Lappalaisia Oviikin voarasta Heden Kirkkokunnasta Herjedälissa : M. v. Wright piirittänyt

Tukhulmissa : Painettu B. M. Bredbergin Kirja-pajassa 1832

Juvankoski pappersbruk

Helsingfors : A.W. Gröndahl & A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Kuopiolainen Talvi-voatteissaan : M. v. Wright piirittänyt

Tukhulmissa : Painettu M. G. Lundbergin Kirja-pajassa 1831

Fagervik

Helsingfors : A.W. Gröndahl & A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Keis. Suomen Jääkeri-Rykmentti, Keis. Suomen Jalkaväin-Rykmentti vuonna 1826 : M. v. Wright piirittänyt

Tukhulmissa : Painettu M. G. Lundbergin Kirja-pajassa 1831

Vyer af Helsingfors och dess omgifningar : lithografierade och utgifne af F. Liewendal

Julkaisussa oleva kartta: Plan af Helsingfors 1859

De la Cosmographie la description de Gotthie ou de Gottlande

Basel : Henry Pierre 1552

[Carta Marina] - [Yleiskuva - Overview]

Roma : A. Lafreri 1572

Nieuwe Paskaert voor een Gedeelte van de Oost Zee ... als mede de Kust van Oost Vinlandt - [Yleiskuva - Overview]

Amsterdam : Johannes van Keulen 1692

Temporomandibular Disorders and Headache in Adolescents

13-16-vuotiaiden purentaelimistön toimintahäiriöt ja päänsärky Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää purentaelimistön toimintahäiriöihin (TMD) liittyvien oireiden ja kliinisten löydösten esiintyvyyttä ja muutosta kolmen vuoden seurannan aikana päänsärystä kärsivillä nuorilla ja heidän verrokeillaan, TMD-löydösten yhteyttä eri tyyppisiin päänsärkyihin ja päänsärkyyn liittyviin tekijöihin, TMD-löydöksiä ennustavia tekijöitä sekä perhetaustan osuutta TMD-löydösten esiintyvyyteen. Tutkimus perustui kahteen laajaan koululaismateriaaliin Turun seudulla. Ensimmäinen 13-vuotiaiden nuorten ryhmä (n = 311) osallistui myös 16-vuotiaana seuranta-tutkimukseen. Toisen 13-vuotiaiden nuorten ryhmän (n = 154) äidit (n = 154) osallistuivat myös tutkimukseen, jossa selvitettiin tapaus-verrokkiasetelmassa TMD-löydösten ja päänsärkyjen esiintyvyyttä kahdessa sukupolvessa. Nuoret jaettiin päänsärkyryhmiin ja terveisiin kontrolleihin IHS (1988) päänsärky-kriteerien mukaisesti kyselykaavakkeen ja lääkärin suorittaman haastattelun ja kliinisen tutkimuksen antamien tietojen perusteella. Lääkäri määritteli äitien päänsärkydiagnoosin kyselykaavakkeen tietojen perusteella. Kaikki nuoret ja heidän äitinsä haastateltiin ja heille tehtiin kliininen purentafysiologinen tutkimus sokkoutetusti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tytöillä esiintyi TMD-löydöksiä selvästi enemmän kuin pojilla sekä ennen puberteettia että sen jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin selkeä yhteys TMD-löydösten ja molempien päänsärkytyyppien, migreenin ja episodisen tensiotyyppisen päänsäryn, välillä. Kolmen vuoden seurannan aikana TMD-löydöksissä havaittiin runsasta muutosta ja iän myötä vähenemistä, mutta TMD-oireiden kohdalla ei vastaavaa muutosta todettu. TMD-löydösten ja niska-hartiaseudun lihaskipujen välillä havaittiin yhteys 13-vuotiailla nuorilla. Mikään päänsärkyyn liittyvistä tekijöistä 13-vuotiailla ei osoittautunut ennustavaksi taustatekijäksi myöhemmille TMD-löydöksille. TMD-löydösten suhteen ei todettu perheyhteyttä. Päänsäryistä kärsivillä nuorilla on enemmän myös muita kiputiloja, kuten purentaelimistön toimintahäiriöitä ja niska-hartiaseudun kipuja, kuin heidän terveillä verrokeillaan. 1316 vuoden iässä nämä löydökset ovat valtaosaltaan lieviä ja vaihtelevia.

Effects of winter feeding strategies with alternative feeds on the performance of mature suckler cows and their progeny

Selostus: Tasaruokinnan ja vaihtoehtoisten rehujen soveltuvuus emolehmien talvikauden ruokintaan

Endodormência de gemas de pessegueiro e ameixeira em região de baixa ocorrência de frio

O objetivo desta pesquisa foi determinar a endodormência de gemas de pessegueiro cv. Chimarrita e ameixeira cv. Poli Rosa em uma região de baixa ocorrência de frio. Os ramos foram coletados em um pomar situado no município de Fazenda Rio Grande, Paraná, no período de abril a agosto dos anos de 2007 e 2008. Na última coleta, um grupo adicional de ramos foi coletado e mantido em refrigerador à temperatura de 4 a 7°C, por 672 horas. A avaliação da endodormência foi realizada por meio do teste biológico de estacas de nós isolados, que foram mantidas em condições controladas de temperatura (25°C) e fotoperíodo (16 h). Foi realizada a quantificação das horas de frio (HF) e das unidades de frio (UF) ocorridas na região. As duas espécies foram avaliadas separadamente, como dois experimentos distintos. O delineamento experimental adotado foi o completamente casualizado, com nove tratamentos para o pessegueiro e 11 tratamentos para a ameixeira, ambos com quatro repetições. Os dois anos foram analisados individualmente. A endodormência mais intensa das gemas de pessegueiro cv. Chimarrita ocorreu no mês de maio, nos dois anos avaliados. A endodormência mais intensa de gemas de ameixeira cv. Poli Rosa ocorreu no mês de maio em 2007 e se estendeu até o mês de junho em 2008.