Pourquoi le français ? : les moyens à la disposition des professeurs de français pour inciter les élèves finlandais à choisir le français à l’école

Utgångspunkten för pro gradu-avhandlingen är det sjunkande intresset för att läsa franska bland finländska grundskole- och gymnasieelever. Trenden är oroväckande, inte minst för franskans framtid i Finland, för fransklärare och nyutexaminerade, men även mer generellt för landets språkkapital och konkurrenskraft i en allt mer globaliserad värld. Syftet med den här avhandlingen är att undersöka vilka medel franskläraren kan använda sig av för att uppmuntra elever att välja franska i skolan. Jag har valt att undersöka lärarens syn på språkval, delvis för att tidigare forskning i motivation för inlärning av främmande språk främst gjorts utifrån elevens synvinkel och delvis för att studier visar att läraren har en stor inverkan på elevernas språkval. Avhandlingen består av två kompletterande empiriska delar. I den första studeras argument som framförs i de mest använda materialen för marknadsföring av franska i skolor. Argumenten analyseras främst ur ett motivationsperspektiv enligt Czisérs och Dörnyeis (2005) modell för intern struktur av motivation för språkinlärning. Den andra delen av studien baserar sig på en elektronisk enkät som konstruerats för forskningssyftet. Enkäten riktar sig till fransklärare i Finland på grundskole- och gymnasienivå. Svarsprocenten på enkäten är 21%. Enkätsvaren belyser vilka argument och metoder som används för marknadsföring av franska i skolan. Svaren studeras både kvalitativt och kvantitativt. I analysen har Czisér och Dörnyeis (2005) teorier och en modell av Kangasvieri et al. (2011) för motivation för språkval i Finland tillämpats. Resultaten bekräftar att de argument som tillämpas mest är instrumentella. De här argumenten borde trots det utvecklas och användas i större grad. I marknadsföringen borde man även sikta på att förmedla en positiv bild av studier i franska och av målspråket samt tala för nyttan av att kunna franska i sig. Bland de olika metoderna är informationsmöten det populäraste sättet att marknadsföra språket på varje stadium. Tillämpningen av övriga metoder varierar enligt stadium och skola. Majoriteten av deltagarna anser att marknadsföring av franska är viktigt, men betraktar utvecklingen av undervisningen som det bästa sättet att locka fler studerande att välja franska. I enlighet med tidigare forskning påvisar den här avhandlingen nyttan och behovet av marknadsföring av franska vid språkval. Läraren spelar en viktig roll i målet att uppmuntra fler elever att välja franska i skolan. Förutom lärarna deltar skolan, institutionerna och näringslivet i utformandet av attityder gentemot undervisning och inlärning av främmande språk i det finska samhället och således även gentemot valet av franska som läroämne.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot vesien tilasta sekä tarvittavat toimenpiteet pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi vesienhoitokaudella 2016–2021. Vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen tila on heikko erityisesti alueen eteläosien peltovaltaisilla valuma-alueilla ja Suomenlahden rannikkovesissä. Vesienhoitoalueen pohjoisosissa ekologinen tila on heikentynyt hajakuormituksen ja turvetuotannon kuormittamilla alueilla. Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen, mutta myös jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen. Vesienhoitoalueen pintavesien kemiallinen tila on arvioitu suurelta osin hyväksi. Hyvää huonompi kemiallinen tila johtuu pääasiassa ympäristölaatunormin ylittävistä elohopeapitoisuuksista ahvenessa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella eniten huonossa kemiallisessa tilassa olevia pohjavesialueita on Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Yleisimpiä syitä kemiallisen tilan heikkenemiseen ovat pohjaveden kloridipitoisuus, liuottimet, torjunta-aineet sekä bensiinin lisäaine MTBE. Vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 571 milj. euroa vuodessa. Tästä 515 milj. euroa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavia perus- ja muita perustoimenpiteitä ja 56 milj. euroa vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteutusta edistämään on esitetty lainsäädännöllisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja tiedollisia ohjauskeinoja, joille on määritelty toteutusvastuut ja yhteistyötahot.

Tillsammans för god vattenstatus : Förvaltningsplan för Kymmene älvs-Finska vikens vattenförvaltningsområde för åren 2016–2021

Förvaltningsplanen för Kymmene älvs-Finska vikens vattenförvaltningsområde innehåller uppgifter om vattnens status samt om de åtgärder som krävs för att förbättra och upprätthålla yt- och grundvattnens status under förvaltningsperioden 2016–2021. Ytvattnens ekologiska status i vattenförvaltningsområdet är svag i synnerhet på de åkerdominerade avrinningsområdena i områdets södra delar och i Finska vikens kustvatten. I vattenförvaltningsområdets norra delar har status försämrats i områden som belastas av diffus belastning och torvutvinning. Åarnas och älvarnas status försämras särskilt av eutrofiering till följd av diffus belastning, men också av byggande, reglering och uppdämning. Ytvattnens kemiska status i vattenförvaltningsområdet har till stor del bedömts vara god. Den sämre än goda kemiska statusen beror i huvudsak på de kvicksilverhalter i abborre som överstiger miljökvalitetsnormen. Grundvattenområden med den sämsta kemiska statusen finns i Nyland och Mellersta Finland. De vanligaste orsakerna till att den kemiska statusen försämrats är grundvattnets kloridhalt, lösningsmedel, bekämpningsmedel samt bensintillsatsen MTBE. De sammanlagda kostnaderna för de åtgärder som föreslås i förvaltningsplanen är 571 miljoner euro per år. Härav är 515 miljoner euro grund- och andra åtgärder som ska vidtas med stöd av annan lagstiftning och 56 miljoner euro åtgärder som kompletterar vattenvården. Lagstiftningsbaserade, ekonomiska, förvaltningsmässiga och informationsmässiga styrmetoder har presenterats för att främja genomförandet av åtgärderna. Ansvarsområdena och samarbetsparterna för genomförandet av styrmetoderna har fastställts.

Mitä, miten ja kenelle - yhteiskunnallisen jakamisen ikuinen ongelmallisuus

Kirjallisuusarvostelu

Ruokintahavaintoja : käytännön opas terveiden ja tuottavien lehmien ruokintaan

Kirjallisuusarvostelu

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 – 2021

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma sisältää tiedot vesien tilasta sekä tarvittavat toimenpiteet pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi vesienhoitokaudella 2016 – 2021. Pintavesien ekologinen tila on heikko erityisesti peltovaltaisilla valuma-alueilla ja Suomenlahden rannikkovesissä. Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen, mutta myös jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen. Uudenmaan pintavesien kemiallinen tila on arvioitu suurelta osin hyväksi. Hyvää huonompi kemiallinen tila johtuu pääasiassa ym-päristölaatunormin ylittävistä elohopeapitoisuuksista ahvenessa. Uudellamaalla on 21 pohjavesialuetta, jotka on määritelty kemiallisesti huonoon tilaan. Yleisimpiä syitä kemiallisen tilan heikkenemiseen ovat pohjaveden kloridipitoisuus, liuottimet, torjunta-aineet sekä bensiinin lisäaine MTBE. Toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 372 milj. euroa vuodessa. Tästä 351 milj. euroa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavia perus- ja muita perustoimenpiteitä ja 20 milj. euroa vesienhoidon täydentäviä toimen-piteitä. Toimenpiteiden toteutusta edistämään on esitetty lainsäädännöllisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja tiedollisia ohjauskeinoja, joille on määritelty toteutusvastuut ja yhteistyötahot.

Åtgärdsprogram för vattenvården i Nyland för åren 2016 – 2021

Åtgärdsprogrammet för vattenvården i Nyland innehåller uppgifter om vattnens status samt om de åtgärder som krävs för att förbättra och upprätthålla yt- och grundvattnens status under förvaltningsperioden 2016 – 2021. Ytvattnens ekologiska status i är svag i synnerhet på de åkerdominerade avrinningsområdena och i Finska vikens kustvatten. Åarnas och älvarnas status försämras särskilt av eutrofiering till följd av diffus belastning, men också av byggande, reglering och uppdämning. Ytvattnens kemiska status i Nyland har till stor del bedömts vara god. Den sämre än goda kemiska statusen beror i huvudsak på de kvicksilverhalter i abborre som överstiger miljökvalitetsnormen. I Nyland finns 21 grundvattenområden som fastställts ha dålig kemisk status. De vanligaste orsakerna till att den kemiska statu-sen försämrats är grundvattnets kloridhalt, lösningsmedel, bekämpningsmedel samt bensintillsatsen MTBE. De sammanlagda kostnaderna för de åtgärder som föreslås i åtgärdsprogrammet är 372 miljoner euro per år. Härav är 351 mil-joner euro grund- och andra åtgärder som ska vidtas med stöd av annan lagstiftning och 20 miljoner euro åtgärder som kom-pletterar vattenvården. Lagstiftningsbaserade, ekonomiska, förvaltningsmässiga och informationsmässiga styrmetoder har presenterats för att främja genomförandet av åtgärderna. Ansvarsområdena och samarbetsparterna för genomförandet av styr-metoderna har fastställts.

Adherence to Treatment in Psychotic Disorders - Development of user-centered mobile health intervention

The aim of this study was to explore adherence to treatment among people with psychotic disorders through the development of user-centered mobile technology (mHealth) intervention. More specifically, this study investigates treatment adherence as well as mHealth intervention and the factors related to its possible usability. The data were collected from 2010 to 2013. First, patients’ and professionals’ perceptions of adherence management and restrictive factors of adherence were described (n = 61). Second, objectives and methods of the intervention were defined based on focus group interviews and previously used methods. Third, views of patients and professionals about barriers and requirements of the intervention were described (n = 61). Fourth, mHealth intervention was evaluated based on a literature review (n = 2) and patients preferences regarding the intervention (n = 562). Adherence management required support in everyday activities, social networks and maintaining a positive outlook. The factors restricting adherence were related to illness, behavior and the environment. The objective of the intervention was to support the intention to follow the treatment guidelines and recommendations with mHealth technology. The barriers and requirements for the use of the mHealth were related to technology, organizational issues and the users themselves. During the course of the intervention, 33 (6%) out of 562 participants wanted to edit the content, timing or amount of the mHealth tool, and 23 (4%) quit the intervention or study before its conclusion. According to the review, mHealth interventions were ineffective in promoting adherence. Prior to the intervention, participants perceived that adherence could be supported, and the use of mHealth as a part of treatment was seen as an acceptable and efficient method for doing so. In conclusion, the use of mHealth may be feasible among people with psychotic disorders. However, clear evidence for its effectiveness in regards to adherence is still currently inconclusive.

Big datan hyödyntäminen kestävässä liiketoiminnassa

Kestävää kehitystä on tutkittu jo vuosikymmeniä, kun taas kaikkia big datan mahdollisuuksia ei tunneta. Kestävää kehitystä ja big dataa ei ole vielä tutkittu yhdessä laajemmin, mutta voidaan jo todeta, että näiden kahden tekijän välillä on yhteyksiä. Työ käsittelee big datan hyödyntämistä ja sen tarjoamien mahdollisuuksien vaikutuksia kestävässä liiketoiminnassa. Työn alussa määritellään big data ja kestävän kehityksen osa-alueet, joiden pohjalta tutkimusosuudessa syvennytään tarkastelemaan big datan hyötyjä ja sen soveltamisen keinoja kestävän liiketoiminnan tukena. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka big dataa voi hyödyntää yrityksen kestävän liiketoiminnan eri osa-alueilla. Työssä kestävä liiketoiminta on jaettu liiketoiminnan johtamiseen ja käytännön operatiiviseen toimintaan. Liiketoiminnan johtaminen sisältää yrityksen strategian sekä innovaatiotoiminnan. Kestävän liiketoiminnan operatiivisissa toiminnoissa keskitytään valmistukseen, tuotteen elinkaaren hallintaan, toimitusketjun hallintaan sekä tiedonhallintaan. Työ tarjoaa keinoja ja ratkaisuja, joilla yritys voi kehittää kestävää liiketoimintaansa. Tutkimusosuuden pohjalta voidaan todeta, että big datasta ja sen harkitusta hyödyntämisestä on hyötyä kestävässä liiketoiminnassa.

Ohjaava opetustyyli – opetushenkilöstön käsityksiä ja kokemuksia

Tutkielman aiheena oli selvittää, millaisia käsityksiä opetushenkilöstöllä on ohjaavasta opetustyylistä: Mitä ohjaavalla opetuksella tavoitellaan, millaisia toimintatapoja opetus sisältää ja millaisia haasteita opetushenkilöstö arjessa kohtaa. Alun teoreettisessa osuudessa kuvataan kolmen ohjaavan opetustyylin mallia: Feuersteinin ohjattu oppimiskokemus (Mediated Learning Experience), ohjaava opetuskeskustelu eli scaffolding ja dynaaminen arviointi. Keskeistä näissä malleissa on, että oppija nähdään tiedon aktiivisena prosessoijana, oppiminen tapahtuu taitavamman ohjauksessa ja tavoitteena oppimisessa on oppijan ajattelutaitojen ja oppimisprosessien kehittyminen. Tutkielma on laadullinen, fenomenografinen, tutkimus. Tutkielman aineisto koostui kahdeksan henkilön haastattelusta Uudenmaan opetusyksiköistä. Heistä viisi oli työssä peruskoulun ala- tai yläluokilla ja kolme ammatillisessa peruskoulutuksessa. Haastateltavat olivat työssä sekä yleis- että erityisopetuksessa. Tulokset osoittivat, että haastateltavat pitivät tärkeänä oppijan aktiivista roolia oppimisessa, itseohjautuvuuden kehittymistä ja positiivista näkemystä itsestä oppijana. Oppijan omaa ajattelua korostettiin, ja sen nähtiin kehittyvän taitavamman henkilön ohjauksessa. Tuloksissa näkyi, että haastateltavien käsitys oli ohjaavan opetustyylin mukainen, mutta ajattelutaitojen tietoista ja käsitteidenkäytön täsmällistä ohjaamista esiintyi haastateltavien puheessa melko vähän. Ajattelutaidot ja ongelmanratkaisutaidot ovat esimerkiksi peruskoulun uuden opetussuunnitelman (2014) yleisiä tavoitteita. Tämän tutkielman perusteella ohjaavan opetustyylin mukaista toimintamallia ja ajattelutapaa voisi kouluttamalla tuoda enemmän opetushenkilöstön tietoisuuteen ja toimintaan. Kyse ei ole pelkästään ajattelutaitojen ohjaamisen opettelusta, vaan myös näkökulman ja opettajan roolin muutoksesta sisällön tarjoajasta oppimisen ohjaamiseen.