953 resultados para Laitinen, Lea: Kieliopillistuminen


Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Markku Laitisen ke 18.1.2012 pitämän KITT-tilastointikoulutus vasta-alkajille koulutusmateriaali

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Markku Laitisen yleisille kirjastoille järjestämän tilastointikoulutusten koulutusmateriaali 24.1.2012.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Markku Laitisen yleisille kirjastoille Helsingissä pitämän tilastointikoulutuksen koulutusmateriaali 24.1.2012.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kuumahiertoprosessi on erittäin energiaintensiivinen prosessi, jonka energianominaiskulutus (EOK) on yleisesti 2–3.5 MWh/bdt. Noin 93 % energiasta kuluu jauhatuksessa jakautuen niin, että kaksi kolmasosaa kuluu päälinjan ja yksi kolmasosa rejektijauhatuksessa. Siksi myös tämän työn tavoite asetettiin vähentämään energian kulutusta juuri pää- ja rejektijauhatuksessa. Päälinjan jauhatuksessa tutkimuskohteiksi valittiin terityksen, tehojaon ja tuotantotason vaikutus EOK:een. Rejektijauhatuksen tehostamiseen pyrittiin yrittämällä vähentää rejektivirtaamaa painelajittelun keinoin. Koska TMP3 laitoksen jauhatuskapasiteettia on nostettu 25 %, tavoite oli nostaa päälinjan lajittelun kapasiteettia saman verran. Toisena tavoitteena oli pienentää rejektisuhdetta pää- ja rejektilajittelussa ja siten vähentää energiankulutusta rejektijauhatuksessa. Näitä tavoitteita lähestyttiin vaihtamalla päälinjan lajittimiin TamScreen-roottorit ja rejektilajittimiin Metso ProFoil-roottorit ja optimoimalla kuitufraktiot sihtirumpu- ja prosessiparametrimuutoksin. Syöttävällä terätyypillä pystyttiin vähentämään EOK:ta 100 kWh/bdt, mutta korkeampi jauhatusintensiteetti johti myös alempiin lujuusominaisuuksiin, korkeampaan ilmanläpäisyyn ja korkeampaan opasiteettiin. Myös tehojaolla voitiin vaikuttaa EOK:een. Kun ensimmäisen vaiheen jauhinta kuormitettiin enemmän, saavutettiin korkeimmillaan 70 kWh/bdt EOK-vähennys. Tuotantotason mittaamisongelmat heikensivät tuotantotasokoeajojen tuloksia siinä määrin, että näiden tulosten perusteella ei voida päätellä, onko EOK tuotantotasoriippuvainen vai ei. Päälinjan lajittelun kapasiteettia pystyttiin nostamaan TS-roottorilla vain 18 % jääden hieman tavoitetasosta. Rejektilajittelussa pystyttiin vähentämään rejektimäärää huomattavasti Metso ProFoil-roottorilla sekä sihtirumpu- ja prosessiparametrimuutoksin. Lajittamokehityksellä saavutettu EOK-vähennys arvioitiin massarejektisuhteen pienentymisen ja rejektijauhatuksessa käytetyn EOK:n avulla olevan noin 130 kWh/bdt. Yhteenvetona voidaan todeta, että tavoite 300 kWh/bdt EOK-vähennyksestä voidaan saavuttaa työssä käytetyillä tavoilla, mikäli niiden täysi potentiaali hyödynnetään tuotannossa.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

KITT-tilastokoulutusta kokeneille -koulutuskiertueen (1. - 15.2.2012) materiaali

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Markku Laitisen laatima käsikirja KITT-käyttäjille

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirja-arvio

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Avaliaram-se a compostabilidade de diversos resíduos adequadamente misturados e a eficiência de diferentes processos (leiras estáticas aeradas e composteira) na eliminação de microrganismos e tempo de compostagem. Tratamentos: composteira: palha de café, cama de frango e carcaça de frango, LEA 01: bagaço de cana-de-açúcar, cama de frango e carcaça de frango inteira, LEA 02: bagaço de cana-de-açúcar, cama de frango e carcaça de frango triturada, LEA 03: palha de café, cama de frango e carcaça de frango triturada. Variáveis monitoradas: temperatura, relação C/N, sólidos voláteis (SV), pH e umidade, além de avaliar a eliminação de Salmonella e a redução de coliformes termotolerantes. Os resultados obtidos para redução de SV foram 20,87% (composteira), 25,31%; (LEA 01), 28,86% (LEA 02) e 54,48% (LEA 03).