Jos Teitä haluttaa matkustaa ulkomaille

22 x 28 cm

Qualidade de vida de mulheres com dor pélvica crônica: um estudo de corte transversal analítico

OBJETIVOS: comparar a qualidade de vida (QV) de mulheres com e sem dor pélvica crônica (DPC) e investigar os fatores associados à QV de mulheres com DPC. MÉTODOS: conduziu-se estudo de corte transversal, incluindo 30 mulheres com DPC e 20 sem DPC. Foram avaliadas características sociodemográficas e clínicas. A QV foi investigada pelo questionário SF-36, que apresenta oito domínios: capacidade funcional, aspectos físicos, dor, estado geral de saúde, vitalidade, aspectos sociais, aspectos emocionais e saúde mental. Esses domínios podem ser resumidos em dois sumários: sumário do componente físico (SCF) e sumário do componente mental (SCM). A intensidade da dor foi pesquisada, aplicando-se a escala visual analógica. Utilizou-se análise de regressão linear para comparação dos escores de QV entre mulheres com e sem DPC e para identificação dos fatores associados à QV de mulheres com DPC. RESULTADOS: a média de idade das mulheres com e sem DPC foi de 35,2±7,5 e de 36±9,3 anos (p=0,77), respectivamente. Mulheres com DPC apresentaram menor renda familiar mensal (p=0,04) e maior prevalência de dismenorreia (87 versus 40%; p<0,01) e depressão (30 versus 5%; p=0,04) quando comparadas àquelas sem DPC. Na análise ajustada por potenciais variáveis confundidoras, mulheres com DPC apresentaram menores escores de QV nos domínios dor (p<0,01) e aspectos sociais (p<0,01). Depressão associou-se negativamente ao domínio aspectos emocionais (p=0,05) e ao SCM (p=0,03), enquanto intensidade da dor relacionou-se negativamente ao domínio dor (p<0,01) da QV de mulheres com DPC. CONCLUSÕES: mulheres com DPC apresentaram pior QV quando comparadas a mulheres sem DPC. Depressão e intensidade da dor relacionaram-se negativamente à QV de mulheres com DPC. Dessa forma, a avaliação e o tratamento de sintomas depressivos e da dor devem estar entre as prioridades que objetivem melhorar a QV de mulheres com DPC.

Jos 150 autoinsinööriä suunnittelisi yksissä neuvoin ihanneautomobiilin, niin ettekö haluaisi omistaa sellaisen vaunun?

10 x 23 cm

Lectio praecursoria : "Jos mittää et anna niin mittää et saa" : strateginen toimijuus ja organisaatiokansalaisuus vanhustyössä

YTT Sanna Laulaisen sosiaalihallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja "Jos mittää et anna niin mittää et saa" : strateginen toimijuus ja organisaatiokansalaisuus vanhustyössä tarkastettiin 4.12.2010 Itä-Suomen yliopistossa.

Effect of oral administration of Propionibacterium acnes on growth performance, DTH response and anti-OVA titers in goat kids

Immunostimulants are susbstances that stimuli the response of effector cells to activate the immune response such as antigen uptake, cytokine release or antibody response. These substances can increase resistence to infection by different types of microorganisms, reducing dependence of antibiotics used in livestock animals. Recent reports have demonstrated the positive effect of Propionibacterium acnes (P. acnes) to control animal diseases. In this study, we evaluated the effect of the non-specific immunostimulant P. acnes on immunological functions and growth performance in goat kids. Twenty five goat kids served as control group (A) and another 25 animals received P. acnes being the experimental group (B). Kids were challenged with ovalbumin (OVA) to assess humoral immunity. To assess in vivo cell immunity, delayed type hypersensitivity (DTH) test with phytohemagglutinin (PHA) was used, clinical signs and body weight were recorded each week until 9 weeks of age when the experiment ended. Blood samples were obtained to analyze serum proteins fractions and anti-OVA specific antibodies. No clinical signs of disease and no differences (p>0.05) on body weight between groups were recorded (7.32±0.81 kg in group A, 7.13±0.65 kg in group B). Goat kids from group B had more total protein (59.8±5g/l) and albumin levels (32.8±3.3g/l) than goat kids from group A (56.6±5.7 g/l, 29.6±3.9 g/l respectively) (p<0.05). DTH response in goat kids from group B on day 42 was higher (p<0.05) than group A. At day 63, goat kids from group receiving P. acnes had higher percentage (85.4) of anti-OVA IgM titers (p<0.05) than control group (57.7). In conclusion, the results showed that oral administration of P. acnes to goat kids improved some aspects of the immune system of the animals and it could be used to control goat diseases.

[O cessate di piagarmi = Oi jos rauhan saada voisin]

Soitinnus: lauluääni (tenori), orkesteri.

Poliporóides (Basidiomycota) em fragmentos de mata no perímetro urbano de São José do Rio Preto, São Paulo, Brasil

Foi realizado levantamento das espécies de fungos poliporóides que ocorrem no perímetro urbano do município de São José do Rio Preto (20º49'12" S, 49º22'44" W), Estado de São Paulo, Brasil. Foram identificadas 18 espécies pertencentes a 11 gêneros de Agaricales (Schizophyllaceae), Hymenochaetales (Hymenochaetaceae) e Polyporales (Ganodermataceae, Gloeophyllaceae, Meruliaceae e Polyporaceae): Coriolopsis floccosa (Jungh.) Ryvarden, C. polyzona (Pers.) Ryvarden, Datronia caperata (Berk.) Ryvarden, D. mollis (Somf.:Fr.) Donk., Ganoderma australe (Fr.) Pat., Gloeophyllum striatum (Sw.) Murrill, Gloeoporus thelephoroides (Hook.) G. Cunn., Hexagonia hirta (P. Beauv.) Fr., H. hydnoides (Sw.) M. Fidalgo, H. papyracea Berk., Polyporus tenuiculus (P. Beauv.) Fr., Phellinus callimorphus (Lév.) Ryvarden, P. gilvus (Schwein.) Pat., P. umbrinellus (Bres.) Herrera & Bondartseva, Pycnoporus sanguineus (L.) Murrill, Schizophyllum commune Fr., S. umbrinum Berk. e Trametes modesta (Kunze:Fr.) Ryvarden. Datronia mollis é nova citação para o Estado de São Paulo. São apresentados chave de identificação, descrições e comentários para cada táxon estudado.

”Kaikki, kaikki on meille objektia. Jos jäsentäisimme uudelleen.” Nykyrunouden puhujat 2000-luvun ympäristökeskustelussa

2000-lukua on kuvailtu ympäristön vuosituhanneksi ja ekokriittiseksi kaudeksi. Kasvava kiinnostus ympäristöasioihin näkyy monilla tavoin myös suomalaisessa nykyrunoudessa. Tutkimuksessani tarkastelen, mikä tekee nykyrunoudesta ympäristötietoisen ja miten nykyrunous osallistuu ympäristökeskusteluun 2000-luvulla. Näkemykseni mukaan runon ympäristötietoisuus liittyy olennaisesti runon puhujaan ja puhetilanteeseen. Tämän vuoksi keskityn analyysissani erityisesti runon puhujan ilmaisutapojen tarkasteluun. Tutkimusaineistonani on joukko runoja sellaisista teoksista, jotka kirjoittaneet runoilijat ovat debytoineet 2000-luvulla tai joiden tuotanto on pääosin julkaistu 2000-luvun aikana. Tutkimusmetodinani toimii yksityiskohtainen tekstianalyysi. Koska olen kiinnostunut runojen luontoon viittaavista ilmauksista ja ympäristöaiheista, tutkimukseni tärkein viitekehys on ekokriittinen teoria. Ekokritiikki keskittyy kirjallisuuden ympäristöllisiin merkityksiin ja tarkastelee sitä, miten annetut merkitykset vaikuttavat siihen, kuinka kohtelemme luontoa. Monissa aineistoni runoissa kysymykset runon puhujasta ja tämän ulospäinsuuntautumisesta sekä eri toimijoiden suhteista nousevat keskeisiksi ekokriittisen tulkinnan kannalta. Puhetilanteiden analysoinninapuna käytän draamallisen monologin käsitettä. Tutkimuksessani etsin keinoja tulkita nykyrunouden luontoon ja ympäristöön viittaavia ilmaisuja sellaisenaan, konkreettisesti materiaaliseen todellisuuteemme viittaavana. Pohtiessani sitä, miten nykyrunous kommentoi ympäristöstä käytävää keskustelua, hyödynnän George Myersonin ja Yvonne Rydinin ajatusta ympäristösanoista, jotka nimeävät ympäristökeskustelun kannalta keskeisiä asioita tai aiheita. Analyysini osoittaa, että nykyrunouden osallistuminen ympäristökeskusteluun on ennen kaikkea vastakohtaisuuksien purkamista ja yllättävien rinnastusten tuomaa ajatusten avartamista. Nykyrunoudessa kommentoidaan niin ihmisen luontosuhdetta kuin tehdään näkyväksi luonnon ja kulttuurin välisten rajanvetojen teennäisyyttä. Aineistoni runot eivät saarnaa ekologisista teemoista vaan herättävät vastuuntunnon ja eettisesti haastavia kysymyksiä lukijassa. Niissä otetaan kantaa niin globalisaatioon, saastumiseen, ilmastonmuutokseen, eläinten oikeuksiin, luonnon virkistyskäyttöön kuin luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Tutkimukseni osoittaa, että nykyrunotta voidaan pitää elinvoimaisena ja vakuuttavana keskusteluympäristönä myös sellaisille yhteiskunnalliselle kysymyksille kuin ympäristöasiat.

José Pedro Autran e o retorno de Xangô

Resumo O artigo apresenta uma análise histórica da vida do liberto africano José Pedro Autran, casado, na Bahia, com Iyá Nassô, a fundadora do candomblé da Casa Branca. A primeira parte analisa a heterogênea rede social de Autran entre 1822 e 1837, mostrando como o parentesco, o compadrio, a iniciação espiritual e a posse escrava imbricavam o grupo doméstico com a comunidade de terreiro liderada por sua mulher. A segunda parte examina a viagem do casal de retorno à África em 1837 e o seu estabelecimento no porto de Uidá. Baseado em pesquisa etnográfica realizada nessa cidade, o texto focaliza uma família que reclama descendência de José Pedro Autran e a memória de um templo de Xangô que ele teria fundado.

Jos sa olet minun heilanani

Soitinnus: lauluääni, piano.

Rippi-lasten coetus kysymyxet, sittecuin he owat Jumalan kymmenen käskyin, ja mniden [sic] christin opin pääcappalitten selityxet läpitze käynet, lyhykäisten kysymysten ja wastausten canssa, toisesta uscon cappalesta, nijn myös, autuuden perustuxest, järjestyxest, ja wälicappaleista. Joihin myös muutamia muitakin kysymyxiä, synnin tundemisest ja oikiast catumuxest, sopiwaisesti sisälle temmatan, coetelda, jos he owat rippischoulusa jo opennet sen cuin heidän opeta tule; lasten opettamisesa edesmenneinä wuosina, ja erinomattain tänä wuonna rippischoulusa harjoteldut, caikille yxinkertaisille hywäxi neuwoxi, opetuxexi, ja muistutuxexi, mitä ennengin jo opetettu olis, yhteen wedetyt: jotca kysymyxet, ynnä rippilasten oman coetuxen canssa casten lijton rickomisest ja uudistuxest, Nousiaisten pappilasta on wuonna 1766 pränttijn andanut Abraham Achrenius

Arkit: A-B12.

Em memória: professor José Silvério Santos Diniz (1935-2011)

Em 23 de maio de 2011, faleceu o Professor José Silvério Santos Diniz, um dos expoentes da Nefrologia Pediátrica brasileira. Este editorial descreve de forma sumária a trajetória desse grande professor, médico e pesquisador de nosso País.