Opus Dein perustaja ja Espanjan sisällissota

Elokuva-arvostelu

Länsi-Saksa ja liennytys

Kirjallisuusarvostelu

Relationaalinen itseys ja sosiaalinen side teoriassa ja empiriassa

Kirjallisuusarvostelu

Trappistimunkit Algerian islamistien kynsissä

Elokuva-arvostelu

Turun Pyhän Katariinan kirkon ja seurakunnan historia nykynäkemyksen valossa

Kirjallisuusarvostelu

Vt 10 ja 12 yhteysväli Forssa-Hämeenlinna-Lahti : Nykytilanteen selvittäminen

Yhteysvälille Turku–Hämeenlinna–Lahti on laadittu lukuisia selvityksiä ja eritasoisia suunnitelmia. Tässä työssä on tarkasteltu yhteysväliä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten rajalta kantatien 54 liittymään Hollolan Soramäkeen. Työn tavoitteena on ollut selvittää tieosuuden nykytila liikenteen, maankäytön ja ympäristön osalta sekä koota suunnitellut toimenpiteet yhteen muistioon. Työssä on kartoitettu myös alustavia pikaparannustoimenpiteitä nykytilan ongelmien ratkaisemiseksi. Työ on tehty Uudenmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on ollut Viljo Miranto. Työn aikana on pidetty kuntapalaverit Ypäjän, Jokioisten, Forssan, Tammelan, Hämeenlinnan, Hämeenkosken ja Hollolan kuntien kesken. Selvitys on laadittu Sito Oy:ssä, jossa työhön ovat osallistuneet Maija Ketola, Taina Klinga, Juha Mäkinen, Laura Into, Rauno Tuominen, Reijo Pitkäranta, Juuso Virtanen ja Maija Carlstedt.

Maatilaluonnon monimuotoisuus : pientareilta pelloille, kedoilta kosteikkoihin

Maatiloilla luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisesta hyötyy niin viljelijä kuin ympäröivä luontokin. Jokaiselta tilalta löytyy joitakin luonnonhoitokohteita, joiden hoidosta voi olla viljelyn kannalta taloudellistakin hyötyä. Monimuotoisuuden säilyttäminen maatalousmaisemassa ja peltomaassa on kestävän maataloustuotannon perusta. Tässä oppaassa esitellään maatilan arkiluonnon tunnistamista ja kuvaillaan mahdollisuuksia luonnonhoitotoimenpiteisiin niin pelloilla, metsäsaarekkeilla, reunavyöhykkeillä, perinnebiotoopeilla kuin kosteikoillakin. Tunnistamista havainnollistamaan oppaassa on käytetty valokuvia ja indikaattorilajeja. Tämä opas on osa TEHO Plus -hankkeen tuottamaa materiaalia viljelijöiden ja neuvojien käyttöön, mikä täydentää hankkeen laatimaa Maatilan ympäristökäsikirjaa.

Populismimittari. Vuosien 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaalien vaaliohjelmien populistisuuden arviointi kvantitatiivisella sanastopohjaisella tekstianalyysimenetelmällä

Tutkielman keskeisimmät päämäärät ovat käsitteen populismi määritteleminen, määritelmän operationalisointi sanastopohjaisella kvantitatiivisella tekstianalyysimenetelmällä eduskuntavaaliohjelmien analysointia varten ja tehdyn analyysin validiuden tarkastelu sisällönanalyysin keinoin. Populismi on määriteltävissä ns. ohuena ideologiana. Se tarkoittaa, että populismilla on omat ideologiset ydintekijänsä, mutta voidakseen esittää kokonaisvaltaisen yhteiskunnallisen ohjelman, populistit tarvitsevat tuekseen jonkin täysipainoisen ideologian, joko liberalismin, konservatismin tai sosialismin. Populismin ydintekijöitä ovat oletus siitä, että on olemassa homogeeniset ryhmät kansa ja eliitti, kansan ja eliitin vastakkainasettelu, kansansuvereniteetti-idea sekä kansan ylistäminen ja eliitin herjaus. Kansansuvereniteetilla tarkoitetaan toisaalta oletusta siitä, että kansan tahto on määriteltävissä ja politiikan tulisi toteuttaa kansan tahtoa, sekä ajatusta siitä, että kansa on ainoa legitiimi poliittisen vallan lähde. Sanastopohjainen kvantitatiivinen tekstianalyysi perustuu oletukseen siitä, että tiettyjä sanoja käytetään selvästi useammin populistisissa kuin muissa teksteissä. Analyysissa on kyseessä tällaisten sanojen frekvenssien tarkastelu Suomen eduskuntapuolueiden vuosien 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaalien ohjelmissa. Tutkielmassa populismille kehitetään tunnussanasto, jonka avulla pystytään vastaamaan kysymykseen siitä, kuinka populistisia eduskuntavaaliohjelmat ovat. Perussuomalaisten ohjelmat erottuivat sanastopohjaisen analyysin avulla selvästi muita populistisempina, ja muiden puolueiden vaaliohjelmissa populismin ydintekijöitä esiintyi ylipäätään hyvin niukasti. Sisällönanalyysin avulla havaittiin, että sanastopohjaisella menetelmällä populismin ydintekijät pystyttiin havaitsemaan kohtuullisen kattavasti, mutta tuloksiin sisältyi myös virhepäätelmiä ja havaitsematta jääneitä populistisia lausumia.

Kiehutusvesilaitosten komponenttien kehitys

Tässä kandidaatintyössä on tutkittu kiehutusvesilaitosten komponenttien kehitystä lähdekirjallisuuden perusteella. Kiehutusvesilaitosten komponenteista on keskitytty höyrynkuivainten, pääkiertopumppujen, säätösauvakoneistojen sekä suojarakennusten kehitykseen.

Osuman havaitsevan maalilaitteen anturointi

Työssä tutkittiin anturointimahdollisuuksia havaita ammutun luodin osuminen maalitauluun ja mitata helposti saatavilla olevia passiivisia antureita. Luodin osuminen maalitauluun luo muutoksia maalilaitteessa ja maalitaulussa. Nämä voidaan havaita kiihtyvyytenä, äänenä tai muutoksena maalitaulussa.

Yhdysvaltojen maavoimien ja merijalkaväen taktiset periaatteet Vietnamin sodassa 1965–1973

Tutkimus käsittelee Yhdysvaltojen maavoimien ja merijalkaväen taktisia periaatteita Vietnamin sodassa aikana, jolloin Yhdysvaltojen maataistelujoukot vaikuttivat Vietnamissa vuosina 1965 – 1973. Tutkimusongelmana on selvittää, millaisia taktisia periaatteita Yhdysvaltojen maavoimat ja merijalkaväki käyttivät Vietnamin sodassa ja miksi juuri kyseisiä periaatteita käytettiin. Tutkimuksessa pyritään lisäksi selvittämään, kuinka Yhdysvaltojen maavoimat ja merijalkaväki toimivat Vietnamissa, kuinka ennen sotaa käytetyt taktiset periaatteet toimivat Vietnamissa ja kuinka taktiset periaatteet kehittyivät sodan kuluessa. Tutkimus on vertaileva kirjallisuustutkimus, joka perustuu hyvin laajan lähdemateriaalin analysointiin. Perustana on yhdysvaltalainen kirjallisuus ja kotimaiset aiheeseen liittyvät tutkimukset. Yhdysvallat ei ollut valmistautunut Vietnamin sodan kaltaiseen konfliktiin, ja pyrki tuhoamaan Pohjois-Vietnamin armeijan ja Vietkongin joukot massiivisella tulenkäytöllä. Voimakkaan tulenkäytön ohella Yhdysvaltojen maavoimien ja merijalkaväen taktiikalle oli ominaista helikopterien laajamittainen käyttö. Taktisista periaatteista korostuivat hyökkäyksellisyys, joka leimasi kaikkea Yhdysvaltojen joukkojen toimintaa Vietnamissa, helikopterien käytön tuoma joustavuus, sekä liike, jossa Yhdysvaltojen joukot olivat vastustajaansa edellä liikuttaessa tiestöllä tai helikoptereilla. Viidakossa liikuttaessa amerikkalaisjoukot kuitenkin hävisivät vastustajilleen. Kokonaisuutena voidaan todeta, että kaikki määritellyt taktiset periaatteet toteutuivat Vietnamin sodassa, mutta joidenkin periaatteiden käytössä oli kehitettävää.

Tukitoimintojen suorituskyvyn mittaaminen: mittariston rakentaminen case-yrityksessä

Suorituskyvyn mittausta hyödynnetään ohjaus- ja johtamisvälineenä kaikenlaisissa organisaatioissa. Jotta yrityksen suorituskykyä voidaan arvioida ja kehittää, johdolla tulee olla ajantasainen ja kattava käsitys organisaation suorituskyvystä. Johdon päätöksentekoon ja strategisiin valintoihin sisältyvää riskiä voidaan pienentää perustamalla päätökset luotettavaan informaatioon. Suoritusmittauksen tarkoitus on tuottaa luotettavaa ja käyttökelpoista informaatiota johdon päätöksenteon tueksi. Samalla suoritusmittaus viestii organisaatiossa niistä asioista, joita johto pitää tärkeänä ja kohdentaa työntekijöiden huomion haluttuihin asioihin. Suoritusmittauksella on näin ollen keskeinen ohjausvaikutus henkilöstön käyttäytymiseen. Yrityksen tukitoiminnot koostuvat sellaisista toiminnoista, jotka tukevat ja palvelevat liiketoimintayksiköiden tarpeita. Tukitoimintojen suorituskyvyn mittaaminen on tärkeää, jotta niiden toimintaa voidaan ohjata oikeaan suuntaan ja jotta voidaan varmistaa, että ne hoitavat perustehtävänsä eli varsinaisen liiketoiminnan tukemisen ja helpottamisen mahdollisimman hyvin. Tutkielman tarkoituksena on laatia case-yritykselle suorituskykymittaristo, jonka avulla yritysjohdon on mahdollista saada kattava ja kokonaisvaltainen kuva tukitoimintojensa suorituskyvystä. Case-yrityksen tukitoiminnoista tutkielmassa tarkastellaan taloushallintoa, hankintatoimea ja henkilöstöhallintoa. Tutkimuskysymykseen vastataan sekä teoreettisen että empiirisen tarkastelun avulla. Empiirisen aineiston ja teorian pohjalta kehitetyn mittariston viisi ulottuvuutta ovat kustannustehokkuus, sisäinen asiakkuus, tehokkuus, laatu ja osaaminen. Mittaristossa on pyritty hyödyntämään logiikkaa edellä mainittujen näkökulmien kausaalisuhteista samalla tavalla kuin ajatus ilmenee kokonaisvaltaisissa suoritusmittaristoissa. Edellä mainitut osa-alueet nousivat tukitoimintojen suorituskyvyn keskeisiksi ulottuvuuksiksi ja näitä dimensioita kuvaavia mittareita analysoimalla voidaan arvioida tukitoimintojen suorituskykyä kokonaisvaltaisesti. Mittaristoa on kehitetty ensimmäisestä versiostaan eteenpäin case-yrityksen kanssa ja näin ollen se on pidemmän kehitysprosessin tulos. Mittariston käyttöönottoa ei käsitellä tämän tutkielman puitteissa, mutta onhuomioitava, että mittaristoa olisi hyvä arvioida ja kehittää vielä käyttöönoton jälkeenkin.

Learjet 35 A/S - muutos monitoimisuihkukoneesta matkustajien kuljetukseen

Tutkimuksessa tarkastellaan puolustusvoimien vaatimustenhallinnan menetelmän käyttöä Learjet 35 A/S -koneiden avioniikkajärjestelmän modifiointiin. Tarkastelu toteutetaan alijärjestelmätasolla. Tutkimus selvittää, mitkä vaatimukset ovat keskeisiä päivitettäessä Learjet -koneiden suorituskykyä ja minkälaisia reunaehtoja viranomaiset luovat järjestelmien päivitykseen. Tutkimus on ajankohtainen sillä Euroopan ilmatilavaatimukset elävät muutoksen aikaa kasvavien liikennemäärien myötä. Learjet -koneiden suorituskykyä käytetään vuoden 2017 huoltojen jälkeen pääsääntöisesti matkustajien kuljetukseen Euroopan alueella. Tutkimuksen tuloksena todettiin että Learjet -koneiden huoltojen ja avioniikkajärjestelmän päivityksen keskeisimmät vaatimukset ovat sidosryhmien tunnistaminen ja järjestelmävaatimukset. Sidosryhmien tunnistaminen mahdollistaa kattavan vaatimusmäärittelyn ja järjestelmävaatimukset auttavat huomioimaan kaikki projektin osa-alueet. Viranomaisten säädökset luovat avioniikkajärjestelmän päivitykselle useita reunaehtoja. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta että ilmavoimien Learjet -koneiden avioniikkajärjestelmän tulisi olla vastaava kuin siviilissä käytettävien Learjet -koneiden. Tutkimuksen tuloksien perusteella puolustusvoimien vaatimustenhallintaa voidaan hyödyntää tulevassa avioniikkajärjestelmän päivityksessä.