Välttämättömyyksien historia

Kirjallisuusarvostelu

Ukrainalaisten historia

Kirjallisuusarvostelu

Moniääninen Euroopan historia?

Kirjallisuusarvostelu

Yksilö, traditiot ja historia

Lectio praecursoria.

Historia Renarrata: Early Benedictine Revisions of the First Crusade

Tutkimukseni käsittelee ensimmäisen ristiretken (1095–1101) varhaista latinankielistä historiankirjoitusta. Tarkastelun keskiössä ovat kolmen benediktiinimunkin historiateokset, jotka perustuvat anonyymin kirjoittajan silminnäkijäkertomukseen nimeltä Gesta Francorum et aliorum Hierosolymitanorum. Benediktiinit ilmoittivat pyrkineensä ennen kaikkea korjaamaan kyseisen teoksen tyyliä. Samalla he kuitenkin tulivat tuottaneeksi varsin erilaista kuvaa ristiretkestä ja ristiritarista. Tutkimuksessani tarkastelen yksityiskohtaisesti ja eri versioita vertaillen sitä, miten ristiretken historiaa kirjoitettiin ja uudelleenkirjoitettiin. Mitä kohtia munkit pyrkivät muuttamaan, miten he sen tekivät ja miksi? Kiinnitän huomioni teoksissa käytettyyn retoriikkaan sekä siihen mitä jätettiin kertomatta. Oletetun lukijan käsitettä hyödyntäen pohdin myös teosten mahdollista ja todennäköistä kohdeyleisöä – siis sitä, kenelle historiaa ensimmäisestä ristiretkestä kirjoitettiin. Ensimmäistä ristiretkeä koskevat käsityksemme perustuvat suuressa määrin tarkastelemiini kertomuksiin ja niiden toisintoihin. Ilman lähteiden retorista analyysiä ja kontekstualisointia monet faktoina pitämämme tulkinnat uhkaavat kuitenkin osoittautua hiekkarakennelmiksi. Tutkimuksessani korostan toisaalta silminnäkijäkertomusten ja uudelleenkirjoitusten välisiä eroja, toisaalta sitä, että myös uudelleentulkintojen välillä oli huomattavia eroavuuksia. Tästä syystä on tärkeää, että ristiretkeä koskevat ajatukset ankkuroidaan lähteisiinsä, eikä yleistyksiä viedä liian pitkälle. Yhteistä näille kertomuksille on se, että ne kuvasivat menneisyyttä omasta ajastaan käsin ilman pyrkimystä menneisyyden tavoittamiseksi ”niin kuin se oikeasti oli”. Tutkimukseni osoittaa, että ensimmäisen ristiretken aikalaiskertomukset ovat tiettyjen tarkoitusperien vuoksi tuotettuja retorisia tekstejä, joita ei tulisi arvioida faktuaalisen totuuskäsityksen kautta. Ne kertovat meille vain vähän siitä, mitä oikeasti tapahtui, mutta varsin paljon siitä, miten tapahtunut ymmärrettiin ja miten se haluttiin esittää.

Ett blad ur husdjurens lidandes historia

17 x 24 cm

Några blad ur djurens lidandes historia

15 x 23 cm

Kvinnorösträttens historia i de nordiska länderna

12 x 20 cm

Låt oss göra historia då vi presentera den nya Ford-vagnen

kuv., 22 x 30 cm

Venäläisen ja virolaisen kansallisuusajattelun historiallinen aspekti toisen maailmansodan muistopäivän aikaan Izvestija, Komsomolskaja Pravda, Postimees ja Eesti Päevaleht -verkkolehtien artikkeleissa vuonna 2010

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Venäjän ja Viron kansallisuusajattelun historiallista aspektia maiden toisen maailmansodan muistopäivän kuukausina julkaistuissa verkkolehtien kirjoituksissa vuonna 2010. Tutkimuksen aineistona ovat venäläisten Izvestija ja Komsomolskaja Pravda – verkkolehtien ja virolaisten Postimees ja Eesti Päevaleht -verkkolehtien artikkelit. Tutkielmani on luonteeltaan induktiivinen, aineistolähtöinen empiirinen tutkimus, jossa on käytetty tutkimusmetodina teoria- ja aineistolähtöistä kvalitatiivista sisällönanalyysia. Venäjän ja Viron toisen maailmansodan historiantulkintojen tutkimuskirjallisuutena ovat venäläiset ja virolaiset historian oppikirjat, tutkimukset ja valtioiden tutkimuslaitosten selvitykset. Kansallisuusajattelun määrittelyssä olen käyttänyt National Identity ja The Fall of an Empire, the Birth of a nation - teoksia. Verkkolehtien analyysissa vertailen venäläisiä ja virolaisia kirjoituksia. Havaitsen molempien maiden teksteissä alun perin samankaltaisuutta ilmaisevia aiheita, jotka osoittautuvat analyysini edetessä eri teemoiksi. Jatkuvan vertailun tuloksena analyysini rakentuu seuraaviin eri teemoihin, kuten voitonpäivään ja stalinismin ja natsismin uhrien muistopäivään; fasismiin ja vapautukseen: totalitarismiin ja miehitykseen; venäläisyyteen ja eurooppalaisuuteen; Staliniin johtajana ja murhaajana sekä muuttumattomaan ja uuteen historiankirjoitukseen. Verkkolehtien kirjoituksissa esiintyvien eri teemojen tarkastelun yhteydessä havaitsen venäläisen kansallisuusajattelun historiallisen aspektin maalle ominaisen toisen maailmansodan historiankertomuksen symboliikan, myyttien ja vallan symbolien yhteydessä. Venäläisissä artikkeleissa näitä ovat fasismin vastainen taistelu, suuri isänmaallinen sota, Venäjä ja isänmaa. Havaitsen virolaisen kansallisuusajattelun historiallisen aspektin maalle ominaisessa toisen maailmansodan historiankertomuksen symboliikassa, myyteissä ja kansan viattomuutta ja säilymistä ilmaisevien symbolien yhteydessä. Virolaisissa artikkeleissa näitä ovat stalinismi, Molotov-Ribbentropin sopimus, miehitys ja Eurooppa. Analyysini perusteella päättelen maiden historiantulkintojen ja verkkolehtien kirjoitusten olevan poliittisesti virittyneitä. Analyysissani kansallisuusajattelun määritelmään kuuluva alkuperäisyys korostuu Venäjällä, kun taas tilanteen mukaan muuttuvat asenteet korostuvat Virossa.