Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

Cultural Discourses in CEF: How Do They Relate to ELF?

Tutkielmassa selvitetään englanti lingua francana (ELF) -näkökulman ilmenemistä kulttuurin ja sen opettamisen periaatteissa. Tarkastelun kohteina ovat viimeaikaiset kielenopetuksen ohjenuoria käsittelevät ohjelmat Euroopassa ja Suomessa: Euroopan neuvoston julkaisema Eurooppalainen viitekehys ja Suomen perus- ja lukio-opetuksen uusimmat vieraiden kielten opetussuunnitelmat. Tutkielmassa sovelletaan kriittisen diskurssianalyysin kolmiportaista analyysikehystä, jonka kuvausosiossa Viitekehyksestä analysoidaan esiin kulttuurisia diskursseja, tulkintaosiossa aineistoa tarkastellaan Euroopan neuvoston kielipolitiikan osana, ja selitysosiossa sitä verrataan opetussuunnitelmista hahmotettuihin diskursseihin. Viitekehyksestä nousi esiin neljä keskeistä diskurssia: 1) kohdekulttuuri-, 2) kulttuurien monimuotoisuus-, 3) monikulttuurisuus- ja 4) oppilaskeskeisyysdiskurssit. Näistä kahdessa viimeisessä oli piirteitä, joiden voi katsoa tukevan ELF-näkökulmaa. Tällaisia olivat mm. usean kulttuurin välillä liikkuminen ja oppilaiden tarpeiden korostaminen. Sen sijaan opetussuunnitelmissa keskitytään ELF:n kannalta liian kapea-alaisesti vain äidinkielisten ja ei-äidinkielisten väliseen viestintään. ELF-lähestymistavan kannalta olisikin tärkeää ymmärtää, että kansainvälisessä viestinnässä englannin kieltä ei voi yhdistää tiettyyn kohdekulttuuriin ja että monikielitaitoisuuden ja lingua francan ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.

Crime stories from the country of huopatossu and juhannusruusut : Translation strategies for Finnish cultural realia in the English translations of two of Matti Yrjänä Joensuu’s crime novels

Pro gradu –tutkielman aiheena on kulttuurin ominaispiirteiden kääntäminen. Teksteissä kulttuurin jälki voi näkyä monin eri tavoin. Tutkielman kohteena ovat erityisesti käännösstrategiat, joita kääntäjät käyttävät kohdatessaan kulttuurisidonnaisia viittauksia. Tutkielma nostaa esiin myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät valitsevat. Näistä tekijöistä tutkielma keskittyy kääntämisen normeihin. Tutkielma pureutuu kulttuurisidonnaisten viitteiden kääntämiseen tarkastelemalla kahta suomalaista kaunokirjallista teosta ja niiden käännöksiä. Tutkielman aineistona ovat Matti Yrjänä Joensuun kaksi rikosromaania ja näiden käännökset. Teoksista toinen on vuonna 1983 suomeksi julkaistu Harjunpää ja poliisin poika, jonka englanninkielinen käännös Harjunpaa the stone murders julkaistiin vuonna 1986. Toinen teos on vuonna 2003 julkaistu Harjunpää ja pahan pappi ja sen käännös The Priest of Evil vuodelta 2006. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kulttuurisidonnaisia viittauksia romaanit sisälsivät, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät käyttivät kääntäessään näitä viittauksia ja mikä voisi selittää heidän strategisia valintojaan. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voisiko jonkin kääntämistä koskevan normin olemassa olo selittää kääntäjien strategisia valintoja. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, suositaanko kääntämisessä englannin kieleen niin kutsuttuja kotouttavia käännösstrategioita ja ovatko käännösstrategiat ja kääntämistä koskevat normit muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi suomenkielisistä teksteistä on etsitty kaikki kulttuurisidonnaisia viittauksia sisältävät tekstinkohdat. Näitä vastaavat kohdat on sitten etsitty käännöksistä ja suomen- ja englanninkielisiä kohtia on vertailtu keskenään. Molemmat suomenkieliset romaanit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaisia viittauksia. Suurimman kulttuurisidonnaisten viittausten ryhmän muodostivat molemissa romaaneissa henkilöiden nimet. Romaanin sisälsivät myös runsaasti viittauksia maantieteeseen, erityisesti kulttuurimaantieteeseen, ja yhteiskuntaan. Sitä vastoin viittaukset suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan olivat vähäisempiä. Tutkielma osoittaa, että kääntäessään suomesta englannin kielelle suomalaisen rikoskirjallisuuden kääntäjät saattavat käyttää enemmän vieraannuttavia strategioita kuin kotouttavia strategioita ja että he suosivat vieraannuttavia strategioita kasvavassa määrin. Harjunpään ja pahan papin kääntäjä käytti enemmän vieraannuttavia strategioita kuin Harjunpään ja poliisin pojan kääntäjä kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Tutkielman tulokset eivät tue väitettä siitä, että käännettäessä englannin kielelle suosittaisiin kotouttavia strategioita. Näyttää siltä, että vieraannuttavia strategioita on käytetty enemmän ja käytetään yhä enenevässä määrin. Lisääntyvän vieraannuttamisen taustalla voi olla useita syitä, kuten suomalaisen kulttuurin lisääntynyt tunnettuus maailmalla, rikosromaanin genren vaatimukset tai muutokset kääntäjäyhteisön arvoissa. Tutkielman tulosten perusteella näyttää siltä, että ainakin muutoksia normeissa ja arvoissa on tapahtunut. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, pätevätkö tutkielman tulokset muihin romaaneihin ja niiden käännöksiin tai muihin genreihin käännettäessä suomesta englantiin. Lisätutkimus voisi nojautua laajempaan ja erilaisia tekstejä kattavaan aineistoon. Jatkotutkimus voisi myös sisältää kääntäjien haastatteluita tai kyselyitä kääntäjille. Näiden avulla voitaisiin saada lisäselvyyttä syistä heidän strategisille valinnoilleen. Asiasanat: Käännöskirjallisuus – kaunokirjallisuus Kääntäminen – suomen kieli – englannin kieli Kääntäminen – strategia Kääntäminen - normi

Effect of Grouping Feedlot Steers by Temperament on Performance and Carcass Traits

Cattle temperament is correlated with liveweight gains during feedlotting (Voisinet et al., 1997) ie. cattle that are nervous and flighty (poor temperament) do not perform as well as those that are quiet and docile (good temperament). This experiment investigated the effect of grouping into feedlot pens cattle of good temperament, poor temperament and mixed (some good and some poor) temperament on average daily gain (ADG), body condition score (CS), feed conversion efficiency (FCE) and various carcase traits. Animal production for a consuming world : proceedings of 9th Congress of the Asian-Australasian Association of Animal Production Societies [AAAP] and 23rd Biennial Conference of the Australian Society of Animal Production [ASAP] and 17th Annual Symposium of the University of Sydney, Dairy Research Foundation, [DRF]. 2-7 July 2000, Sydney, Australia.

Genetic Parameters for Production Traits in Queensland Merinos

Genetic and phenotypic parameters are presented for production traits, greasy fleece weight (GFW), yield (YLD), clean fleece weight (CFW), average fibre diameter (DIAM) and liveweight (LWT), in 15 month old medium Peppin Merino sheep at Longreach and Julia Creek, Queensland. Heritabilities for GFW, YLD, CFW, DIAM and LWT were respectively 0.35, 0.62, 0.34, 0.74, and 0.37 for Longreach and 0.23, 0.52, 0.20, 0.67 and 0.56 for Julia Creek. Most estimates were consistent with other reported values. AAABG 13th Conference; Proceedings of the Association for the Advancement of Animal Breeding and Genetics.

A design history of design: Complexity, criticality & cultural competence

Les histoires de l’art et du design ont délaissé, au cours desquatre dernières décennies, l’étude canonique des objets, des artistes/concepteurs et des styles et se sont tournées vers des recherches plus interdisciplinaires. Nous soutenons néanmoins que les historiens et historiennes du design doivent continuer de pousser leur utilisation d’approches puisant dans la culturelle matérielle et la criticalité afin de combler des lacunes dans l’histoire du design et de développer des méthodes et des approches pertinentes pour son étude. Puisant dans notre expérience d’enseignement auprès de la génération des « milléniaux », qui sont portés vers un « design militant », nous offrons des exemples pédagogiques qui ont aidé nos étudiants et étudiantes à assimiler des histoires du design responsables, engagées et réflexives et à comprendre la complexité et la criticalité du design.

Relationships between behavioural traits and liveweight performance of Brahman steers in a feedlot

Large variations in growth and feed conversion efficiency occur between cattle in feedlots. We aimed to test whether different behaviours of cattle may reflect some of these production differences.

The effects of psychosocial factors on the emotional well-being of women during pregnancy: A cross-cultural study of Britain and Greece

The effects of life events, social support and the emotional well-being of partner on the emotional well-being of the mother during pregnancy was examined within the cultural contexts of Britain and Greece. It was proposed that social support, impact of life events and relationship of the mother with her partner would be affected by the different social structures of each culture and would influence emotional well-being. A sample of 200 Greek and 156 British mothers and their partners completed questionnaires which included a life event inventory, measure of social support and measure of emotional well-being (Crown-Crisp Experiential Index). Greek mothers were found to score significantly higher on measures of depression, anxiety and somaticism, experience more stressful life events (most relating to family issues) and report feeling less supported than British mothers. Life events, particularly those relating to family stresses were found to predict poor emotional well-being among Greek mothers. For British mothers, social support was the strongest predictor of emotional well-being. Findings were discussed in the light of differences in social structure and it was suggested that future research might focus on the disruption of established social support structures rather than the differences in availability of social support per se when considering maternal emotional well-being.

The effects of psychosocial factors on the mother's emotional well-being during early parenthood: A cross-cultural study of Britain and Greece

The effect of psychosocial factors on the emotional well-being of mothers following childbirth were examined within the cultural contexts of Britain and Greece. These mothers had already completed questionnaires during pregnancy and were contacted a second time in the postpartum period. At 4–6 weeks postpartum a sample of 165 Greek mothers and 101 British mothers and their partners completed the Edinburgh Postnatal Depression Scale. The relationship between mothers' EPDS scores and measures of emotional well-being in pregnancy (CCEI), social support, life events, fathers' EPDS score, and father's perception of change in partner was examined in each culture. No difference in the distribution of EPDS scores in each culture was found. Social support and life events were found to predict postnatal depression in both cultures. Additionally, in Greece, emotional well-being in pregnancy made a separate contribution to prediction. The major difference between the two cultures was in the relationship between mothers and their partners. Greek fathers were more emotionally and physically distanced from their partners during pregnancy, birth and early parenthood and perceived their partners as being more changed by the transition to parenthood. These differences were not reflected in differences in emotional well-being possibly because they accord with social expectation in each culture.

Transition to fatherhood: A cross-cultural comparison

A prospective study was conducted of fathers' transition to parenthood from mid-pregnancy to 6 weeks postpartum. The subjects were 198 fathers from Greece (Athens) and 142 from Britain (Bristol). Social class, age and parity distributions were similar between the two populations. The culture and social structure experienced by each varied widely, however, and was a focus of interest. Two major themes in fatherhood across the two populations were explored: first, the father's instrumental role in provision of emotional and practical support to his partner and care for his child; and second the father's emotional reaction to his partner's pregnancy, the birth of his child and early parenthood. In both cultures fathers reported that they took an active instrumental role in supporting their partner and in participating in childcare. Markedly more British fathers attended the delivery. There were no overall differences in the degree to which fathers participated in childcare though the nature of this participation varied. British fathers more commonly took on housework duties. During their partner's pregnancy Greek fathers experienced significantly higher malaise than their British counterparts and also reported feeling that they had less social support. Common to many fathers in both cultures during this time were fears that their partner might change or be damaged by the pregnancy. After the birth, there was no difference in emotional well-being between the Greek and British fathers. Reactions to fatherhood and enjoyment of the child were similar for the two cultures also. Patterns of correlation between variables both within and across the antenatal and postnatal time periods were, for the most part, similar for the two cultures. Social support, however, was found to relate to father's emotional and instrumental reaction to parenthood only in the case of the British sample. Findings are discussed in terms of each culture's point on the continuum of social change.

Identification of QTL for sugar-related traits in a sweet x grain sorghum (Sorghum bicolor L. Moench) recombinant inbred population

QTL for stem sugar-related and other agronomic traits were identified in a converted sweet (R9188) × grain (R9403463-2-1) sorghum population. QTL analyses were conducted using phenotypic data for 11 traits measured in two field experiments and a genetic map comprising 228 SSR and AFLP markers grouped into 16 linkage groups, of which 11 could be assigned to the 10 sorghum chromosomes (SBI-01 to SBI-10). QTL were identified for all traits and were generally co-located to five locations (SBI-01, SBI-03, SBI-05, SBI-06 and SBI-10). QTL alleles from R9188 were detected for increased sucrose content and sugar content on SBI-01, SBI-05 and SBI-06. R9188 also contributed QTL alleles for increased Brix on SBI-05 and SBI-06, and increased sugar content on SBI-03. QTL alleles from R9403463-2-1 were found for increased sucrose content and sucrose yield on SBI-10, and increased glucose content on SBI-07. QTL alleles for increased height, later flowering and greater total dry matter yield were located on SBI-01 of R9403463-2-1, and SBI-06 of R9188. QTL alleles for increased grain yield from both R9403463-2-1 and R9188 were found on SBI-03. As an increase in stem sugars is an important objective in sweet sorghum breeding, the QTL identified in this study could be further investigated for use in marker-assisted selection of sweet sorghum.

Genetic control of propagation traits in a single Corymbia torelliana x Corymbia variegata family

Genetic control of vegetative propagation traits was described for a second-generation, outbred, intersectional hybrid family (N = 208) derived from two species, Corymbia torelliana (F. Muell.) K.D. Hill & L.A.S. Johnson and Corymbia variegata (F. Muell.) K.D. Hill & L.A.S. Johnson, which contrast for propagation characteristics and in their capacity to develop lignotubers. Large phenotypic variances were evident for rooting and most other propagation traits, with significant proportions attributable to differences between clones (broad-sense heritabilities 0.2-0.5). Bare root assessment of rooting rate and root quality parameters tended to have the highest heritabilities, whereas rooting percentage based on root emergence from pots and shoot production were intermediate. Root biomass and root initiation had the lowest heritabilities. Strong favourable genetic correlations were found between rooting percentage and root quality traits such as root biomass, volume, and length. Lignotuber development on a seedling was associated with low rooting and a tendency to poor root quality in cuttings and was in accord with the persistence of species parent types due to gametic phase disequilibrium. On average, nodal cuttings rooted more frequently and with higher quality root systems, but significant cutting type x genotype interaction indicated that for some clones, higher rooting rates were obtained from tips. Low germination, survival of seedlings, and rooting rates suggested strong hybrid breakdown in this family.

Minding the gaps: Disability culture + cultural competence in interior design

Despite the increased attention to the relationship of disability and design, this area still suffers from terminological confusion, oversimplification and a positivist bias that continues to produce ableist space. Here, I am suggesting that space is not a fixed container or a pochéd plan that needs to be ‘altered’ in order to accommodate, but that space is a fundamental element of social life and that space continually reproduces the social and cultural relations of its production. This paper serves as a critical foundation for ongoing explorations into how disability culture is situated within interior design. A shift towards disability as culture is necessary to move our understanding of how to design for those with disabilities out of the objective realm (prescriptive codes and guidelines) and into a subjective realm (the lived experience and embodied know-how of those with disabilities). By framing disability around a cultural model rather than a medical model it allows for epistemological and pedagogical shifts in our ways of knowing in interior design. In defining culture as “a way of life” it is important to look at disability as both a diverse way of living and a diverse way of knowing. Most significant, is that the everyday expertise of people with disabilities is recognized as knowledge that can inform the field of interior design. The urgency for defining disability culture is essential to our understanding of cultural competence in interior design education and practice. The aim of this paper is to challenge our current understanding of how to design for those with disabilities and to shift our ways of knowing in interior design towards a deep understanding of the lived experience, embodied know-how and culture of those with disabilities. This paper will begin by analysing the different models of disability and how interior design education and practice has shifted to reflect these different models. Defining disability culture and all of its complexities is also an essential component of this paper. Finally, this paper will present best practices and case studies of how a cultural model of disability can shape interior environments and interior design pedagogy.