Kampen om Eros : Om kön och kärlek i Pahlensviten

The Struggle for Eros: On Love and Gender in the Pahlen Series The present dissertation examines how gender, sexuality and motherhood are constructed in the novel series Fröknarna von Pahlen (The Misses von Pahlen, I VII, 1930 1935) by the Swedish author Agnes von Krusenstjerna. The aim of the study is to analyze how the Pahlen series relates to the discourses on gender and sexuality circulating in the 1930s, and how the series opens a dialogue with the feminist thinking of the time especially with the book Lifslinjer I (Love and Marriage, 1903) by the Swedish author Ellen Key. Fröknarna von Pahlen holds a central position in the research on Agnes von Krusenstjerna partly due to the literary debate that the novel series triggered. The debate was connected to the development taking place in the Swedish society in the beginning of the 1930s, in the so-called second phase of the Modern Breakthrough. Sweden was at that time characterized by struggle over the definitions of gender, sexuality and parenthood, and this struggle is also visible in the Pahlen series. The literary debate took place in 1934 1935 and it began after an article by the modernist writer Karin Boye was published in Social-Demokraten on 28 January 1934. In her polemic article, Boye saw the Pahlen series as a sign that the family institution is on the verge of a breakdown and with it the whole moral system that has come to existence through it . Boye went on to state that Krusenstjerna only sees and describes and that she explores neither new literary forms nor new values. Boye wrote the article before the last two parts of the novel series were published, so obviously she could not discuss the utopian vision characterizing those parts. This study, however, strives to demonstrate that Krusenstjerna not only sees and describes, but that she like many of her contemporary female colleagues appears to take the request of Friedrich Nietzsche to revaluate all values seriously. Like the works of her contemporaries, Krusenstjerna s Pahlen series is marked by a double vision on the one hand a critique of the prevailing social order, and on the other hand a dream of a new world and a new human being. In this research the vision of the Pahlen series is characterized as queer in order to emphasize that the series not only criticizes the prevailing gender order and its morals, but is also open for new ways of doing gender, parenthood, and family.

Thomsenista Kalimaan : Vanhimpien itämerensuomalais-balttilaisten kielikontaktien tutkimushistoria vuoteen 1936

Itämerensuomalaisissa kielissä esiintyy suuri joukko sanoja, jotka muistuttavat balttilaisten kielten sanoja sekä muotonsa että merkityksensä puolesta. Yhtäläisyyksiä oli yritetty selittää eri tavoin 1700-luvulta lähtien, kunnes Vilhelm Thomsen vuonna 1869 osoitti tämän sanastokerrostuman olevan lainaa jostakin muinaisbalttilaisesta kielimuodosta nykyisten itämerensuomalaisten kielten yhteiseen kantakieleen. Vuonna 1890 Thomsen julkaisi aiheesta laajemman tutkimuksen, jossa hän esitti noin 200 muinaisbalttilaista lainaetymologiaa ja käsitteli lainojen äännevastaavuuksia sekä kielellisten kontaktien paikkaa, aikakautta ja kulttuurikontekstia. Nykykäsitys itämerensuomalaisten kielten vanhoista balttilaisista lainasanoista perustuu tähän Thomsenin esitykseen, ainoastaan kontaktien ajoituksia on arkeologian tulosten myötä siirretty taaksepäin. Thomsen sovelsi ensimmäisenä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen aikakautensa uusinta kielitieteellistä metodia, nuorgrammatiikkaa. Nuorgrammatiikka keskittyi kielihistoriaan ja antoi eksaktit välineet etymologialle. Suomeen nuorgrammatiikan toi E. N. Setälä, jonka johdolla metodi uudisti nopeasti koko fennougristiikan ja nosti Suomen tutkimuksen kärkeen. Suomalaistutkijat tarkensivat myös Thomsenin luomaa kuvaa vanhoista balttilaisista lainoista. Setälän ohella keskeisiä etymologeja olivat J. J. Mikkola ja Heikki Paasonen. Muualla tutkimus ei ollut yhtä intensiivistä: vain liettualainen Kazimieras Būga perehtyi mainittavasti aiheeseen, ja hänenkin tutkijan uransa jäi lyhyeksi. Vasta 1910-luvun puolessa välissä Thomsenin ja Setälän teesejä alettiin kritikoida. Torsten Karsten ja K. B. Wiklund esittivät vanhimmille balttilaiskontakteille paljon kauemmas menneisyyteen ulottuvia ajoituksia kuin Thomsen. Setälän auktoriteetti kuitenkin torjui uudet teoriat, jotka on vasta paljon myöhemmin yleisesti hyväksytty. Sotien välinen kausi oli erittäin vilkkaan etymologisen tutkimuksen aikaa, ja balttilaisiakin lainoja esitettiin kymmeniä lisää. Ajan uutterimmat tutkijat olivat Heikki Ojansuu, Yrjö Toivonen ja Jalo Kalima. Luonnollisesti myös monet Thomsenin balttilaiset etymologiat korvattiin paremmin sopivilla lainaetymologioilla tai rinnastuksilla sukukielistä. Mikkola arvosteli hyvin voimakkaasti Thomsenin lainaetymologioita. Mikkolan kritiikki osoittautui pääosin pätemättömäksi, mutta on päässyt epäsuorasti vaikuttamaan myöhempään tutkimukseen. Eino Nieminen taas esitti vuonna 1934 hypoteesin, jonka mukaan ainakin osa vanhoista balttilaislainoista voisi olla peräisin muinaiskuurin kielestä, jota baltologit olivat parin vuosikymmenen ajan pyrkineet rekonstruoimaan. Jalo Kalima julkaisi vuonna 1936 oppikirjan itämerensuomalaisten kielten vanhoista balttilaislainoista. Kalima pyrki antamaan kattavan kuvan aiheesta, mutta ei onnistunut kovin hyvin. Kaliman tiedot balttilaisista kielistä eivät olleet ajan tutkimuksen tasolla, ja hän jätti kirjassansa käsittelemättä suuren osan uudempaa tutkimusta, mm. Thomsenin ajoituksia kohtaan osoitetun kritiikin sekä kymmenittäin niin Thomsenin kuin myöhempienkin tutkijoitten esittämiä etymologioita. Kaliman kirja on kuitenkin selkeästi laadittu ja sisältää uusia, ansiokkaitakin etymologioita. Kaliman jälkeen kukaan ei ole kirjoittanut yleisesitystä aiheesta. Tämän tutkielman tavoite on antaa kattava kuva vanhimpien itämerensuomalais-balttilaisten kielikontaktien tutkimuksesta ennen Kaliman oppikirjaa. Näin se voisi tasoittaa tietä uudelle alan yleisesitykselle.

Two couples including Willy Tese Moses and Gertrud Moses walking down a street; Bad Ragaz, Switzerland Portraits Couples

Digital Image

Portrait of Molling and Sanger (Loewy) families on vacation; Marienbad Portraits Family

Therese Molling (1890-1981) is in back row in white dress, to her left is her mother Henny Molling nee Meyerhof (1864-1934), her husband (and Therese's father) Adolf Molling (1865-1921) is posing on the grass in front.

Gottschalk residence; Ruehmkorffstrasse 6, Hannover, Germany.

The house the Gottschalk family lived in after 1934; Hans and Elizabeth Krakauer were married on the third floor in 1936

Three generations of Therese Gottschalk nee Molling, her daughter Elizabeth Gottschalk and Grandmother Henny Molling; Hannover, Germany.

From left to right: Therese Gottschalk nee Molling, Elizabeth Gottschalk, Henny Molling

Tombstone of Adolf Molling and his wife Henriette (Henny) nee Meyerhof in the Jewish cemetery An der Strangriede Str. 54. 7; Hannover, Germany. Cemeteries Tombs

Digital Image

Tombstone of Adolf Molling and his wife Henriette (Henny) nee Meyerhof; Strangriede Cemetery Str.54.7; Hannover Cemeteries Tombs

Digital Image

Australian gall-inducing scale insects on Eucalyptus: revision of Opisthoscelis Schrader (Coccoidea, Eriococcidae) and descriptions of a new genus and nine new species.

We revise the genus Opisthoscelis Schrader, and erect the genus Tanyscelis gen. n. with Opisthoscelis pisiformis Froggatt as its type species. Species of both genera induce sexually dimorphic galls on Eucalyptus (Myrtaceae) in Australia, with Opisthoscelis subrotunda Schrader also in Papua New Guinea. We synonymise the following taxa (junior synonym with senior synonym): Opisthoscelis fibularis Froggatt, syn. n. with Opisthoscelis spinosa Froggatt; Opisthoscelis recurva Froggatt, syn. n. with Opisthoscelis maculata Froggatt; Opisthoscelis globosa Froggatt, syn. n. (=Opisthoscelis ruebsaameni Lindinger) with Opisthoscelis convexa Froggatt; and Opisthoscelis mammularis Froggatt, syn. n. with Opisthoscelis verrucula Froggatt. We transfer seven Opisthoscelis species to Tanyscelis as Tanyscelis conica (Fuller), comb. n., Tanyscelis convexa (Froggatt), comb. n., Tanyscelis maculata (Froggatt), comb. n., Tanyscelis maskelli (Froggatt), comb. n., Tanyscelis pisiformis (Froggatt), comb. n., Tanyscelis spinosa (Froggatt), comb. n., and Tanyscelis verrucula (Froggatt), comb. n. We redescribe and illustrate the adult female of each named species of Opisthoscelis for which the type material is known, as well as the first-instar nymph of the type species of Opisthoscelis (Opisthoscelis subrotunda) and Tanyscelis (Opisthoscelis pisiformis). We describe four new species of Opisthoscelis: Opisthoscelis beardsleyi Hardy & Gullan, sp. n., Opisthoscelis thurgoona Hardy & Gullan, sp. n., Opisthoscelis tuberculata Hardy & Gullan, sp. n., and Opisthoscelis ungulifinis Hardy & Gullan, sp. n., and five new species of Tanyscelis: Tanyscelis grallator Hardy & Gullan, sp. n., Tanuscelis megagibba Hardy & Gullan, sp. n., Tanyscelis mollicornuta Hardy & Gullan, sp. n., Tanyscelis tripocula Hardy & Gullan, sp. n., and Tanyscelis villosigibba Hardy & Gullan, sp. n. We designate lectotypes for Opisthoscelis convexa, Opisthoscelis fibularis, Opisthoscelis globosa Froggatt, Opisthoscelis maculata, Opisthoscelismammularis, Opisthoscelis maskelli, Opisthoscelis pisiformis, Opisthoscelis recurva, Opisthoscelis serrata, Opisthoscelis spinosa, and Opisthoscelis verrucula. As a result of our taxonomic revision, Opisthoscelis has six species and Tanyscelis has 12 species. We describe the galls of females for all 18 species and galls of males for 10 species of Opisthoscelis and Tanyscelis, and provide photographs of the galls for most species. A key to the adult females of the species of both genera is included.

Albert and Elsa Einstein with Judge Irving Lehmann and his wife Sissie; Port Chester, New York Portraits Groups

Digital Image

Albert Einstein with Judge Irving Lehman; Port Chester, New York Portraits Groups; Men

Digital Image

Wedding portrait of Martin and Lotte Lewin Portraits Couples

Handwritten thank you note under photograph signed by Lotte Lewin dated February 6, 1935

Students on the steps of the Lehranstalt fuer die Wissenschaft des Judentums (Jewish teachers' seminary); Berlin Institutions; Educational; Schools; Portraits; Groups

Digital Image

Henny Molling nee Meyerhof, Therese Gottschalk nee Molling, Kurt, Elizabeth and Hal Gottschalk on the beach; Norderney, Germany.

Sitting in the Strandkorb (beach chair) at Norderney are Henny Molling and Therese Gottschalk; sitting in the sand are Kurt, Elizabeth and Hal Gottschalk

Adolf and Henny Molling nee Meyerhof with Benno Molling's wife Sophie Molling nee Reuben and an unknown woman; Bad Nauheim, Germany.

Postcard written to Therese Gottschalk nee Molling at Norderney