Ann Arbor - Managua, epätodennäköinen yhteys : keskusteluja John Vandermeerin kanssa

Nimekkeen selitys: Nicaraguan maanviljelyksestä ja New World Agricultural Groupin (NWAG) toiminnasta.

UAV:n käyttö operaation Iraqi Freedom aikana John Wardenin kehäteorian näkökulmasta

UAV:t (Unmanned Aerial Vehicle, miehittämätön ilma-alus) ovat maasta ohjattavia tiedustelu-, valvonta- ja pommikoneita. Vuonna 2003 alkanut operaatio Iraqi Freedom toimi erinomaisena testikenttänä Yhdysvaltojen miehittämättömille ilma-aluksille. Tutkielman näkökulma rakentuu yhdysvaltalaisen ilmasodankäynnin teoreetikon John Wardenin kehäteorian ympärille, jonka avulla pyritään havainnoimaan UAV:iden suorittamia lentotehtäviä operaation aikana. Tämä tutkielma on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta. Sen avulla pyritään löytämään selityksiä tutkittavalle ilmiölle arkistolähteistä sekä muusta kirjallisuudesta. John Wardenin kehäteoria koostuu viidestä sisäkkäin olevasta kehästä, jotka rakentuvat eriarvoisista kohteista. UAV:t suorittivat operaation aikana tiedustelu- ja pommituslentoja jokaisella kehällä. Pääpaino oli sisimmällä kehällä, jossa UAV:illa tiedusteltiin Irakin johtamisjärjestelmän kohteita sekä suoritettiin pommituksia tutkakeskuksiin. Omia joukkoja tuettiin UAV:iden avulla siten, että ne tiedustelivat kulkureittejä sekä paikansivat vihollisen tykistö- ja ilmatorjuntakeskittymiä. Havainnot kohteista lähetettiin miehitetyille pommikoneille, jotka suorittivat sitten vaaditut ilmaiskut. Miehittämättömät ilma-alukset kykenivät toimimaan operaation aikana kaikilla teoriamallin kehillä vihollisen ilmatorjunnasta huolimatta. UAV:iden tiedustelutietojen avulla iskettiin täsmällisesti Irakin avainkohteita vastaan. Iskut johtivat lopulta vihollisorganisaation toiminnan lamaantumiseen. UAV on erittäin tehokas ja käytännöllinen ilma-ase, jota tullaan käyttämään enenevässä määrin tulevaisuuden ilmasodankäynnissä.

Cotton Club (mainos)

Yökerhon mainoskortti. Saksankielinen

Tal af John Stuart Mill

14 x 23 cm

Henkilöstön kokonaisvaltainen kannustinjärjestelmä : Case: Sport-Cotton -konsernin liikunta- ja hyvinvointiliiketoiminta

Taloudellisen taantuman jälkeen yksi suurimmista puheenaiheista työväestön keskuudessa on tyytymättömyys suhteellisen pieniin yleisiin palkankorotuksiin tai jopa niiden puuttumiseen kokonaan. Vuonna 2013 ei näkyvissä ole sellaisia merkkejä talouskasvusta, että palkkoja voitaisiin merkittävästi korottaa yleisellä tasolla. Tämä seikka nostaa esille kokonaisvaltaisen kannustinjärjestelmän arvon eri organisaatioissa. Henkilöstön kokonaisvaltainen kannustinjärjestelmä on yksi väline, jolla voidaan motivoida, sitouttaa, kehittää ja johtaa nykyisen työelämän tietotyöntekijöitä taloudellisesti kannattavalla tavalla ja sitä kautta vahvistaa organisaation kilpailukykyä sekä paikallisilla että yhä globaalimmilla markkinoilla. Tämä tutkimus toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena tarkoituksenaan henkilöstön kokonaisvaltaisen kannustinjärjestelmän luominen toimeksiantajayrityksen, Sport-Cotton Oy:n liikunta- ja hyvinvointiliiketoiminnan, tarpeisiin. Henkilöstön kokonaisvaltaisen kannustinjärjestelmän perustana ovat organisaation sille asettamat tavoitteet. Kannustinjärjestelmälle asetetut tavoitteet ja reunaehdot määrittelevät käytettävät kannustimet, mutta kannustinjärjestelmästä tekee kokonaisvaltaisen sekä aineettomien että aineellisten kannustimien hyödyntäminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestelmä ei voi olla kiveen hakattu, sillä organisaatiot ja niiden toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi teknologisen kehityksen myötä työn luonne muuttuu ja markkinat globalisoituvat, mikä puolestaan voi merkittävästi vaikuttaa kannustinjärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen mukaan henkilöstön kokonaisvaltainen kannustinjärjestelmä voidaan nähdä päivittäisen johtamisen työkaluna, joka on osa organisaation päivittäistä toimintaa. Henkilöstön osallistuminen kannustinjärjestelmän suunnitteluprosessiin on luonnollinen keino osallistaa ja sitouttaa henkilöstöä heihin vaikuttavaan uuteen asiaan ja usein sen mukanaan tuomaan muutokseen. Organisaation kannalta henkilöstön sitouttamisella prosessiin voidaan saavuttaa selkeitä hyötyjä.

Alitajunta ei ole kaikille sama : neosurrealismi, anarkia ja uusi taide - John Richardsonin kirja An Eye for Music avaa näkökulmia digitaalisen ajan surrealismille

Kirjallisuusarvostelu

Weed control via intercropping with gliricidia: I. cotton crop

The majority of cotton grown commercially in the world has white lint, but recently, there has been a growing interest in colored lint cotton in several countries, including Brazil. The use of naturally-colored fiber reduces chemical pollution. The objective of this paper was to evaluate cotton cultivar fiber yield in response to weed control via intercropping with gliricídia. Cultivars BRS-Verde (greenish fibers), BRS-Rubi (reddish brown fibers), BRS-Safira (brown fibers), and BRS-187 8H (white fibers) were submitted to the following treatments: no hoeing, two hoeings (at 20 and 40 days after transplanting), and cotton intercropped with gliricídia. In the intercropped treatment, gliricídia was planted between rows of cotton plants, using one seedling pit-1, in pits spaced 50.0 cm apart. Twelve weed species predominated in the experiment, many of them belonging to the Poaceae family. Weeds occurred at different frequencies and in a non-uniform manner in the experimental area. Cultivars did not influence weed dry matter. Intercropping with gliricídia reduced weed dry matter but did not prevent reductions in cotton fiber and seed cotton yield, which were higher in hoed plots. Cultivar BRS Safira had the highest fiber yield, but no differences were observed between cultivars regarding to seed cotton yield.

Selectivity of chemical weed control systems in conventional cotton

Cotton is highly susceptible to the interference imposed by weed community, being therefore essential to adopt control measures ensuring the crop yield. Herbicides are the primary method of weed control in large-scale areas of production, and usually more than one herbicide application is necessary due to the extensive crop cycle. This study aimed to evaluate the selectivity of different chemical weed control systems for conventional cotton. The experiment took place in the field in a randomized block design, with twenty nine treatments and four replications in a split plot layout (adjacent double check). Results showed that triple mixtures in pre-emergence increased the chance of observing reductions in the cotton yield. To avoid reductions in crop yield, users should proceed to a maximum mixture of two herbicides in pre-emergence, followed by S-metolachlor over the top, followed by one post-emergence mixture application of pyrithiobac-sodium + trifloxysulfuron-sodium.

SELECTIVITY OF FOMESAFEN TO COTTON

ABSTRACT The aim of this work was to evaluate the selectivity of fomesafen alone or in a tank mixture with other preemergent herbicides, with or without S-metolachlor application in early postemergence in cotton plant, cultivar DP 555 BG RR(r). The design utilized was a randomized complete block, organized in a split-plot arrangement, with four replications. For that, 24 herbicides were evaluated with fomesafen (0.45 and 0.625 kg ha-1), prometryn (1.25 kg ha-1), diuron (1.25 kg ha-1), trifluralin (1.8 kg ha-1), and S-metolachlor (0.77 kg ha-1), applied as preemergent, with or without S-metolachlor (0.77 kg ha-1) applied in early postemergence. The variables evaluated were: phytotoxicity, insertion height of the first reproductive branch, plant height, stand, number of reproductive branches per plant, number of bolls per plant, bolls weight, and productivity of cotton seed. Fomesafen alone or in a tank mixture with preemergent prometryn, diuron, trifluralin and S-metolachlor was selective to cotton plant. Preemergent fomesafen isolated application followed by the application of S-metolachlor in early postemergence was also selective. However, on average, preemergent tank mixtures applied in association with preemergent S-metolachlor early application was not selective to cotton crop.

Fitossociologia de um remanescente de mata mesófila semidecídua urbana, bosque John Kennedy, Araguari, MG, Brasil

RESUMO - (Fitossociologia de um remanescente de mata mesófila semidecídua urbana, Bosque John Kennedy, Araguari, MG, Brasil). Um estudo fitossociológico foi realizado no Bosque Municipal John Kennedy, município de Araguari, MG (48°11'19''W e 18°38'35''S). O bosque, com aproximadamente 11,2 ha, situa-se no perímetro urbano e é formado principalmente por uma mata mesófila semidecídua. No levantamento fitossociológico realizado, amostraram-se, em 1,2 ha, 1827 indivíduos, pertencentes a 46 famílias; 88 gêneros e 113 espécies, com um índice de diversidade de Shannon de H' = 3,75 nats/indivíduo. Os parâmetros fitossociológicos indicam as espécies mais importantes: Licania apetala, Micrandra elata, Copaifera langsdorffii, Astronium nelson-rosae e Alchornea glandulosa, e as famílias mais importantes: Chrysobalanaceae, Euphorbiaceae, Caesalpinaceae, Mimosaceae e Anacardiaceae. A ocorrência de algumas espécies incluidas entre as principais, caracteristicamente, pioneiras (Alchornea glandulosa e Piptocarpha macropoda), ou secundárias (Didymopanax macrocarpum e Maprounea guianensis), pode ser explicada pela existência de algumas áreas de clareiras, no interior dessa mata semidecídua, mas que, aparentemente, ainda não interferiram na estrutura da mata como um todo.

Arkistoluettelo 757: John Väinö Forsman

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan John Väinö Forsmanin arkiston sisällöstä

St. Lawrence Bay showing Lutke's Harbor by the U.S. Ship Vincennes : lieutenant John Rodgers September 1855

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan