Implantació d'un sistema per a la gestió de projectes amb Microsoft Dymanics AX 2009

Implantació del mòdul de projectes que incorpora l'estàndard de l'ERP Microsoft Dynamics AX 2009 segons requeriments que planteja la guia Project Management Body of Knowledge per la gestió de projectes.

Arxiu òptic

El Grup PH neix el desembre de 1990. És una empresa de base tecnològica amb àmplia experiència i amb vocació de servei; ofereix solucions informàtiques que permeten: optimitzar els processosempresarials, millorar la qualitat i l'accés a la informació, i reduir les despeses de gestió. PH Systems disposa fins aquests moments d’un conjunt d’aplicacions informàtiques que conformen una solució de gestió de negoci integrada pensada per diversos sectors. Però aquestesaplicacions no disposen d’una eina que pugui fer una gestió de la documentació d’una organització. L’objectiu d’aquest projecte és millorar la gestió i/o la productivitat dels procediments informatitzats, que tenen com a element inicial en el seu flux de dades, els actius d’informació. Això és pot subdividir en diferents objectius concrets:• La utilització d’un Sistema d’Informació que permeti accedir i recuperar els documents d’arxiu d’una organització, sense haver d’anar a l’arxiu físic.• Facilitar un procediment automatitzat, àgil i versàtil de creació de documents electrònics a partir dels documents d’arxiu.• La integració dels actius d’informació amb la gestió de negoci que proporciona un ERP com el Lirba.A part d’aquests objectius, també n’hi ha uns de secundaris:• Dotar de semàntica els documents electrònics corresponents a documents administratius.• Establir lligams entre aquesta semàntica i un flux de treball del Lirba.• Permetre al Lirba treballar amb més d’un gestor de documents electrònics

Estudi i implementació de diferents eines/mètodes de comunicació entre SAP i altres aplicacions o sistemes externs, segons requeriments funcionals específics

Estudi de diferents mètodes de comunicació amb SAP i detall de la implementació.

Projecte d'implantació del sistema de gestió empresarial SAP R/3

Projecte d'implantació del sistema SAP R/3 que inclou les fases d'anàlisi i de disseny funcional.

Implantació de SAP R/3 a una empresa del sector cerveser

L'objectiu d'aquest TFC és la realització d'un estudi del projecte sobre la implantació d'un sistema de gestió integrat ERP (Enterprise Resource Planning) a una empresa fictícia del sector cerveser CePe (Cerveses Penedès) d'acord amb els objectius estratègics de l'empresa.

Implantació d'un sistema SAP R/3 en una empresa química farmacèutica

Projecte d'implantació d'un sistema de gestió ERP SAP R/3.

Implantació de SAP Business One a l'empresa Quines Tapes S.L.

Anàlisi i disseny de la implantació de SAP Business One en un restaurant o cadena de restaurants.

Implantación de POS DM en una cadena de tiendas de ropa

En este documento queremos reflejar la situación inicial de la empresa en cuanto a su forma de recopilar la información de ventas de las tiendas e integrarla en el sistema ERP, así como establecer las modificaciones necesarias en el flujo actual para realizar este proceso mediante el uso de POSDM.

Auditory-visual multisensory interactions in humans: timing, topography, directionality, and sources.

Current models of brain organization include multisensory interactions at early processing stages and within low-level, including primary, cortices. Embracing this model with regard to auditory-visual (AV) interactions in humans remains problematic. Controversy surrounds the application of an additive model to the analysis of event-related potentials (ERPs), and conventional ERP analysis methods have yielded discordant latencies of effects and permitted limited neurophysiologic interpretability. While hemodynamic imaging and transcranial magnetic stimulation studies provide general support for the above model, the precise timing, superadditive/subadditive directionality, topographic stability, and sources remain unresolved. We recorded ERPs in humans to attended, but task-irrelevant stimuli that did not require an overt motor response, thereby circumventing paradigmatic caveats. We applied novel ERP signal analysis methods to provide details concerning the likely bases of AV interactions. First, nonlinear interactions occur at 60-95 ms after stimulus and are the consequence of topographic, rather than pure strength, modulations in the ERP. AV stimuli engage distinct configurations of intracranial generators, rather than simply modulating the amplitude of unisensory responses. Second, source estimations (and statistical analyses thereof) identified primary visual, primary auditory, and posterior superior temporal regions as mediating these effects. Finally, scalar values of current densities in all of these regions exhibited functionally coupled, subadditive nonlinear effects, a pattern increasingly consistent with the mounting evidence in nonhuman primates. In these ways, we demonstrate how neurophysiologic bases of multisensory interactions can be noninvasively identified in humans, allowing for a synthesis across imaging methods on the one hand and species on the other.

Propagation velocity kinetics and repolarization alternans in a free-behaving sheep model of pacing-induced atrial fibrillation.

AIMS: Experimental models have reported conflicting results regarding the role of dispersion of repolarization in promoting atrial fibrillation (AF). Repolarization alternans, a beat-to-beat alternation in action potential duration, enhances dispersion of repolarization when propagation velocity is involved. METHODS AND RESULTS: In this work, original electrophysiological parameters were analysed to study AF susceptibility in a chronic sheep model of pacing-induced AF. Two pacemakers were implanted, each with a single right atrial lead. Right atrial depolarization and repolarization waves were documented at 2-week intervals. A significant and gradual decrease in the propagation velocity at all pacing rates and in the right atrial effective refractory period (ERP) was observed during the weeks of burst pacing before sustained AF developed when compared with baseline conditions. Right atrial repolarization alternans was observed, but because of the development of 2/1 atrioventricular block with far-field ventricular interference, its threshold could not be precisely measured. Non-sustained AF was not observed at baseline, but appeared during the electrical remodelling in association with a decrease in both ERP and propagation velocity. CONCLUSION: We report here on the feasibility of measuring ERP, atrial repolarization alternans, and propagation velocity kinetics and their potential in predicting susceptibility to AF in a free-behaving model of pacing-induced AF using the standard pacemaker technology.

Event-related potential analyses via single-subject topographic classification.

Introduction: Responses to external stimuli are typically investigated by averaging peri-stimulus electroencephalography (EEG) epochs in order to derive event-related potentials (ERPs) across the electrode montage, under the assumption that signals that are related to the external stimulus are fixed in time across trials. We demonstrate the applicability of a single-trial model based on patterns of scalp topographies (De Lucia et al, 2007) that can be used for ERP analysis at the single-subject level. The model is able to classify new trials (or groups of trials) with minimal a priori hypotheses, using information derived from a training dataset. The features used for the classification (the topography of responses and their latency) can be neurophysiologically interpreted, because a difference in scalp topography indicates a different configuration of brain generators. An above chance classification accuracy on test datasets implicitly demonstrates the suitability of this model for EEG data. Methods: The data analyzed in this study were acquired from two separate visual evoked potential (VEP) experiments. The first entailed passive presentation of checkerboard stimuli to each of the four visual quadrants (hereafter, "Checkerboard Experiment") (Plomp et al, submitted). The second entailed active discrimination of novel versus repeated line drawings of common objects (hereafter, "Priming Experiment") (Murray et al, 2004). Four subjects per experiment were analyzed, using approx. 200 trials per experimental condition. These trials were randomly separated in training (90%) and testing (10%) datasets in 10 independent shuffles. In order to perform the ERP analysis we estimated the statistical distribution of voltage topographies by a Mixture of Gaussians (MofGs), which reduces our original dataset to a small number of representative voltage topographies. We then evaluated statistically the degree of presence of these template maps across trials and whether and when this was different across experimental conditions. Based on these differences, single-trials or sets of a few single-trials were classified as belonging to one or the other experimental condition. Classification performance was assessed using the Receiver Operating Characteristic (ROC) curve. Results: For the Checkerboard Experiment contrasts entailed left vs. right visual field presentations for upper and lower quadrants, separately. The average posterior probabilities, indicating the presence of the computed template maps in time and across trials revealed significant differences starting at ~60-70 ms post-stimulus. The average ROC curve area across all four subjects was 0.80 and 0.85 for upper and lower quadrants, respectively and was in all cases significantly higher than chance (unpaired t-test, p<0.0001). In the Priming Experiment, we contrasted initial versus repeated presentations of visual object stimuli. Their posterior probabilities revealed significant differences, which started at 250ms post-stimulus onset. The classification accuracy rates with single-trial test data were at chance level. We therefore considered sub-averages based on five single trials. We found that for three out of four subjects' classification rates were significantly above chance level (unpaired t-test, p<0.0001). Conclusions: The main advantage of the present approach is that it is based on topographic features that are readily interpretable along neurophysiologic lines. As these maps were previously normalized by the overall strength of the field potential on the scalp, a change in their presence across trials and between conditions forcibly reflects a change in the underlying generator configurations. The temporal periods of statistical difference between conditions were estimated for each training dataset for ten shuffles of the data. Across the ten shuffles and in both experiments, we observed a high level of consistency in the temporal periods over which the two conditions differed. With this method we are able to analyze ERPs at the single-subject level providing a novel tool to compare normal electrophysiological responses versus single cases that cannot be considered part of any cohort of subjects. This aspect promises to have a strong impact on both basic and clinical research.

Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston määrittely ja suunnittelu

Tässä insinöörityössä selvitettiin mahdollisuuksia parantaa Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston ominaisuuksia ja tietoturvallisuutta. Järjestelmää käytetään Tapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden yhtiökokouksiin osallistuvien osakkaiden kirjaamiseen ja heidän äänten laskentaan. Tutkimuksen perusteella tehtiin järjestelmän määrittely ja suunnittelu, joiden tuloksena syntyivät toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, jotka toimivat pohjana uuden Yhtiökokousjärjestelmän toteutukselle. Työ tehtiin Tapiola-ryhmälle Tieto-Tapiola Oy:n tilauksesta. Työn alussa tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa järjestelmän ohjelmisto- ja tietokanta-arkkitehtuuri, joiden perusteella määrittelyä ja suunnittelua alettiin toteuttaa. Tutkimuksen perusteella päädyttiin käyttämään Java SE -arkkitehtuuria sovelluksen toteutukseen ja SQL Server -tietokantaa järjestelmän tietovarastona. Valittuihin ratkaisuihin päädyttiin niiden hyvien tietoturvallisuus- ja kertakirjausominaisuuksien takia. Toiminnallisessa määrittelydokumentissa käydään läpi järjestelmälle asetettuja vaatimuksia ja kuvataan sen toiminnot, liiketoimintaluokkamalli, käyttöliittymä ja tulosteet. Lisäksi siinä otetaan kantaa järjestelmän käyttöympäristöön, ulkoisiin tietokantaliittymiin, käyttäjän tunnistautumiseen ja tietoturvallisuuteen sekä käydään läpi sen toiminta käyttäjien näkökulmasta. Toiminnallisen määrittelydokumentin pohjalta luotiin tekninen määrittelydokumentti. Siinä kuvataan järjestelmän ympäristö ja ohjelmisto- sekä tietokanta-arkkitehtuuri yleisellä tasolla. Tämän lisäksi järjestelmän arkkitehtuuria käydään myös tarkemmin läpi sekä kuvataan moduulit ja toiminnot niin tarkasti, että niiden perusteella voidaan toteuttaa koko järjestelmä. Työn tuloksena syntyivät kattava toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, joissa käydään läpi kaikki järjestelmän toteuttamiseen tarvittavat elementit sillä tarkkuudella, että järjestelmän toteuttaminen voidaan aloittaa.

ATS3-testausjärjestelmän evaluointi

Työ tehtiin Nokia Technology Platforms S60 Mobile Runtime-yksikölle. Työn tavoitteena oli evaluoida ATS3-testausjärjestelmä. ATS3-järjestelmällä voidaan automatisoida ohjelmistotestausta. Evaluoinnilla pyrittiin selvittämään voidaanko tuotekehitysvaiheessa oleva järjestelmä ottaa jo käyttöön vai vaatiiko se vielä lisäkehitystä. Työssä kerrotaan aluksi yleisesti ohjelmistotestauksesta. Siinä käydään läpi myös testausprosessin vaiheet sekä kerrotaan lyhyesti avuksi kehitetyistä työkaluista. Työssä kerrotaan myös ATS3-järjestelmän edeltäjien ominaisuuksista, sekä miten ne eroavat tarkastelun kohteena olevasta järjestelmästä. Varsinainen evaluointi alkoi tutustumalla ja asentamalla järjestelmä. Tämän jälkeen suoritettiin samat testit sekä ATS2.x-järjestelmässä että ATS3-järjestelmäss. Testauksen jälkeen analysoitiin testitulosten yhdenmukaisuuden perusteella, voidaanko siirtyä käyttömään ATS3-järjestelmää. Testitulokset olivat käytännässä yhdenmukaiset suoritettaessa testejä matkapuhelimessa, mutta emulaattoritestaus täytyi jättää väliin. Lukuisista yrityksistä sekä järjestelmän kehittäjän avusta huolimatta testejä ei onnistuttu suorittamaan ATS3-järjestelmän emulaattoriympäristössä. Näin ollen päädyttiin tulokseen, ettei järjestelmää voida ottaa vielä käytöön emulaattoritestauksessa, vaan se vaatii lisätutkimusta sekä perehtymistä järjestelmään.

Pistoliitinlähdöillä varustetun jakokeskuksen soveltuvuus toimistorakennuksessa

Tämä insinöörityö tehtiin NCC Rakennus Oy:lle. Työssä kehitettiin sähköasennusten muunneltavuutta yrityksen rakennuttamissa Business Park -toimistorakennuksissa. Työssä tutkittiin, onko hyödyllistä siirtyä käyttämään EnstoNet-keskusta, joka perustuu pistoliitintekniikkaan. Työssä selvitettiin EnstoNet-keskuksen tekninen soveltuvuus toimistorakennuksiin. Lisäksi tehtiin kustannusvertailu perinteiseen keskukseen verrattuna. Myös mahdollisuutta sijoittaa keskus avotilaan selvitettiin. Työssä on perehdytty aluksi EnstoNet-järjestelmään ja muuntojoustavuuden teoriaan. Tutkittiin, käykö EnstoNet-keskus ominaisuuksiltaan Business Park -toimistorakennuksiin, koska keskuksen tekniset ominaisuudet ovat suppeammat verrattuna tavanomaisiin keskuksiin. Työssä tehtiin uudet sähkösuunnitelmat erään esimerkkikohteen perusteella. Näiden mallipiirustusten perusteella sähköurakoitsija laski hinnan EnstoNet-keskuksella toteutetusta järjestelmästä. Lisäksi työssä haastateltiin eri Business Park -kohteiden isännöitsijöitä, rakennuttajaa, sähkösuunnittelijaa ja sähköurakoitsijaa. Kustannusvertailun tuloksena saatiin selville, että pistoliitinlähdöillä varustetun keskuksen asennustyökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisen keskuksen. Myös muutostöiden kustannukset pienenevät, koska pistoliittimillä toteutetut työt ovat nopeampia ja helpompia. Materiaalikustannukset pysyvät samalla tasolla. Haastatteluista saatiin selville, että muutostöitä tehdään paljon, mutta harva niistä kohdistuu keskukseen. Tarvetta keskuksen siirtämiselle ei ollut juuri ilmennyt. Jakokeskushuoneesta voitaisiin jatkossa luopua, koska tällöin saataisiin lisättyä vuokrattavien neliöiden määrää ja säästettyä materiaalikustannuksissa. Tämä helpottaisi myös tilamuutosten tekemistä.

Raideliikennetärinä

Ratahallintokeskuksella (RHK) on ympäristöstrategia, joka toimii vuosittain päivitettävän ympäristöohjelman lähtökohtana. Ympäristöstrategia koostuu osastrategioista, joita ovat muun muassa melun ja tärinän osastrategiat. Ympäristöohjelman keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi uusien ympäristöhaittojen ehkäiseminen, ympäristökuormituksen vähentäminen ja haittojen poistaminen. Ympäristöohjelmassa painotetaan muun muassa rautatieliikenteen melu- ja tärinäongelmien vähentämistä. Tässä työssä tehty tärinäkohteiden kartoitus on olennainen osa ympäristöohjelman toimeenpanoa. Työn päätavoite oli koota Ratahallintokeskuksessa oleva tärinäkohteisiin liittyvä materiaali ja viedä se paikkatieto-ohjelmaan sekä luoda tärinäkohteista digitaalinen paikkatietokartta ArcView-ohjelman avulla. Työ voidaan jakaa neljään osaan. Teoriaosuuden ensimmäisessä osassa paneudutaan tärinän kokemiseen ja sen haittavaikutuksiin sekä tärinän fysikaalisiin perusteisiin ja maaperän vaikutuksiin tärinän leviämisessä ja siirtymisessä. Toisessa osassa selvitetään raideliikennetärinän erityispiirteitä sekä sitä, miten raideliikennetärinän leviämistä tutkitaan matemaattisesti. Toisessa osassa käsitellään myös tärinän mittaamiseen liittyvät ja siinä vaadittavat erityispiirteet. Työn kolmannessa osassa kerrotaan, miten työn päätavoite toteutettiin eli tärinäkohteiden nykytila kartoitettiin. Neljännessä osassa tarkastellaan liikennetärinän kansainvälisiä standardeja ja ohjeita. Työn tuloksena syntynyt paikkatietoaineisto on Ratahallintokeskukselle tärkeä työkalu tärinäkohteiden tiedonhallintaan. Tietokanta luotiin sellaiseksi, että uusien tärinäkohteiden vieminen järjestelmään on mahdollista. Paikkatietomuotoinen aineisto on yleistymässä tärkeänä tiedonhallinnan välineenä RHK:ssa. Tärinäkohteisiin liittyvä paikkatietoaineisto tulee olemaan osa Ratahallintokeskuksen laajempaa tietojärjestelmää. Raideliikennetärinän tiedonhallinnan parantamiseksi voidaan paikkatietoaineistoon esimerkiksi yhdistää pehmeikkörekisteritiedot ja asukasmäärät. Näiden tietojen avulla uusia asuinalueita kaavoitettaessa voidaan paremmin tunnistaa, mitkä alueet ovat tärinän kannalta mahdolliset riskialueet. Tässä työssä RHK:n kanssa määritetyt ominaisuustiedot ja tietojen kuvaukset tulisi jatkossa ottaa käyttöön uusissa tärinään liittyvissä selvityksissä. Ominaisuustietojen avulla tullaan tekemään ohjeet jossa määritetään uusissa tärinään liittyvissä raporteissa esitettävät tiedot.