”Päinvastoin kuin Ariés...”

Kirjallisuusarvostelu

Näkökulmia valtaan karismaattisuuden ja tarinankerronnan valossa

Referee-artikkeli

Vesien tila hyväksi yhdessä : Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 - 2021

Vesienhoidon tavoitteena on saada joet, järvet, rannikkovedet sekä pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niitä tarkentavat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Tämä julkaisu on Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 -2021 ja se tarkentaa Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa Pirkanmaan osalta. Toimenpideohjelmassa on kuvattuna alueen järvien, jokien ja pohjavesien nykytila, vesistöjä muuttavat tekijät, pohjavesien riskitekijät, nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet ja tilan parantamistarpeet sekä tarvittavat lisätoimenpiteet. Yhteensä toimenpideohjelmassa on arvioitu yli 400 vesimuodostuman ja 160 pohjavesialueen tila. Arvioiduista vesimuodostumista noin 140 tila on tällä hetkellä hyvää huonompi. Vastaavasti pohjavesialueista 28 on nimetty ns. riskialueiksi, joilla ihmistoiminta on heikentänyt tai voi merkittävästi heikentää pohjavesimuodostuman tilaa ja huonoon tilaan on arvioitu kuusi pohjavesialuetta. Riskissä olevien pohjavesialueiden sekä tilaltaan heikentyneiden järvien, jokien ja pohjavesialueiden tilan heikentymisen syyt on toimenpideohjelmassa kuvattu ja esitetty toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden suunnittelussa on käyty läpi kaikki pinta- ja pohjavesiin vaikuttavat toimintamuodot ja kuormitustekijät. Näiden tausta-arvioiden pohjalta pintavesien lisätoimenpide-esitykset kohdentuvat erityisesti maa- ja metsätalouteen ja vesistöjen kunnostustoimintaan. Pohjavesien osalta riskejä ja kuormitusta aiheutuu etenkin asutuksesta, maankäytöstä ja pilaantuneista maa-alueista. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpidekokonaisuudet, joilla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Sekä vesienhoitosuunnitelmat että toimenpideohjelmat on valmistettu sidosryhmäyhteistyössä ja kansalaisia, viranomaisia sekä muita sidosryhmiä on kuultu useissa eri vaiheissa.

Esimiestoiminnan vaikutukset lyhytaikaisiin sairauspoissaoloihin

Yrityksissä on viimeisten vuosien aikana alettu keskustella enemmän sairauspoissaoloista. Ne muodostavat monissa yrityksissä merkittävän kuluerän. Monissa yrityksissä joudutaan käsittelemään sairauspoissaoloja jollakin tavalla. Jokaisella yrityksellä on olemassa toimintatapoja lyhytaikaisten sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Toimintatavoilla on tarkoitus tukea esimiehiä käsittelemään työntekijöiden poissaoloja. Työntekijöiden sairauspoissaolot, työkykyyn ja työstä suoriutumiseen liittyvät asiat ovat helpompia käsitellä toimintamallien avulla. Esimiestoiminnalla on todettu olevan yhteys lyhytaikaisiin sairauspoissaoloihin. On lyhytaikaisia sairauspoissaoloja esimiehistä riippumattomistakin syistä, mutta niiden esiintyessä usein, saattaa taustalla olla jokin muu tekijä kuin sairaus. Tämän tutkimuksen avulla oli selvittää eniten lyhytaikaisia sairauspoissaolojen omaavien myymälöiden työtyytyväisyyttä ja onko esimiestoiminnalla selkeä yhteys poissaoloihin. Yrityksellä on käytössään erilaisia toimintamalleja lyhytaikaisiin poissaoloihin ja niiden vähentämiseen. Tutkimuksen avulla pyrittiin huomaamaan onko jokaisessa myymälässä samat toimintamallit.

Pulsioximetría de pacientes en hemodiálisis, de la unidad de terapia renal – fundación cardioinfantil, análisis para establecer recomendaciones

Introducción. En Colombia, el 80% de los pacientes con enfermedad renal crónica en hemodiálisis tienen fístula arteriovenosa periférica (FAV) que asegura el flujo de sangre durante la hemodiálisis (1), la variabilidad en el flujo de sangre en el brazo de la FAV hacia la parte distal, puede afectar la lectura de la oximetría de pulso (SpO2) (2), llevando a la toma de decisiones equivocadas por el personal de salud. El objetivo de este estudio es aclarar si existe diferencia entre la SpO2 del brazo de la FAV y el brazo contralateral. Materiales y métodos. Se realizó un estudio de correlación entre los valores de SpO2 del brazo con FAV contra el brazo sin FAV, de 40 pacientes que asistieron a hemodiálisis. La recolección de los datos se llevó a cabo, con un formato que incluyó el resultado de la pulsioximetria y variables asociadas, antes, durante y después de la hemodiálisis. Se comparó la mediana de los deltas de las diferencias con pruebas estadísticas T Student – Mann Whitney, aceptando un valor significativo de p < 0,05. Resultados. No se encontraron diferencias estadísticamente significativas de la SpO2 entre el brazo con FAV y el brazo sin FAV, antes, durante y después de la diálisis, sin embargo si se apreció una correlación positiva estadísticamente significativa. Conclusiones. Se encontró correlación positiva estadísticamente significativa, donde no hubo diferencias en el resultado la pulsioximetría entre el brazo con FAV y brazo sin FAV, por lo tanto es válido tomar la pulsioximetría en cualquiera de los brazos.

Meta-analysis of the INSIG2 association with obesity including 74,345 individuals: does heterogeneity of estimates relate to study design?

The INSIG2 rs7566605 polymorphism was identified for obesity (BMI> or =30 kg/m(2)) in one of the first genome-wide association studies, but replications were inconsistent. We collected statistics from 34 studies (n = 74,345), including general population (GP) studies, population-based studies with subjects selected for conditions related to a better health status ('healthy population', HP), and obesity studies (OB). We tested five hypotheses to explore potential sources of heterogeneity. The meta-analysis of 27 studies on Caucasian adults (n = 66,213) combining the different study designs did not support overall association of the CC-genotype with obesity, yielding an odds ratio (OR) of 1.05 (p-value = 0.27). The I(2) measure of 41% (p-value = 0.015) indicated between-study heterogeneity. Restricting to GP studies resulted in a declined I(2) measure of 11% (p-value = 0.33) and an OR of 1.10 (p-value = 0.015). Regarding the five hypotheses, our data showed (a) some difference between GP and HP studies (p-value = 0.012) and (b) an association in extreme comparisons (BMI> or =32.5, 35.0, 37.5, 40.0 kg/m(2) versus BMI<25 kg/m(2)) yielding ORs of 1.16, 1.18, 1.22, or 1.27 (p-values 0.001 to 0.003), which was also underscored by significantly increased CC-genotype frequencies across BMI categories (10.4% to 12.5%, p-value for trend = 0.0002). We did not find evidence for differential ORs (c) among studies with higher than average obesity prevalence compared to lower, (d) among studies with BMI assessment after the year 2000 compared to those before, or (e) among studies from older populations compared to younger. Analysis of non-Caucasian adults (n = 4889) or children (n = 3243) yielded ORs of 1.01 (p-value = 0.94) or 1.15 (p-value = 0.22), respectively. There was no evidence for overall association of the rs7566605 polymorphism with obesity. Our data suggested an association with extreme degrees of obesity, and consequently heterogeneous effects from different study designs may mask an underlying association when unaccounted for. The importance of study design might be under-recognized in gene discovery and association replication so far.

Six new loci associated with body mass index highlight a neuronal influence on body weight regulation

Common variants at only two loci, FTO and MC4R, have been reproducibly associated with body mass index (BMI) in humans. To identify additional loci, we conducted meta-analysis of 15 genome-wide association studies for BMI (n > 32,000) and followed up top signals in 14 additional cohorts (n > 59,000). We strongly confirm FTO and MC4R and identify six additional loci (P < 5 x 10(-8)): TMEM18, KCTD15, GNPDA2, SH2B1, MTCH2 and NEGR1 (where a 45-kb deletion polymorphism is a candidate causal variant). Several of the likely causal genes are highly expressed or known to act in the central nervous system (CNS), emphasizing, as in rare monogenic forms of obesity, the role of the CNS in predisposition to obesity.

A genome wide association study of mathematical ability reveals an association at chromosome 3q29, a locus associated with autism and learning difficulties: a preliminary study

Mathematical ability is heritable, but few studies have directly investigated its molecular genetic basis. Here we aimed to identify specific genetic contributions to variation in mathematical ability. We carried out a genome wide association scan using pooled DNA in two groups of U.K. samples, based on end of secondary/high school national academic exam achievement: high (n = 419) versus low (n = 183) mathematical ability while controlling for their verbal ability. Significant differences in allele frequencies between these groups were searched for in 906,600 SNPs using the Affymetrix GeneChip Human Mapping version 6.0 array. After meeting a threshold of p<1.5×10-5, 12 SNPs from the pooled association analysis were individually genotyped in 542 of the participants and analyzed to validate the initial associations (lowest p-value 1.14 ×10-6). In this analysis, one of the SNPs (rs789859) showed significant association after Bonferroni correction, and four (rs10873824, rs4144887, rs12130910 rs2809115) were nominally significant (lowest p-value 3.278 × 10-4). Three of the SNPs of interest are located within, or near to, known genes (FAM43A, SFT2D1, C14orf64). The SNP that showed the strongest association, rs789859, is located in a region on chromosome 3q29 that has been previously linked to learning difficulties and autism. rs789859 lies 1.3 kbp downstream of LSG1, and 700 bp upstream of FAM43A, mapping within the potential promoter/regulatory region of the latter. To our knowledge, this is only the second study to investigate the association of genetic variants with mathematical ability, and it highlights a number of interesting markers for future study.

A pooled genome-wide association study of Asperger Syndrome

Asperger Syndrome (AS) is a neurodevelopmental condition characterized by impairments in social interaction and communication, alongside the presence of unusually repetitive, restricted interests and stereotyped behaviour. Individuals with AS have no delay in cognitive and language development. It is a subset of Autism Spectrum Conditions (ASC), which are highly heritable and has a population prevalence of approximately 1%. Few studies have investigated the genetic basis of AS. To address this gap in the literature, we performed a genome-wide pooled DNA association study to identify candidate loci in 612 individuals (294 cases and 318 controls) of Caucasian ancestry, using the Affymetrix GeneChip Human Mapping version 6.0 array. We identified 11 SNPs that had a p-value below 1x10-5. These SNPs were independently genotyped in the same sample. Three of the SNPs (rs1268055, rs7785891 and rs2782448) were nominally significant, though none remained significant after Bonferroni correction. Two of our top three SNPs (rs7785891 and rs2782448) lie in loci previously implicated in ASC. However, investigation of the three SNPs in the ASC genome-wide association dataset from the Psychiatric Genomics Consortium indicated that these three SNPs were not significantly associated with ASC. The effect sizes of the variants were modest, indicating that our study was not sufficiently powered to identify causal variants with precision.

Underlying Event measurements in pp collisions at root s=0.9 and 7 TeV with the ALICE experiment at the LHC

We present measurements of Underlying Event observables in pp collisions at root s = 0 : 9 and 7 TeV. The analysis is performed as a function of the highest charged-particle transverse momentum p(T),L-T in the event. Different regions are defined with respect to the azimuthal direction of the leading (highest transverse momentum) track: Toward, Transverse and Away. The Toward and Away regions collect the fragmentation products of the hardest partonic interaction. The Transverse region is expected to be most sensitive to the Underlying Event activity. The study is performed with charged particles above three different p(T) thresholds: 0.15, 0.5 and 1.0 GeV/c. In the Transverse region we observe an increase in the multiplicity of a factor 2-3 between the lower and higher collision energies, depending on the track p(T) threshold considered. Data are compared to PYTHIA 6.4, PYTHIA 8.1 and PHOJET. On average, all models considered underestimate the multiplicity and summed p(T) in the Transverse region by about 10-30%.