Novae insulae XVII : nova tabula

Julkaisussa: Geographia universalis, vetus et nova, complectens Claudii Ptolemaei Alexandrini enarrationis libros VIII

Italia XIV : nova tabula

Julkaisussa: Geographia universalis, vetus et nova, complectens Claudii Ptolemaei Alexandrini enarrationis libros VIII

Africa XVIII : nova tabula : Aethiopia

Julkaisussa: Geographia universalis, vetus et nova, complectens Claudii Ptolemaei Alexandrini enarrationis libros VIII

Carte de l'Asie projettée stéreographiquement, tirée des rélations et observations, contenues dans les voyages modernes, de même que dans les monumens des anciens, corrigée de tout ce qui sent la fable, et divisée en ses IX parties méthodiques = Asia secundum legitimas projectionis stereographicae regulas et juxta recentissimas observationes, et relationes explosis aliorum fabulosis designationibus et narrationibus, adhibitis quoque veterum monumentis et recentiorum itinerariis descripta, et in partes suas methodicas IX divisa

Nimeke- ja tekijätiedot nimiönkehyksissä

[Gallia]

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

The Role of Video Based Content Marketing as a Part of Modern Marketing Communications

The thesis studies the role of video based content marketing as a part of modern marketing communications.

Reformaatioajan suomenkielisten Isä meidän -rukousten erot

Tutkin vanhan kirjasuomen tutkimuksen alaan kuuluvassa pro gradu –työssäni reformaatioaikaisten suomenkielisten Isä meidän -rukousten eroja ja niiden syitä. Reformaation alkuajalta tunnetaan kaikkiaan 14 suomenkielistä Isä meidän -rukousta, jotka poikkeavat toisistaan hieman. Keskeisin tavoite on selvittää, pystytäänkö suomenkielisille rukouksille löytämään vieraskielinen käännöslähde. Tämä valaisisi käännöksen taustaa ja ajoitusta. Tavoitteena on myös selvittää, missä määrin rukousteksteissä on havaittavissa keskiaikaista käännöstraditiota. Rukoukset sisältyvät Mikael Agricolan teoksiin, Sebastian Münsterin Cosmographia-teokseen ja reformaatioaikaisiin käsikirjoituksiin. Tutkimusmenetelmänäni on tekstien synoptinen eli rinnakkainen samanaikainen vertailu. Vertailen suomenkielisiä rukoustekstejä myös lukuisiin vieraskielisiin Isä meidän -rukouksiin, jotka on kirjoitettu myöhäiskeskiajalla tai reformaatioajan alussa ruotsiksi, saksaksi, latinaksi, kreikaksi tai viroksi. Näiden vertailujen perusteella esitän huomioitani rukousten ortografisista, fonologisista, morfologisista, leksikaalisista ja syntaktisista eroista. Suomenkielisten ja vieraskielisten rukousten eroja ja yhtäläisyyksiä kartoittaessa keskeisiä tutkimuspiirteitä ovat lähinnä leksikaaliset ja syntaktiset erot, sillä suomen ortografia oli hyvin vakiintumatonta ja morfologiset ja fonologiset erot johtuvat pääasiassa kirjoittajien omasta kielenkäytöstä, johon vaikuttavat oman murretaustan lisäksi muilla paikkakunnilla asumisen myötä omaksutut murrepiirteet. Tutkimukseni tuloksissa käy ilmi, että tutkimushypoteesini, jonka mukaan suomenkielisten Isä meidän -rukousten esikuvat olisivat todennäköisesti löydettävissä vieraskielisestä vertailuaineistostani, oli liian optimistinen. Tämän vuoksi tutkimus ei tuo lisätietoa pohdinnalle, jota on käyty varsinkin käsikirjoitusten ja Cosmographian rukousten ajoituksesta. Tutkimukseni kuitenkin antaa selviä viitteitä siitä, että hyvin keskeisen ja tunnetun tekstin, kuten Isä meidän -rukouksen, kääntäminen ei edellyttänyt sanatarkkaa käännöstyötä. Rukous on selvästi ollut niin tunnettu, että kääntäjät ovat hyvin voineet kirjata sen kirjoituksiinsa ulkomuistista. On varmasti ollut hyvin luonnollinen asia, että rukouksesta on ollut käytössä usea toisistaan poikkeava muoto, eikä mikään viittaa siihen, että yhtä muotoa olisi pyritty voimakkaasti standardisoimaan. Säilyneiden 14 rukouksen lisäksi reformaatioajalla on ollut todennäköisesti enemmänkin erilaisia rukoustekstejä käytössä ainakin Agricolan teosten ilmestymiseen asti. Messukirjojen ja kirkkokäsikirjojen käsikirjoituksia on ollut käytössä varmasti enemmänkin kuin ne, jotka esittelen tässä tutkielmassa. Aikojen saatossa ovat kadonneet myös keskiajalla kirkoissa suomeksi luetut rukoukset, jotka monet papit ovat varmasti kirjoittaneet paperille muistiin.

Gottland oder Gothen.

Kartan yläpuolella saksankielistä tekstiä, otsikko: Das vierdt büch. Genealogy oder herkummen der ictzigen künigen in Dennmarck. - Vaemmassa yläkulmassa sivunumero: dcccclxx. - Siirtymäsanat kartan alapuolella: Die Länder.

Gemeine Beschreibung aller Mitnächtigen Länder, alsz Schweden, Gothen, Norwegien, Dennmarck, [et]c.

Koordinaatisto vain kartan yläreunassa: Parall. 80 gradus Latt. ; 350°-06° [po. 60°].

Moscouia.

Kartan ylä- ja alapuolella italiankielistä tekstiä. Sivun yläreunassa juokseva nimeke: Lib. IIII. ja sivunumero: 981.

Scalable Feature Selection Applications for Genome-Wide Association Studies of Complex Diseases

Personalized medicine will revolutionize our capabilities to combat disease. Working toward this goal, a fundamental task is the deciphering of geneticvariants that are predictive of complex diseases. Modern studies, in the formof genome-wide association studies (GWAS) have afforded researchers with the opportunity to reveal new genotype-phenotype relationships through the extensive scanning of genetic variants. These studies typically contain over half a million genetic features for thousands of individuals. Examining this with methods other than univariate statistics is a challenging task requiring advanced algorithms that are scalable to the genome-wide level. In the future, next-generation sequencing studies (NGS) will contain an even larger number of common and rare variants. Machine learning-based feature selection algorithms have been shown to have the ability to effectively create predictive models for various genotype-phenotype relationships. This work explores the problem of selecting genetic variant subsets that are the most predictive of complex disease phenotypes through various feature selection methodologies, including filter, wrapper and embedded algorithms. The examined machine learning algorithms were demonstrated to not only be effective at predicting the disease phenotypes, but also doing so efficiently through the use of computational shortcuts. While much of the work was able to be run on high-end desktops, some work was further extended so that it could be implemented on parallel computers helping to assure that they will also scale to the NGS data sets. Further, these studies analyzed the relationships between various feature selection methods and demonstrated the need for careful testing when selecting an algorithm. It was shown that there is no universally optimal algorithm for variant selection in GWAS, but rather methodologies need to be selected based on the desired outcome, such as the number of features to be included in the prediction model. It was also demonstrated that without proper model validation, for example using nested cross-validation, the models can result in overly-optimistic prediction accuracies and decreased generalization ability. It is through the implementation and application of machine learning methods that one can extract predictive genotype–phenotype relationships and biological insights from genetic data sets.

Missale (C.ö.IV.9, Oripään missale II)

A (mainly votive) missal consisting of seven distinct parts. Put together in several stages, somewhat haphazardly. Parts II and III are probably the oldest parts. The final stage in the composition of the book is probably the addition of part VII. Part II belongs in the same liturgical tradition as C.ö.IV.7 (Oripään Missale I), probably that of Diocese of Linköping. Part III, a votive missal, is an informal copy of a book that would most probably have been used close to a Swedish cathedral (Linköping?). How the present book found its way to Oripää chapel is not known.