Panorama y tendencias de la telemática en salud, hablando de telemedicina

Este trabajo describe las experiencias internacionales en el área de la Telemedicina a través de los encuentros y conferencia internacional que desde el 2001 hasta el 2003 han sido realizadospor la Asociación Americana de Telemedicina y por la SociedadInternacional para Telemedicina, respectivamente. Las tendencias de la Telemedicina están orientadas para producir unefecto sinérgico de compartir, acompañar y colaborar en esfuerzos en un escenario mundial. América Latina y Colombia con el Centro de Telemedicina, han participado con experienciasen el área de servicios médicos de telemedicina, por ejemplo en teleoftalmología, tele-dermatología, teleotorrinolaringología,tele-simulación quirúrgica virtual y estrategias de aprendizaje a distancia. Telemedicina y la simulación médica son un desafío para América Latina y sus equipos de telemedicina.

Tecnologia encarnada: entre a hipertecnologia e um conhecimento estético do Cuidar

Introdução: Os sistemas de saúde estão a enfrentar uma realidade de radical intensidade biotecnológica, em que a digitalização ocupa um lugar central na prestação de cuidados. A inovação tecnológica e a cyborguização do humano devem traduzir-se em novos conceitos do cuidar, em que a ontologia cyborg tem um lugar central. Objectivos: Através de um enquadramento conceptual e tendo em conta os referentes teóricos da enfermagem sobre o cuidar, pretende-se estruturar uma análise epistemológica sobre a tecnologia, a ontologia cyborg e novos conceitos de "Cuidar em Enfermagem Metodologia: Revisão integrada de literatura, análise reflexiva e conceptual de quadros teóricos referenciais em enfermagem. Resultados: A investigação recente neste domínio baseia-se num pressuposto essencialista que remete para uma determinada conceção de "Tecnologia" enquanto aparato instrumental redutor, numa abordagem epistemológica positivista e mecanicista da tecnociência. As tecnologias de ponta aplicadas à enfermagem (onde se incluem as tecnologias de informação, plataformas digitais informáticas, sistemas de e-health, tele-enfermagem) são consideradas nesta perspetiva pragmática, como algo neutro, preexistente, uma mera ferramenta ou utensílio facilitador ao dispor dos enfermeiros. A análise dos discursos científicos assim construídos revela a adoção de uma visão instrumental da tecnologia. Afirma-se a clivagem entre pessoas e máquinas, a absoluta distinção entre tecnologia e a condição humana, num hiato entre objetos "técnicos" e objectos "naturais". Conclusões: A clivagem dicotómica entre "Tecnologia" e "Cuidado centrado na Pessoa" é artificial, fragmentária e contraria uma conceção integradora do cuidar. A dimensão estética no cuidar em enfermagem pressupõe a plena assunção da ontologia Cyborg. A conceção de uma "tecnologia encarnada" permite integrar na relação do cuidado uma hermenêutica do descentramento, incorporando, nos fenómenos alvo da intervenção de enfermagem, as paisagens relacionais, no sentido de relationscapes de Erin Manning (2013), onde os processos tecnológicos de saúde e doença e os cuidados são efetivamente vividos.

Elämänlaadun kokeminen ja alkoholinkäyttö varhais- ja keskivanhuudessa

Tämän tutkielman aiheena oli ikääntyneiden alkoholinkäyttö ja sen yhteys koettuun elämänlaatuun. Tutkimuksen aineistona oli kaksi Ikihyvä Päijät-Häme –hankkeen terveyskyselyaineistoa vuosilta 2002 ja 2008. Tutkimukseen osallistui 2814 päijäthämäläistä henkilöä vuonna 2002 ja 2064 henkilöä vuonna 2008. Vastaajat olivat syntyneet vuosien 1926 ja 1950 välillä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ikääntyneet käyttävät alkoholia, millaisia eroja sukupuolten ja ikäryhmien välillä on sekä miten alkoholinkäyttötottumukset muuttuvat iän karttuessa. Tämän lisäksi tutkielman tarkoituksena oli tarkastella ikääntyneiden elämänlaadun kokemista elämän eri osa-alueilla sekä alkoholinkäytön yhteyttä siihen. Tutkielmassa käytettiin pääsääntöisesti kvantitatiivisia menetelmiä. Määrällistä kyselyaineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin, khin neliö –testin, keskiarvotestien, pääkomponenttianalyysin sekä logistisen regressioanalyysin keinoin. Lisäksi kyselyllä kerättyjä avoimia vastauksia analysoitiin teemoittelemalla. Ensimmäisenä seurantavuonna joka viides vastaaja oli täysin raitis ja noin 8 prosenttia kuului suurkuluttajiin. Alkoholinkäyttö oli runsaampaa miehillä kuin naisilla, samaten nuoremmat vertailuryhmät joivat enemmän kuin vanhemmat. Tulokset olivat samankaltaiset myös vuonna 2008. Täysin raittiiden osuus lisääntyi hieman seurannan aikana mutta runsaimmin kuluttavien osuus säilyi samana. Suuri osa ikääntyvistä nautti ainakin silloin tällöin enemmän alkoholia kuin riskirajojen perusteella olisi suositeltavaa. Tärkeimpiä asioita ikääntyneiden elämänlaadun kannalta olivat hyvä terveys ja toimintakyky sekä hyvät läheiset ihmissuhteet. Myös hyvä asuinympäristö, mielekäs vapaa-aika sekä turvattu toimeentulo olivat tärkeitä. Runsas alkoholinkäyttö oli yhteydessä heikompaan koettuun elämänlaatuun sekä ihmissuhteissa, terveydentilassa, asumisessa että varallisuudessa. Sen sijaan muilla kuin alkoholin suurkuluttajilla vastaavia eroja ei havaittu. Silloin tällöin esiintyvä alkoholinkäyttö oli yhteydessä myönteisesti koettuun vapaa-aikaan. Ikääntyneiden kanssa työskentelevien tulisi osata tunnistaa ja ottaa puheeksi liiallinen alkoholinkäyttö. Oikea-aikainen palveluiden tarjoaminen ehkäisisi ongelmien kasautumista ja iäkkään henkilön syrjäytymistä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan koulutusta työntekijöille sekä moniammatillista yhteistyötä.

Tecnologia encarnada: entre a hipertecnologia e um conhecimento estético do cuidar

Introdução: Os sistemas de saúde estão a enfrentar uma realidade de radical intensidade biotecnológica, em que a digitalização ocupa um lugar central na prestação de cuidados. A inovação tecnológica e a cyborguização do humano devem traduzir-se em novos conceitos do cuidar, em que a ontologia cyborg tem um lugar central. Objectivos: Através de um enquadramento conceptual e tendo em conta os referentes teóricos da enfermagem sobre o cuidar, pretende-se estruturar uma análise epistemológica sobre a tecnologia, a ontologia cyborg e novos conceitos de "Cuidar em Enfermagem Metodologia: Revisão integrada de literatura, análise reflexiva e conceptual de quadros teóricos referenciais em enfermagem. Resultados: A investigação recente neste domínio baseia-se num pressuposto essencialista que remete para uma determinada conceção de "Tecnologia" enquanto aparato instrumental redutor, numa abordagem epistemológica positivista e mecanicista da tecnociência. As tecnologias de ponta aplicadas à enfermagem (onde se incluem as tecnologias de informação, plataformas digitais informáticas, sistemas de e-health, tele-enfermagem) são consideradas nesta perspetiva pragmática, como algo neutro, preexistente, uma mera ferramenta ou utensílio facilitador ao dispor dos enfermeiros. A análise dos discursos científicos assim construídos revela a adoção de uma visão instrumental da tecnologia. Afirma-se a clivagem entre pessoas e máquinas, a absoluta distinção entre tecnologia e a condição humana, num hiato entre objetos "técnicos" e objectos "naturais". Conclusões: A clivagem dicotómica entre "Tecnologia" e "Cuidado centrado na Pessoa" é artificial, fragmentária e contraria uma conceção integradora do cuidar. A dimensão estética no cuidar em enfermagem pressupõe a plena assunção da ontologia Cyborg. A conceção de uma "tecnologia encarnada" permite integrar na relação do cuidado uma hermenêutica do descentramento, incorporando, nos fenómenos alvo da intervenção de enfermagem, as paisagens relacionais, no sentido de relationscapes de Erin Manning (2013), onde os processos tecnológicos de saúde e doença e os cuidados são efetivamente vividos.

Kokoaan suurempi vaikuttaja? Haastattelututkimus Turun kaupungin kansainvälisestä toiminnasta Itämeren alueella

Kansainvälisten suhteiden todellisuus ja tutkimus ovat murroksessa. Valtiot ovat yhä oleellisia, mutta eivät ainoita maailmanpolitiikan toimijoita: kansainvälisten suhteiden areenoilla voidaan enenevissä määrin nähdä erilaisten ei-valtiollisten toimijoiden vaikutuksia. Kaupungit ovat yksi toimijoiden joukko, jonka itsenäiseen kykyyn ajaa intressejään maailmanpolitiikassa on kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa hiljalleen havahduttu. Kaupungit ovat osoittaneet poliittista toimijuutta ja edelläkävijyyttä esimerkiksi ottamalla aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja muissa ympäristökysymyksissä. Itsenäisesti tai verkostojensa kautta toimimalla niin pienemmät kaupungit kuin suuren kokoluokan metropolit voivat vaikuttaa maailmanpolitiikassa. Tässä tutkielmassa keskiöön nostetaan eurooppalaisessa ja maailman mittakaavassa pieni suomalainen Turun kaupunki. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla Turun kaupungin ja sen läheisten sidosryhmien edustajia, jotka toimivat kaupungin kansainvälisen työn tekijöinä ja/tai seuraavat sitä lähietäisyydeltä. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Turulle kansainvälisessä kehyksessä tapahtuva toiminta on itsestään selvä ulottuvuus kaupungin yleisessä edunvalvonnassa ja kehittämisessä. Määrällisesti eniten toimintaa Turulla on Itämeren alueen lähitoimintaympäristössään. Tutkielmassa paneudutaankin siihen, miten juuri itämerellinen toimintaympäristö mahdollistaa Turun aktiivisen kansainvälisen toiminnan. Itämeren alueen kontekstissa korostuva verkostomaisuus ja monitasoinen hallintarakenne tarjoavat paitsi teoreettisina näkökulmina, myös käytännön toimintatapoina parhaiten ymmärrystä siihen, miten Turku pystyy osoittamaan toimijuuttaan sitä ympäröivässä kansainvälisessä todellisuudessa. Niin kansainvälisessä kuin kansallisessakin kehyksessä tapahtuva kaupungin ulkosuhdetoiminta on ennen kaikkea vuorovaikutusta toimintaympäristön kanssa. Tutkielmassa tarkastellaan kaupunkidiplomatian käsitteellisen kehyksen kautta miten ja miksi Turun kaupunki on vuorovaikutuksessa kansainvälisen toimintaympäristönsä, sen instituutioiden ja toimijoiden kanssa. Vaikka kanssakäymisen muodot ja strategiat vaihtelevat kontekstista toiseen, on Turun kaupungin kansainvälisen kontekstin vuorovaikutuksen perimmäinen motiivi saada vaikutus- ja toimivaltaa kaupungin intressien ja etujen ajamiseen. Kyse on siis lopulta vallasta, vaikka haastatteluaineistossa kyseinen ulottuvuus ei nouse suoranaisesti esille. Valtaa Turun kaupunki pystyy saamaan ja käyttämään monitasoisessa toimintaympäristössään joko itsenäisesti toimien, kaupunkiverkostojensa kautta tai valtiovallan rinnalla.

Assessment of institutional contexts for collective action, and stakeholder receptiveness to integrated research-extension approaches on Lac Ntomba, Lac Maï-Ndombe and the Maringa-Lopori-Wamba watersheds

The WorldFish Center has been collaborating with its partners (AWF and WWF) in the Maringa-Lopori-Wamba (MLW) and the Lac Tele-Lac Ntomba (LTL) Landscapes to develop participatory monitoring systems for aquatic ecosystems. This requires rigorous data collection regarding fishing effort and catch, and the establishment of community partnerships; enabling WorldFish Center researchers to understand and counteract the institutional legacies of previous NGO interventions. In the MLW, fisherfolk livelihoods are severely limited due to their extreme isolation from markets and government services. However, fisherfolk have some experience dealing with natural resource conservation or extraction entities as well as humanitarian agencies. Their history has left them slightly skeptical but reasonably willing to collaborate with incoming NGOs. Around Lac Ntomba, fisherfolk have had more extensive interactions with conservation and humanitarian NGOs, but despite their proximity to the Congo River, they appear to have very limited access to distant markets. As past benefits from NGO activities have been captured by local village elites many fishers are highly skeptical and even antagonistic toward NGOs in general, and see little benefits from collaborating with each other or NGOs. Similarly to the MLW and Lac Ntomba, Lac Maï-Ndombe fisherfolk were disillusioned by past NGO activities. However, in this area levels of fish catch are greater than in the other watersheds, and many fishers make regular trips to major markets in Kinshasa, Kikwit and Tchikapa. Consequently, while there are significant divisions to be addressed in Lac Maï-Ndombe, fisherfolk in general are more interested in exploring options for improving livelihoods. In order to overcome these hurdles, the WorldFish Center has introduced an integrated research-extension approach in its interactions with these communities. The teams conducted demonstrations of technological innovations that could significantly improve on present post-harvest fish processing practices, in particular: a solar fish drying tent and a fish smoking barrel.

Asiakkaiden brändimielikuvien muuttuminen brändin laajennuksen myötä Case: palveluliiketoimintaa harjoittava yritys

Brändimielikuvia ja niiden muuttumista on tutkittu varsin vähän palveluliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä, jotka toimivat yritysten välisessä liiketoiminnassa. Tämä tutkimus sai ideansa siitä, ja sen lisäksi case-yrityksessä oltiin kiinnostuneita siitä, miten asiakkaiden brändimielikuvat ovat muuttuneet, kun yritys on laajentanut palveluliiketoimintaansa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten asiakkaiden brändimielikuvat muuttuvat brändin laajennuksen myötä. Tutkimusongelma pyrittiin ratkaisemaan kolmen osa-ongelman avulla, jotka olivat seuraavat: Miten brändimielikuvat rakentuvat bränditietoisuudesta ja bränditietämyksestä? Miten yritysmarkkinoilla toimivan palveluyrityksen brändimielikuvat rakentuvat? Mistä osatekijöistä brändin laajennus rakentuu? Näiden tutkimusongelmien avulla luotiin teoreettinen viitekehys, joka antoi teoreettisella tasolla vastauksen siihen, miten asiakkaiden brändimielikuvat muuttuvat palveluyrityksissä, joka on laajentanut liiketoimintaansa. Tutkimusmetodiksi valittiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, ja tutkimusaineisto kerättiin harkinnanvaraisen näytteen avulla case-yrityksen asiakkailta. Kyselyyn vastasi yhteensä 106 vastaajaa, joten näytettä voitiin pitää riittävän kokoisena tulosten analysoinnin ja yleistettävyyden kannalta. Kyselytutkimuksen avulla saatiin selville, että palveluyrityksen brändi tukeutuu asiantuntevaan henkilöstöön. Tutkimustuloksissa nousi esille, että alkuperäiset brändimielikuvat ovat hallitsevia ja brändimielikuvien yksipuolisuus viestii tarpeesta brändin rakennukselle. Tutkimustulosten tärkeimpänä löydöksenä oli se, että vaikka asiakkaiden brändimielikuvat ovat alkaneet muuttua, niiden ei voida vielä sanoa täysin muuttuneen. Tämän tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että brändimielikuvien muuttuminen ei tapahdu yhtä helposti käytännön yrityselämässä kuin teoreettisella tasolla. Jotta asiakkaiden brändimielikuvat muuttuisivat, tarvitaan johdonmukaista ja pitkäjänteistä brändiviestintää eikä pelkkä palveluliiketoiminnan laajentaminen riitä. Toisaalta kuitenkin palveluliiketoimintaa harjoittavalla yrityksellä palvelukokemuksen pitää olla kunnossa, jotta palvelubrändiä voidaan lähteä laajentamaan. Tutkimuksessa nousi esille teoriaa tukevia havaintoja, joiden mukaan kohdesegmentissään vahvojen palvelubrändien on helpompi laajentaa palvelubrändiään myös uusiin palveluihin.

Lukion pitkä matematiikka ja wxMaxima

Tässä tutkielmassa tutkitaan lukion pitkän matematiikan pakollisia kursseja ja on keskitytty juuri sellaisiin matematiikan alueisiin, joita voi ratkaista wxMaximan avulla. Tutkielmassa ei ollenkaan opeteta wxMaximan käyttöä, mutta ohessa on kirjoittajan tekemä kandin työ, wxMaximan pikaopas, jossa neuvotaan wxMaximan käyttöä. Tutkielmasta on kuitenkin jätetty pois geometrian, trigonometrian ja vektorien osuudet, koska kolmioita ja vektoreita on hankala piirtää wxMaximan avulla. Näin ollen myös trigonometriset laskut on jätetty pois raja-arvon, derivaatan ja integraalin yhteydestä. Tutkielmasta on jätetty pois myös lukujonot, lukuteoria ja todistaminen. Sen sijaan tutkielmaan on otettu pitkän matematiikan syventävistä kursseista puolisuunnikassääntö, Newtonin menetelmä ja laajennettu raja-arvon sekä integraalin osa-alueita. Ekstra asiaa kohdissa käsitellään asioita, jotka ovat kokonaan lukion pitkän matematiikan kurssien opetuksen ulkopuolella. Tutkielman toisessa luvussa kerrotaan, mitä lukion opetussuunnitelman perusteet eli OPSin (2015) kurssien sisältöjä, tutkielman luvat vastaavat. Kurssien OPS (2015) tavoitteissa kerrotaan vain se osuus OPSin kurssien sisällöistä, joita tässä tutkielmassa käsitellään. Mukaan on laadittu myös tuntisuunnitelma, kuinka monta tuntia mihinkin lukuun voisi käyttää aikaa, jos tutkielmaa käytettäisiin pitkän matematiikan kertauskurssina lukiossa. Tutkielman lopussa on kaikkiin tehtäviin vastaukset. Ensin löytyy pelkät loppuvastaukset ja sitten on täydelliset vastaukset, jotka on tehty wxMaximalla. Varmaan moniin laskuihin löytyisi toinenkin tapa ratkaista ne. Tällaisen tutkielman tekeminen on ajan kohtainen, sillä vuonna 2019 matematiikan yo-kirjoitukset muuttuvat sähköiseen muotoon. wxMaxima on valittu juuri yhdeksi ohjelmaksi, jota voi käyttää sähköisissä kirjoituksissa.

ROBOT CEMAR: identificación de las capacidades emprendedoras de sus creadores

El XXI Congreso Latinoamericano sobre Espíritu Empresarial, se realizó en la Universidad Icesi los días 6, 7 y 8 de abril de 2011.

Flujo sanguíneo cerebral durante el ejercicio de esprint

Se desconocen los efectos del entrenamiento interválico de alta intesidad (HIIT) sobre el flujo sanguíneo cerebral (FSC) y la oxigenación cerebral. Por ello reclutamos a 20 voluntarios que realizaron una sesión de HIIT (4 test de Wingate con recuperaciones de 4 minutos). Se midió la oxigenación del lóbulo frontal (OLF) y el Vastus lateralis (VL) a través de espectrofotometría cercana a los infrarrojos (NIRS). También se registró la velocidad de la sangre en las arterias cerebrales medias (vACM) mediante Doppler. La vACM disminuyó entre un 5 y 10 % en el primer esprint. En los siguientes esprints se redujo aún más. La vACM descendió en cada esprint coincidiendo con la disminución de la presión tele-espiratoria de dióxido de carbono (PETCO2) y con valores superiores de ventilación pulmonar (VE). Al interrumpirse el pedaleo se redujo bruscamente la vACM. Sin embargo, la OLF se mantuvo estable en el primer esprint sólo reduciéndose ligeramente durante el segundo y tercer Wingate (el cuarto fue similar al tercero). Este estudio muestra que la vACM disminuye durante los ejercicios de esprint, posiblemente debido a la hipocapnia. La reducción de la vACM no ejerce efectos funcionales ni relevantes sobre la oxigenación cerebral, gracias al ajuste de la conductancia vascular a través de los mecanismos de autoregulación, sin que parezca afectar negativamente al rendimiento.

Prevalencia y caracterización de la disfonía, en operadores de un call center en Bogotá Colombia.

Resumen Introducción: El uso de la voz profesional requiere de una técnica y medidas de conservación para no verse afectada. Un inadecuado esquema corporal en el profesional de la voz, ocasiona alteración en los parámetros respiratorios y vocales manifestándose como disfonía. Objetivo: Determinar la prevalencia y caracterización de disfonía en 200 tele operadores de un call Center en Bogotá Colombia. Métodos: Estudio de corte transversal con datos secundarios provenientes de una base de datos con registros de una población de 200 tele operadores de un call center en Bogotá, Colombia, a los cuales se les aplicó evaluación de respiración y de voz durante el año 2003. La estimación de la prevalencia de la disfonía se realizó a través de la distribución de frecuencias relativas. Se realizó caracterización de la población estudiada según variables sociodemográficas, ocupacionales y parámetros respiratorios y vocales a través de métodos estadísticos según la naturaleza de estas variables. Se determinó la asociación entre factores ambientales, síntomas asociados, síntomas vocales, perfil vocal de Wilson y disfonía mediante la prueba de Chi Cuadrado de Pearson. Resultados: la prevalencia de disfonía fue del 73% (n= 146), el 34% presentó grado de disfonía moderado. Los resultados obtenidos en los parámetros de evaluación vocal se encontraron dentro del rango de normalidad, analizados en forma individual (tono, rango intensidad) y se relacionan con los resultados obtenidos con la prevalencia disfonía. El 95,5% de los tele operadores los parámetros respiratorios se encontraron alterados. Los tele operadores con disfonía en comparación a los sin disfonía tuvieron mayor frecuencia de presentación de los siguientes factores ambientales: ruido (68% vs 50,9% p=0,03) y vapores (27,2% vs 11,3% p= 0,02), síntomas corporales y de la voz respectivamente: cuello (69,4% vs 54,7% p= 0,05), dolor en la laringe (19,7% vs 7,5% p= 0,04). Conclusión: La prevalencia de disfonía encontrada en este call center fue alta Lo que requiere la implementación de medidas de prevención como tamizajes acústicos, para hacer seguimiento a las cualidades de la voz más afectadas, entrenamiento respiratorio y vocal, pausas vocales y medidas de conservación de la voz, para contribuir a que el tele operador desarrolle un mejor manejo de sus cualidades vocales acorde con su uso y disminuir la prevalencia de disfonía.

Espectáculo de identidades nacionales. Presentación de Colombia en las Exposiciones Internacionales de 1992, 1998, 2010

El presente documento analiza como el Estado colombiano ha querido crear una identidad nacional en tres Exposiciones Internacionales a partir de representaciones elaboradas con un discurso entre político, comercial y cultural, generando imágenes que no siempre concuerdan con la realidad.

El grito de Calibán. Del cinematógrafo al proyecto teleSur: la construcción de lo latinoamericano en la comunicación audiovisual regional

This essay analyzes on the importance of TeleSur TV Station (founded in 2005), in the historical context of the development of audio-visual means of communication in Latin America, as well as the debates about the influence of mass media in the process of cultural identity raising-up. It proposes the thesis that the project of Tele- Sur plays a key role in the shaping of a new international order on communication that allows the protection of the cultural diversity of Latin American nations and democratizes the world’s information flows in the neoliberal globalization stage.

Il trattamento riabilitativo e il recupero precoce dopo intervento di “wedge resection” polmonare per secondarismi da tumore osseo: uno studio osservazionale

Background. Il recupero funzionale precoce dopo intervento di wedge resection polmonare non è studiato in maniera approfondita, in particolare, sono carenti i dati relativi al recupero postoperatorio precoce dei pazienti sottoposti a tele procedura chirurgica in seguito a metastasi polmonari per tumore osseo primitivo. Obiettivo. Lo scopo di questo studio osservazionale è quello di descrivere il percorso fisioterapico dopo intervento di wedge resection polmonare, evidenziando il possibile recupero funzionale nel breve termine e ricercandone i possibili fattori prognostici. Metodi. Per valutare il recupero funzionale si è utilizzato il 1 minute sit to stand test (1MSTS), che è stato somministrato in sesta giornata postoperatoria. Per descrivere l’andamento del recupero il test è stato somministrato in fase preoperatoria e in tutte le giornate postoperatorie. Sono state condotte analisi di univariata per valutare l’associazione delle variabili demografiche, anamnestiche e cliniche con l’outcome primario. Risultati. Sono stati reclutati 13 pazienti, per un totale di 17 osservazioni poiché alcuni pazienti hanno ripetuto l’operazione. Nella sesta giornata il 41,2% dei pazienti aveva eseguito lo stesso o un numero maggiore di verticalizzazioni del 1MSTS fatte nella fase preoperatoria. Nella sesta giornata postoperatoria il 100% dei pazienti era riuscito ad eseguire il 1MSTS almeno una volta dopo l’intervento. All’outcome primario risultavano associarsi con una significatività statistica il livello di autonomia, misurato con la TESS, (p=0,01) e il 1MSTS (p=0,001) misurati nella fase preoperatoria. Conclusioni. Il recupero funzionale postoperatorio è possibile fin dalle prime giornate postoperatorie per i pazienti sottoposti a wedge resection. Il livello di autonomia e il numero di verticalizzazioni del 1MSTS eseguite in fase preoperatoria sono possibili fattori prognostici del recupero funzionale postoperatorio.

Chikungunya

Vídeo aula apresentado pela professora de Semiologia e médica Rosângela Cipriano de Souza, com informações sobre o vírus chikungunya. Aborda o histórico das epidemias na Índia e em Réunion, a semelhança com a dengue, inclusive na questão de ser o mesmo vetor, sintomas e distribuição geográfica. Faz referência ao surgimento, vetores, modos de transmissão, fatores de risco, sintomas, tratamento, prevenção e diagnóstico que deverá ser feito por meio de análise clínica, investigação diagnóstica, testes e exames.