tegiaa käsitellään tutkimuksessa julkisten dokumenttien ja asiakirjojen pohjalta sekä tarkaste-lemalla tapaa, jolla strategia on tuotu julkisuuteen. Asevoimien käytöllä Yhdysvallat pyrkii laajentamaan vaikutuspiiriään erityisesti yhteistyön, koulutusohjelmien ja monikansallisten harjoitusten kautta. Yksi tärkeimmistä työkaluista yh-teistyön toteuttamiseksi ovat erikoisjoukot. Yleisesti asevoimien käytössä pyritään minimaa-liseen jalanjälkeen, ja erikoisjoukot nähdään operaatioiden ensisijaisena toteuttajana. Laadul-la pyritään korvaamaan aiemmin painotettua määrää. Erikoisjoukkojen varsinainen tehtäväkenttä tai perustehtävät eivät ole merkittävästi muuttu-neet, vaan niiden strateginen merkitys osana proaktiivista ulkopolitiikkaa on saanut enemmän painoarvoa. Aiempaa monitasoisempi ja verkottunut turvallisuusympäristö vaatii entistä in-novatiivisempia ja monipuolisempia vaihtoehtoja asevoimien käyttöön.

Aktiivinen omasuojajärjestelmä ja sitä vastaan toimiminen

Panssarialusta ja panssarintorjunta ovat kulkeneet kilpajuoksussa ensimmäisestä maailman-sodasta alkaen. Panssarivaunun suojausta on parannettu lisäämällä panssaroinnin paksuutta ja asentamalla lisäpanssarointia. Uusimpana trendinä on ollut kehittää aktiivisia omasuojajär-jestelmiä jotka pyrkivät estämään panssarintorjunta-aseen vaikuttamisen panssarivaunuun ennen kuin se ehtii osua kohteeseensa. Tutkielmassa selvitetään panssarintorjunta-asetta vastaan vasta-aseella toimivia hard-kill-omasuojajärjestelmiä vastaan toimimista jokaiselle jalkaväen sotilaalle koulutettavilla ker-tasingoilla. Tutkielma selvittää, miltä ampuma-etäisyyksiltä pitää toimia, jotta aktiivinen omasuojajärjestelmä ei ehdi reagoida sitä kohti tulevaan uhkaan. Tutkielma on tyyliltään kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus ja tutkielma on tyyliltään her-meneuttinen analyysi. Tilastollista menetelmää on käytetty verrattaessa aseiden ja aktiivisten omasuojajärjestelmien vuorovaikutusta. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on, että osaa järjestelmistä vastaan voidaan toimia niin, etteivät ne ehdi reagoida panssarintorjunta-aseeseen. Järjestelmiä jotka kykenevät toi-mimaan uhkaa vastaan, on käsitelty vaihtoehtoisia vaikuttamismenetelmiä.

Kaksi tietä huipulle. Media ja puoluejohtajuus Suomessa naisten noususta populismin aaltoon

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan suomalaisen puoluejohtajuuden ja suuren puolueen johtajaksi nousun murroskautta 1980-luvun lopulta 2010-luvulle median ja politiikan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Puolueiden johtaminen on myös Suomessa ollut miesten työtä, ja perinteisesti tehtävään on ollut yksi väylä: asettuminen ehdolle puheenjohtajavaalissa ja valituksi tulo puoluekokouksessa. Tarkastelujakson alkupuolella naisia oli Suomessa ensimmäistä kertaa ehdolla suurten puolueiden puheenjohtajavaaleissa. Kauden loppupuolella heitä myös valittiin tuohon tehtävään ja ensimmäiset naiset nousivat pääministeriksi. Tämä historiallinen murros päätti liki satavuotisen perinteen, jossa miehet ovat olleet Suomessa sekä suurten puolueiden että hallitustyön johtajia. Julkisessa keskustelussa kysymys tasa-arvosta jäi toissijaiseksi: naisia alettiin valita puoluejohtajiksi tilanteissa, joissa heidän valintansa nähtiin puolueille edulliseksi. Naisen valinta tulkittiin miehen valintaa merkittävämmäksi symboliseksi viestiksi, johon liitettiin ajatuksia uudistumisesta ja puolueen julkisuuskuvan parantamisesta. Merkille pantavaa on, että naisten ensimmäiset valinnat suurten puolueiden johtajiksi tapahtuivat vaiheessa, jossa puoluejohtajien valta-asema on vahvin kautta suomalaisen poliittisen historian. Tässä valossa näyttää siltä, että valta ei aina pakenekaan naisilta. Vaikka suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset naiset ovat monessa mielessä olleet edelläkävijöitä tasa-arvon suhteen, politiikan johtopaikkoja tavoitelleet naiset ovat meilläkin kohdanneet kansainvälisessä tutkimuksessa naisten haasteeksi osoitettuja lasikattoja, pyöröovia ja liukkaita jyrkänteitä. Tutkittavan ajanjakson aikana konkretisoitui myös toinen mahdollinen, joskin poikkeuksellinen reitti suuren puolueen johtajaksi: pienen puolueen nouseminen suurten joukkoon eduskuntavaaleissa. Tämä vaihtoehto toteutui vuonna 2011 perussuomalaisten eduskuntavaalivoiton myötä. Perussuomalaisten nousu eduskunnan pienimmästä puolueesta kolmanneksi suurimmaksi mursi perinteisen kolmen suuren puolueen asetelman. Puolueen menestyksen seuraukset ovat olleet kauaskantoisemmat kuin ehkä ensin ajateltiin: perussuomalaisten vaalivoiton sosiaalidemokraateille, keskustalle, ja kokoomukselle aiheuttama järkytys heijastui myöhemmin myös niiden johtajavaihdoksiin ja -valintoihin. Sekä naisten läpimurrossa että populismin voittokulussa median rooli oli monisyisempi kuin siihen perinteisesti liitetty tiedon välittäjän ja valtaa pitävien toimia kriittisesti seuraavan neljännen valtiomahdin tehtävänkuva. Tutkittavalla jaksolla tiedotusvälineet tekivät onnistuneen intervention politiikan osapuoleksi. Toimittajat ottivat kantaa valintoihin ja ohjeistivat puolueita, ja puolueet taas mukauttivat näkyvyyden maksimoidakseen käytäntöjään median tarpeisiin. 1980-luvun lopulta 2010-luvulle ulottuvalla jaksolla suuren puolueen puoluejohtajaksi valikoitumisen kriteerit muuttuivat, samalla kun median merkitys johtajavalinnoissa ja myös puoluejohtajan käytännön työssä kasvoi. Mediasta tuli aiempaa konkreettisemmin johtajavalintojen ja valtakamppailun areena, ja siihen liittyvät näkökohdat nousivat myös keskeisiksi johtajan taitoja arvioitaessa. Kuka ehdokkaista toisi näkyvyyttä, ”pärjäisi” median paineissa ja vakuuttaisi äänestäjät? Vielä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa johtajavalinnat olivat pitkälti puolueorganisaatioiden hallinnoimia prosesseja, joista lehdistö raportoi askeleen jäljessä kulkien. Viimeistään 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä puolueet omaksuivat ajatuksen median hyödyllisyydestä. Tämän strategisen muutoksen myötä puolueet tulivat samalla luovuttaneeksi määriteltyvaltaa oman organisaationsa ulkopuolelle. Kokoomuksen vuoden 2014 johtajavaalissa silmiinpistävää oli pyrkimys sekä hyötyä julkisuudesta että palauttaa valtaa takaisin puolueelle. Politiikan mediajulkisuuden alttius tarttua myyviin poliitikkopersooniin, ilmiöihin, ristiriitoihin ja draamaan sekä vastaavasti populistijohtaja Timo Soinin ja perussuomalaisten kyky tarjota kaikkia näitä auttoivat puolueen suurvoittoon vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Organisaatioltaan pieni ja johtajaansa henkilöityvä puolue sai selvästi poliittista painoarvoaan suuremman julkisuuden, koska kiinnostavuus määritti näkyvyyden ja puolueen nousevasta kannatuksesta tuli yksi vaalien pääaiheista. Median ja politiikan suhteessa tapahtuneet muutokset olivat vauhdittamassa niin naisten nousua suurten puolueiden johtajiksi kuin populistisen johtajuuden läpimurtoa ja perussuomalaisten menestystä. Koska suurten puolueiden johtajista valikoituvat myös pääministerit, näiden muutosten vaikutus ulottuu Suomen poliittisesti vaikutusvaltaisimpaan tehtävään asti.

A119 Koala –helikopterin yötoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Viranomaishelikopteritoiminnassa tulee pyrkiä joustavuuteen, luotettavuuteen ja turvalliseen lentotoimintaan. Näiden lisäksi organisaatiolle osoitettuja resursseja tulee kyetä hyödyntä-mään mahdollisimman optimaalisesti. Yksimoottorisen helikopterin yötoimintaa on harjoitet-tu Vartiolentolaivueessa hyvin vähän, ja kalustopäivityksen myötä sen uudelleenkäsittely on suotavaa. Tutkielma käsittelee A119 Koala –helikopterin yötoimintakyvyn kehitysmahdolli-suuksia Vartiolentolaivueen toiminnassa. Tutkimus on laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimukseen liittyvä kirjallisuus käsi-tellään aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen lähteenä käytetään paljon erilaisia määräyksiä, asiakirjoja, julkaisuja ja muuta kirjallisuutta, sekä kirjallisuuslähteitä täydennetään asiantuntijahaastatteluin. Tutkija perehtyy myös omatoimisesti tutkimukseen liittyviin seikkoihin seuraamalla Vartiolentolaivueen lentotoimintaa. Tutkimuksen pääpaino on rajavalvontatoimintaan liittyvissä tekijöissä. Koala-helikopterin nykyinen yötoimintakyky on heikko, ja sillä kyetään vain hyvin yksinker-taisiin yölentoihin. Koulutustaso yölentämisen saralla konetyypin ohjaajilla on matala, ja vanhan kaluston mukaiset määräykset ovat edelleen voimassa. Määräykset ovat kuitenkin edelleen aiheellisia, sillä niitä laajentavaa tutkimustyötä ei ole tehty. Yötehtäviä ei kyetä ny-kyisillä valmiuksilla ja määräyspohjalla suorittamaan tehokkaasti. Tutkielman aiheeseen perehtyminen osoitti, että yötoiminnan mahdollistaminen yksimootto-rikalustolla vaatii toiminnan sisällyttämistä operatiiviseen toimintaan, jotta ohjaajille saatai-siin riittävästi kokemusta yötoiminnasta vaativampiin tehtäviin siirtymiseen. Yksinkertaisten yötehtävien, kuten maapartioiden tukitehtävien, lentoturvallisuuden arviointi, lentomenetel-mien laatiminen ja miehistön lisäkoulutus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa uraa ovat askeleet kohti yksimoottorikaluston yötoiminnan mahdollistamista.

Finna ja ontologiat

Esitys Kansalliskirjaston Finto-palvelun ja arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston järjestämässä seminaarissa: Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014.

Kuvailun harmonisointi arkistojen, kirjastojen ja museoiden linkittäjänä

Esitys Kansalliskirjaston Finto-palvelun ja arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston järjestämässä seminaarissa: Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014.

Median digitalisoituminen ja yhdistetty tieto

Esitys Kansalliskirjaston Finto-palvelun ja arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston järjestämässä seminaarissa: Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014.

Ohjelmistotyön suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen henkilöstön näkökulmasta

Onnistuneesti suoritettu suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen tuovat kirjallisuuden mukaan organisaatiolle monia hyötyjä. Ohjelmistotyön suorituskyky vaikuttaa ohjelmistoyritysten kannattavuuteen ja ohjelmointiprojektien tuloksellisuuteen. Ohjelmistotyön suorituskyvyn parantamisessa on suurelta osin keskitytty prosessien parantamiseen. Ohjelmistotyön suorituskyvyn taustalla on kuitenkin paljon muitakin tekijöitä kuin prosessi-indikaattorit. Sitoutuneisuus ja motivoituneisuus nähdään yhä tärkeämpinä tekijöinä ohjelmistotyön suorituskyvyn taustalla, joten suorituskyvyn johtamisen tulee huomioida nykyistä paremmin myös henkilöstön näkökulma. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suorituskyvyn johtamisen viitekehysten, ohjelmistotyön suorituskyvyn taustatekijöiden, motivaation merkityksen ja johtamistyylien analysoinnin avulla, millainen suorituskyvyn mittaus- ja johtamisjärjestelmä (PMS) tukisi ohjelmistotyön suorituskyvyn johtamista huomioiden henkilöstön näkökulman. Tutkimuksessa analysoitiin aiempia aihepiiriä koskevia tutkimuksia ja lisäksi haastateltiin alan yritysasiantuntijoita. Tutkimuksen tuloksena esitettiin tärkeimmät ohjelmistotyön suorituskyvyn taustatekijät, joiden tilan parantamista suorituskyvyn johtamisen tulee mahdollistaa. Näiden havaittiin olevan läheisessä suhteessa henkilöstön motivaatiotekijöihin, joiden sitouttavaa kehittymistä johtamisen tulee myös tukea. Tulokset kiteytettiin suosituksiin koskien johtamista ja mittaristomallia, joita voidaan hyödyntää ohjelmistotyön suorituskyvyn johtamisessa huomioiden henkilöstön näkökulma. Mallissa on kuvattu mitattavat ja johdettavat tekijät yksilö- ja tiimitasolla, esimiestyössä sekä henkilöstövoimavarojen johtamisessa (HRM).