WCDMA HSPA performance counters for monitoring 3G-radio access network

The objective of this project was to gather all the counters which are used on HSPA performance monitoring. The main purpose was to create a compact packet of HSPA performance counters and radio network monitoring which Ericsson's employees can then use in their daily work. The study includes a short introduction to the architecture of the 3G-radio access network. The HSPA technology and HSPA performance are presented including a functional description of performance counters and KPIs, which are used for performance management and monitoring. The theory part of the study also covers an overview of performance management in OSS-RC. The final part of the study covers an overview of the performance management tools, in-troducing how the counters are represented in these interfaces. MOShell and OSS-RC are tools used in this study. Tools were selected because the MOShell is Ericsson's inter-nal management tool and OSS-RC is a tool designed for customers.

Could concomitant radio-chemotherapy improve the outcomes of early-stage node negative anal canal cancer patients? A retrospective analysis of 122 patients.

One hundred twenty-two early-stage anal canal cancer patients (median age: 69 years) were treated with curative radiotherapy with (70 patients) or without (52 patients) concomitant chemotherapy. Median follow-up was 65 months (range: 4-238). At multivariate analysis, concomitant chemotherapy significantly improved local control (p = .007). Local control significantly influenced all considered endpoints, except the metastases free survival. The global rates of G3-G4 acute and late toxicity were 13.1% and 8.2%, respectively, and they were not increased by concomitant chemotherapy. Finally, concomitant chemotherapy is efficacious and safe in the treatment of T1-2N0 anal canal cancer patients and should be prospectively studied.

Very-High-Energy gamma rays from a Distant Quasar: How Transparent Is the Universe?

The atmospheric Cherenkov gamma-ray telescope MAGIC, designed for a low-energy threshold, has detected very-high-energy gamma rays from a giant flare of the distant Quasi-Stellar Radio Source (in short: radio quasar) 3C 279, at a distance of more than 5 billion light-years (a redshift of 0.536). No quasar has been observed previously in very-high-energy gamma radiation, and this is also the most distant object detected emitting gamma rays above 50 gigaelectron volts. Because high-energy gamma rays may be stopped by interacting with the diffuse background light in the universe, the observations by MAGIC imply a low amount for such light, consistent with that known from galaxy counts.

The changing milliarcsecond radio morphology of the gamma-ray binary LS 5039

LS 5039 is one of the few TeV emitting X-ray binaries detected so far. The powering source of its multiwavelength emission can be accretion in a microquasar scenario or wind interaction in a young nonaccreting pulsar scenario. Aims.To present new high-resolution radio images and compare them with the expected behavior in the different scenarios. Methods.We analyze Very Long Baseline Array (VLBA) radio observations that provide morphological and astrometric information at milliarcsecond scales. Results.We detect a changing morphology between two images obtained five days apart. In both runs there is a core component with a constant flux density, and an elongated emission with a position angle (PA) that changes by 12 $\pm$ $3\degr$ between both runs. The source is nearly symmetric in the first run and asymmetric in the second one. The astrometric results are not conclusive. Conclusions.A simple and shockless microquasar scenario cannot easily explain the observed changes in morphology. An interpretation within the young nonaccreting pulsar scenario requires the inclination of the binary system to be very close to the upper limit imposed by the absence of X-ray eclipses.

Evaluation of GPRS Radio Link Control Layer in Weak RF Field

General Packet Radio Service (GPRS) mahdollistaa pakettimuotoisen tiedonsiirron GSM-verkossa. Se tarjoaa yhteyden pakettidataverkkoihin, nostaen samalla tiedonsiirtonopeutta radiorajapinnassa. Radioresurssit ovat varattuna vain silloin kun on jotain lähetettävää, tehden täten radioresurssien käytön paljon tehokkaammaksi. Tämä diplomityö keskittyy GPRS protokollaan ja erityisesti sen datapinossa olevaan Radio Link Control (RLC) kerrokseen. RLC-kerros huolehtii GPRS- puhelimen ja tukiaseman välisen yhteyden luotettavuudesta. Työn tavoitteena on tutkia RLC-kerroksen toiminnallisuutta ja sen luotettavuutta heikossa kentässä, sekä selvittää heikon kentän vaikutusta uudelleenlähetyksiin. Työn tuloksena saadaan arvio signaalin voimakkuuden sekä uudelleen lähetysten vaikutuksesta GPRS:n datansiirtonopeuteen. Tämä työ käsittelee myös lyhyesti GSM-järjestelmää, koska lukijan on näin helpompaa ymmärtää myös GPRS-järjestelmän vaatimia teknisiä muutoksia. Tämä diplomityö on tehty osana Nokia Matkapuhelimet Oyj:ssä käynnissä olevaa GPRS tuotekehitysprojektia. Työn tuloksia käytetään testauksen tukena ja niitä on käytetty apuna RLC-kerroksen luotettavuustestauksen suunnittelussa.

Radio Resource Management across UMTS Radio Network Subsystems

UMTS (Universal Mobile Telecommunication System), esimerkkinä kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmästä pyrkii toistamaan GSM:n (Global System for Mobile Communications) menestyksen. UMTS:n kaupallinen toiminta on parhaillaan alkamassa ja ensimmäinen kaupallinen verkko on jo aloittanut toimintansa Japanissa. Tämä diplomityö antaa yleiskuvan UMTS:stä keskittyen radioverkkojärjestelmän (UMTS Terrestrial Radio Access Network,UTRAN) radioresurssien hallintaan (Radio Resource Management, RRM). Työssä kuvataan radiorajapintojen toimintaa, mutta diplomityön pääaiheena on kuitenkin radioresurssien hallinta UMTS radioaliverkkojärjestelmien ylitse. Radioresurssien hallinta pitää sisällään joukon proseduureja, jotka vaikuttavat koko UTRAN:in rakenteen lävitse. On hyvin tärkeää saavuttaa oikea toiminnallisuus hajautettujen radioresurssien hallintaan jotta voitaisiin saavuttaa paras yhteyden laatu loppukäyttäjälle. Työssä käydään yksityiskohtaisesti lävitse radioresurssien hallinnan perusperiaatteet ja joukko proseduureja. RNSAP (Radio Network Subsystem Application Part) protokollaa tarkastellaan työssä esimerkkinä protokollasta joka osallistuu radioresurssien hallintaprosessiin.

Transport Resource Management within UMTS Radio Network Subsystem

Tällä hetkellä haastavin telekommunikaatioteollisuuden tutkimus – ja kehitystoiminta on keskittynyt kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmien ympärille. Järjestelmien standardointityössä on saatu aikaiseksi ensimmäiset vakaat spesifikaatioversiot ja kaupallista toimintaa ollaan parhaillaan aloittelemassa Japanissa ja Euroopassa. Eräs kolmannen sukupolven järjestelmistä on UMTS (Universal Mobile Telecommunications System). Tämä diplomityö antaa yleiskuvan UMTS järjestelmästä ja sen eri verkkoelementtien toiminnallisuuksista. Päähuomio on kiinnitetty radioverkkojärjestelmään (UMTS Terrestrial Radio Access Network) ja erityisesti sen radioaliverkkojärjestelmään (Radio Network Subsystem), joka koostuu radioverkonohjaimesta (Radio Network Controller) ja joukosta siihen kuuluvia tukiasemia (Node B). Radioverkonohjain ja tukiasemat on yhdistetty avoimen rajapinnan kautta jota kutsutaan Iub -rajapinnaksi. Rajapinta tarjoaa radioverkonohjaimelle mahdollisuuden kontrolloida tukiasemia signalointiviestien avulla ja mahdollistaa tehokkaan ja luotettavan käyttäjätiedon siirron radioaliverkkojärjestelmän sisällä. Tämän diplomityön pääasiallinen sisältö on siirtoresurssien hallinta Iub -rajapinnan ylitse. Työssä esitellään ja selitetään siirtoverkon arkkitehtuuri. Myös kaikki Iub:ssä sijaitsevat protokollat ja toiminnalliset yksiköt jotka vaikuttavat siirtoresurssien hallintaan esitellään ja kuvataan yksityiskohtaisesti. Päähuomio on kiinnitetty sovellusprotokolliin sekä rajapinnan siirtoverkko- että radioverkkokerroksella sekä näiden protokollien väliseen vuorovaikutukseen. Kyseiset protokollat ovat Node B Application Part (NBAP) ja Access Link Control Application Part (ALCAP). Työn toteutusosassa käydään lävitse NBAP –protokollan prototyypin ja Node B Manager –toiminnallisen yksikön prototyypin implementaatio.