Valistuksen kirjakulttuuri Suomessa

Kirjallisuusarvostelu

Kotiseudun ympäristö Lapuanjokivarressa : Opetuspaketti kouluille

Kotiseudun ympäristö Lapuanjokivarressa -opetuspaketti kouluille on laadittu alun perin Euroopan Unionin aluekehitysrahaston tukemien Kuortaneenjärvi-hankkeiden (2003–2005) ja Lapuanjoen yläosan kehittämishankkeen (2002–2004) yhteistyönä. Paketin kokosi Susanna Alakarhu ja se julkaistiin vuonna 2004. Opetuspaketti päivitettiin osana EU:n Life+ 2009 -osarahoitteista Välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan – GisBloom -hanketta (2010–2013). Hanke sai Lapuanjoen pilottialueen osalta rahoitusta myös Lapuanjokirahastosta. Päivitystyön tarkoitus oli saattaa opetuspaketti uudelleen Lapuanjoen vesistöalueen koulujen saataville ja käyttöön. Päivitystyössä hyödynnettiin myös Härmänmaan kouluille suunnattua Kotiseudulla Härmänmaalla -ympäristökasvatuspakettia (Susanna Alakarhu 2002), joka on tehty osana Lapuanjoen lakeuden ympäristön kehittämishanketta (2001–2003). Opetuspaketti on suunniteltu etenkin peruskoulun opettajien käyttöön ja se sisältää perustietoa Lapuanjoen vesistöalueen luonnosta ja ympäristöstä ja niissä tapahtuneista muutoksista, painopisteenä vesi- ja maaseutuluonto. Valtakunnalliseen opetusmateriaaliin sisältyvät yleiset ympäristöteemat on jätetty paketista pois. Päivitetty opetuspaketti on pääosin Susanna Alakarhun alkuperäistä tekstiä, mutta siihen on tehty myös joitakin muutoksia. Opetuspakettiin on tuotu mukaan kokonaan uutena aiheena happamat sulfaattimaat (kappale 3.4., kirjoittanut Merja Mäensivu).

Indoor Localization Solutions for a Marine Industry Augmented Reality Tool

In this report are described means for indoor localization in special, challenging circum-stances in marine industry. The work has been carried out in MARIN project, where a tool based on mobile augmented reality technologies for marine industry is developed. The tool can be used for various inspection and documentation tasks and it is aimed for improving the efficiency in design and construction work by offering the possibility to visualize the newest 3D-CAD model in real environment. Indoor localization is needed to support the system in initialization of the accurate camera pose calculation and auto-matically finding the right location in the 3D-CAD model. The suitability of each indoor localization method to the specific environment and circumstances is evaluated.

Maahanmuuttajien merkitys tulevaisuuden työvoimana Pirkanmaalla

Maahanmuuttajien määrä Pirkanmaalla on edelleen melko pieni, mutta eräillä aloilla ulkomailta Suomeen muuttaneiden työntekijöiden panos on jo pitkään ollut merkittävä, ja merkitys kasvaa useilla aloilla nopeasti. Maahanmuuttajat ovat edelleen osin hyödyntämätön voimavara Pirkanmaalla. Maahanmuuttajien merkitys työvoimana tulee kasvamaan tulevaisuudessa erityisesti niillä aloilla, joilla eläkepoistuma on suuri ja joille on vaikea saada riittävästi työvoimaa Suomesta. Työvoiman tarve on suuri Pirkanmaalla erityisesti hoiva-alalla, turvapalveluissa, kaupan alalla, kiinteistönhuollossa, liikenteessä ja logistiikassa sekä ravitsemusalalla. Teollisuuden puolella erityisesti teknologiateollisuudessa sekä metalliteollisuudessa on työvoimaa rekrytoitu suoraan ulkomailta. Työvoimatarpeita esiintyy niin kaupunkiseuduilla kuin kaupunkien ulkopuolella. Talouden taantuma on kuitenkin hidastanut työperusteista maahanmuuttoa viime vuosina. Maahanmuuttopolitiikkaa olisi tärkeätä kehittää kunnissa osana työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa. Vaikka Pirkanmaa ja erityisesti Tampere ovat Suomen sisällä vetovoimaisia alueita, on syytä kysyä, miten hyvin maakunta tulevina vuosina pärjää työperusteisen maahanmuuttajien houkuttelussa. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee olemaan tiukkaa. Samanaikaisesti tulee kehittää sekä vetovoimatekijöitä että niitä tekijöitä, jotka saavat ihmiset viihtymään ja pysymään alueella. Pirkanmaalla jo asuvat maahanmuuttajat tulisi hyödyntää potentiaalisena työvoimana. Huomiota tulisi suunnata myös Pirkanmaalla opiskeleviin ulkomaalaisiin opiskelijoihin, jotta heille tarjoutuisi entistä paremmat mahdollisuudet jäädä työskentelemään Pirkanmaalle. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tulisi lisätä suomen kielen opiskelumahdollisuuksia, ja ulkomailta tulleita opiskelijoita tulisi vahvasti kannustaa suomen kielen opiskeluun. Syksyllä 2011 voimaan astuneen kotoutumislain toimenpiteitä, kuten alkukartoituksien järjestämistä, tulisi aktiivisesti soveltaa eri perustein Pirkanmaalle tulleisiin maahanmuuttajiin. Kaikki ulkomaalaiset työntekijät eivät jää pysyvästi Pirkanmaalle tai Suomeen asumaan. Silti kaikkiin ulkomailta tuleviin työntekijöihin tulisi panostaa, sillä väliaikaisetkin tulijat tuovat mukanaan tietotaitoa ja verkostoja, joita voi hyödyntää henkilöiden muutettua muualle. Peruspalveluiden kehittämisessä tulisi huomioida, että palvelut joustavat erilaisten tarpeiden ja käyttäjäryhmien mukaan. Maahanmuuttajat tulee myös osallistaa palveluiden kehittämiseen. Pirkanmaalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminut lukuisia hyviä ja onnistuneita maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä EU-rahoitteisia hankkeita. Hankkeita tulisi jatkossa toteuttaa laajempina kokonaisuuksina ja kunnianhimoisemmin tavoitellen pysyviä muutoksia. Maahanmuuttajien työllistyminen tulisi huomioida kaikissa työllistymisen edistämistä koskevissa hankkeissa, ei ainoastaan erillisissä maahanmuuttajahankkeissa. Projektityöhön tulisi rekrytoida kuntaosaamista, eli esimerkiksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelun tuntemusta. Selvityksen on tilannut Pirkanmaan Ennakointipalvelu -hanke, jota rahoittaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Selvityksen on toteuttanut Ramboll Management Consulting.

Vastakkainen Vuosaari. Aku Louhimiehen Vuosaari-elokuvan katsojakokemukset vuosaarelaisten teemakirjoituksissa.

Tutkimukseni tarkastelee Vuosaari-elokuvan vuosaarelaisia katsojakokemuksia teemakirjoituksista käsin. Helmikuussa 2012 ensi-iltansa saanut ohjaaja Aku Louhimiehen ohjaama Vuosaari-elokuva herätti keskustelua ja eri tuntemuksia vuosaarelaisissa katsojissa heti ennakkonäytösten jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten katsojat näkevät oman Vuosaarensa Vuosaari-elokuvan nostamien teemojen kautta. Tutkimus tuo esiin niitä asioita, joita vuoaarelaiset pitävät merkityksellisenä omalla asuinalueellaan ja omassa arjessaan. Toukokuussa 2012 järjestämäni kahden Vuosaari-elokuvanäytöksen jälkeen kertyi 94 katsojan teemakirjoitusta, jotka ovat tutkimuksen primaariaineisto Aku Louhimiehen Vuosaari-elokuvan lisäksi. Tutkimuksessa katsojat vertaavat omaa Vuosaartaan elokuvan ohjaajan mielenmaisemaan Vuosaaresta. Teemakirjoittaminen toimii osallistavana menetelmänä, jolloin katsojat liittyvät keskusteluun omasta alueestaan vasten Vuosaari-elokuvaa. Tutkimuksessani Aku Louhimies edustaa julkista puhuntaa ja katsojat yksityistä puhuntaa. Asetan nämä kaksi eri puhuntaa toisilleen rinnakkaisiksi. Tutkimus sisältää 48 teemakirjoittajan sitaatteja. Lähestyn Vuosaarta fyysisenä, sosiaalisena sekä kulttuurisena tilana. Laadullinen tutkimukseni liittyy kaupunkitutkimukseen ja tarkastelee nykypäivää paikassa Vuosaari. Teemakirjoituksien analysoimiseen olen käyttänyt laadullista sisällönanalyysiä. Teemakirjoittajilla on selkeä paikkaidentiteetti, ja kirjoittajat toimivat asiantuntijoina omasta alueestaan. Tutkimusaineisto tarkastelee ohjaajan urbaanin mielenmaiseman kautta vuo-saarelaisia paikkoja ja maamerkkejä. Elokuvan henkilögallerian myötä teemakirjoituksissa nousee esiin puhe vuosaarelaisesta diversiteetistä. Ohjaaja Aku Louhimiehen Vuosaari-elokuvan urbaani mielenmaisema yksinäisine henkilöhahmoineen muodostaa usein katsojille vastakkaisia näkemyksiä Vuosaaresta. Teemakirjoituksissa korostuu puhe vuosaarelaisesta luonnosta. Lisäksi puhe yhteisöllisyydestä nousee kirjoituksissa omaksi teemakseen.

Sähköisen taloushallinnon kehitys ja ilmiön näkyvyys alan ammattilehtikirjoittelussa

Pro gradu –tutkielman ensisijaisena tavoitteena on tutkia sähköisen ta-loushallinnon kehitystä ja miten se on näkynyt alan suomalaisessa ja kansainvälisessä ammattilehtikirjoittelussa vuosina 1997 – 2013. Tarkoi-tuksena on löytää kirjoittelun perusteella sähköisen taloushallinnon kehi-tyksen edistäviä ja hidastavia tekijöitä sekä minkälaisia tulevaisuuden näkymiä artikkelit luovat sähköiselle taloushallinnolle. Lisäksi tavoitteena on löytää yhtäläisyyksiä ja eroja kansallisen ja kansainvälisen kirjoittelun välillä. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelminä käytetään si-sällönanalyysia, sisällönerittelyä, teemoittelua ja vertailevaa tutkimusta. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu Tilisanomien, Balanssi–lehden ja Accountancy–lehden sähköistä taloushallintoa koskevista artikkeleista aikavälillä 1997 – 2013. Tutkimustulosten perusteella sähköisen taloushallinnon kehityskulku näkyy myös ammattilehtikirjoittelussa. Tietojärjestelmät ja niiden käytön mahdollistava lainsäädäntö ovat sähköisen taloushallinnon perusedelly-tykset. Suurimpia kehityksen edistäjiä ovat julkinen valta, verkkolaskut ja standardointi. Kehityksen hidastajina nähdään yhtenäisten standardien puute ja asenteet. Sähköisen taloushallinnon tulevaisuuden näkymiä ovat standardoidut prosessit ja käsitteet koko taloushallinnon alueella sekä viranomaisraportointi XBRL-kielen avulla. Suurimmat erot kansalli-sessa ja kansainvälisessä kehityksessä on havaittavissa verkkolaskuissa ja XBRL-raportoinnissa. Johtopäätöksenä todetaan että kirjoittelun perusteella voidaan löytää sähköisen taloushallinnon kehitystä hidastavia ja edistäviä tekijöitä ja se luo viitteitä tulevaisuuden kehitykselle. Sähköinen taloushallinto kehittyy kunkin maan valtiovallan tahtotilan ja lainsäädännön mukaan. Jatkotut-kimuskohteena tutkielmaa voisi laajentaa kansainvälisemmäksi ottamalla mukaan tarkasteluun useampia kansainvälisiä lehtiä ja kansainvälistä lainsäädäntöä.

Lukuvinkkejä rivien väleihin

Kirjallisuusarvostelu