Työelämän laatu ja kehittämistarpeet Kaakkois-Suomen pk-yrityksissä : Työelämä 2020 -esiselvitys

Tämän raportin keskeisin tavoite oli kartoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien pk-yritysten työelämän laadun, työnhyvinvoinnin ja työilmapiirin nykytilaa, sekä keskeisimpiä kehittämistarpeita työelämän tuottavuuden parantamiseksi. Raportin on tarkoitus toimia alueellisena lähtötilannemittauksena alueellisen Työelämä 2020 -hanketyöryhmän suunnittelu- ja kehittämistyössä. Kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 sähköisenä kyselynä, joka oli jaettu viiteen eri aihealueeseen: työhyvinvointia, työterveydenhuoltoa, yhteistyötä, uudistumista ja johtamista käsitteleviin kokonaisuuksiin. Lisäksi yritykset saivat vastata vapaamuotoisesti, mikä on heidän mielestään suurin yksittäinen työelämän laadun haaste. Vastanneita yrityksiä oli kaikkiaan 44. Tutkimuksessa tarkastellaan työelämän laatuun ja kehittämiseen liittyviä haasteita niin toimialakohtaisesti kuin henkilöstömääränkin mukaan.

Työvoimakoulutusraportti Pirkanmaa 2016 : Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun

Työvoimakoulutusraportti Pirkanmaa 2016 – Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun on Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Ramboll Management Consulting Oy:n yhteistyössä laatima selvitys ammattialojen ja työllisyyden kehitysnäkymistä. Raportti toimii työvoimakoulutuksen suunnittelun tukena tarjoten seurantatietoa Pirkanmaalla järjestetystä työvoimakoulutuksesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen ennakointitietoa ja ennusteita toimialojen ja ammattien tulevaisuudesta.

Ohutlevykotelon valmistettavuuden ja pinnoitettavuuden huomioiminen suunnittelussa

Korkean IP-luokituksen ohutlevykotelointi on haastava kokonaisuus. Koteloinnin tiivistys ruiskutettavalla polyureapinnoitteella edellyttää usean osa-alueen samanaikaista hallintaa. Kotelo on alusta alkaen suunniteltava pinnoitettavaksi, sillä pinnoitus asettaa lukuisia vaatimuksia ja rajoituksia esimerkiksi käytettäville muodoille, rakenteille ja liittämismenetelmille. Polyurea on elastomeeri, josta valmistettua pinnoitetta voidaan levittää erityisellä ruiskutuslaitteistolla. Polyureapinnoite sallii kotelon asentamisen vaikeisiin olosuhteisiin, sillä se kestää kemikaaleja, kulutusta ja iskuja sekä tarjoaa tiiveyden lisäksi korroosiosuojan koteloinnille. Pinnoitteen ominaisuuksia, kuten kovuutta, elastisuutta ja kemikaalien sekä UV-säteilyn kestoa voidaan räätälöidä käyttökohteen mukaan. Polyurepinnoitteeella pinnoitettavat pinnat on pyrittävä pitämään mahdollisimman yksinkertaisina, mikä tarkoittaa käytännössä kaikenlaisten kohoumien, ulkonevien osien, reikien ja muiden epäjatkuvuuskohtien välttämistä. Kaikki epäjatkuvuuskohdat vaativat erityishuomiota pinnoituksen aikana, sillä epäjatkuvuuskohtien onnistunut pinnoitus vaatii ruiskutusta useasta suunnasta, mikä lisää virhemahdollisuuksia ja siten vaarantaa koteloinnin tiiveyden. Liittämismenetelmät ovat yksinkertaisten muotojen ohella avainasemassa pinnoituksen onnistumisen kannalta. Menetelmistä tulee suosia sellaisia, joiden pinnoitettavaan pintaan aiheuttama epäjatkuvuuskohta on mahdollisimman vähäinen. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi vastuspistehitsaus ja puristeruuvi.

Innovaatioprosessien kehittyminen ja innovaatiotoiminnan merkitys yrityksen kilpailukyvyn tekijänä

Työn tavoitteena on tutkia innovaatioprosessin rakennetta ja sen nykytilaa. Lisäksi analysoidaan innovaatioprosessin läpi käymiä muutoksia ja pyritään löytämään keskeisimpiä muutosajureita. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työssä tarkastellaan erityyppisiä innovaatioprosessimalleja ja niiden vaikutusta innovaatiotoiminnan kehitykseen sekä analysoidaan innovaatiotoiminnan ja sen läpikäymien muutosten vaikutusta yritysten kilpailukykyyn ja johtamiseen. Tämän lisäksi tarkastellaan innovaatiotoimintaa ketterien menetelmien, strategisen johtamisen ja suorituskyvyn johtamisen näkökulmasta. Innovaatioiden merkitys yrityksen kilpailukyvyn kehittämisessä ja ylläpitämisessä on kasvanut jatkuvasti teknologisen kehityksen nopeutuessa ja globaalin kilpailun kiristyessä. Samalla uudentyyppiset toimintatavat, kuten avoin innovaatio ja ketterät menetelmät ovat muuttaneet liiketoimintaympäristöä radikaalisti. Muuttunut toimintaympäristö ja uudentyyppiset toimintatavat luovat yrityksille uusia haasteita, joihin niiden on kyettävä vastaamaan turvatakseen jatkuvuutensa.

Se on tuomionpäivä edessä. Akseligrammien edellä ja edessä käyttö ja metaforisuus

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani akseligrammien edellä ja edessä käyttöä ja metaforisuutta. Perusmerkityksessään edellä ja edessä ilmaisevat spatiaalisia eli tilaa koskevia suhteita (Matti on viisi metriä Teppoa edellä), mutta niitä voidaan käyttää myös temporaalisten (Kevään edellä oli pitkä talvi) ja muiden abstraktien (Suomi on kehityksessä Bangladeshista edellä) suhteiden kuvaamiseen. Abstraktien suhteiden kuvauksessa ete-grammien käyttö on kuitenkin aina metaforista. Tutkimukseni päätehtävä on kuvailla monipuolisesti edellä- ja edessä-grammien käyttöä sekä vertailla grammeja sisältävien metaforisten ja spatiaalisten ilmausten semantiikkaa ja rakennetta. Pro gradu -tutkielmani on jatkoa kandidaatintutkielmalleni (Teeri 2013), jossa selvitin edellä- ja edessä-grammien semantiikkaa spatiaalisia suhteita kuvaavissa ilmauksissa, joten aikaisemman tutkimukseni laajentaminen grammien edessä ja edellä käyttöön myös ei-spatiaalisessa merkitysympäristössä seuraa luonnollista jatkumoa. Tutkimusaineistokseni olen valinnut joukon lifestyle-blogeja, sillä uskon blogitekstin edustavan kirjoitetun arkikielen todellista käyttöä. Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja pyrkii vastaamaan muun muassa siihen, miten edellä- ja edessä-muodot varioivat semanttisesti, millaisia metaforisia ilmauksia kielenkäyttäjät niistä muodostavat ja millaiset spatiaaliset kokemukset motivoivat niiden käyttöä metaforisissa ilmauksissa. Tutkimukseni pohjaa kognitiiviseen kielitieteeseen, jonka mukaan kieli on joukko konventionaalistuneita rakenneskeemoja, joilla kielenkäyttäjät kuvaavat maailmaa. Grammirakenteista muodostettujen spatiaalisten metaforien analyysissä apunani on kognitiivinen metaforateoria, jonka mukaan koko käsitejärjestelmämme on perusluonteeltaan metaforinen. Etenkin ajan spatiaaliset metaforat ovat herättäneet viime aikoina suurta kiinnostusta kielitieteilijöiden parissa, ja oma tutkimuksenikin painottuu suuresti juuri ajan metaforiin ja temporaalisten suhteiden kielentämiseen perusmerkitykseltään spatiaalisilla ete-grammeilla. Tutkimuksessani nousee esiin muun muassa se, että aineistossani edellä-grammi esiintyy metaforisessa ilmauksessa edessä-grammia useammin: edessä-grammi kuvaa abstraktia suhdetta noin 25 %:ssa koko aineiston ilmauksista, kun taas edellä-grammilla vastaava luku on hieman alle 50 %. Ajan spatiaalisista metaforista aineistossani käytetään useimmin LIIKKUVAN EGON metaforaa (20 %). Sen sijaan JONOMETAFORAA käytetään melko vähän (3 %). Tutkimus osoittaa sen, että käsitystämme ajasta tilana ohjaavat tarkat säännöt, joita kaikki tutkimani edellä- ja edessä-grammeja sisältävät ajan spatiaaliset metaforat noudattavat. Kaikki tutkimuksessani analysoidut metaforiset ilmaukset eivät kuitenkaan ole ajan spatiaalisia metaforia, vaan edellä-grammilla voidaan lisäksi jäsentää tekstiä sekä kuvata priorisoinnin kohdetta ja kehityksellistä tai saavutuksellista paremmuutta. Edessä-grammi ilmaisee temporaalisten ja spatiaalisten suhteiden ohella metaforista esteellisyyttä sekä auktoriteetin tai muun ihmiskasvoiseksi koetun abstraktin asian edessä olemista. Tutkimukseni avaa ovia akseligrammien tutkimuksen maailmaan ja mahdollistaa siirtymisen ete-grammien suuntasijamuotojen käytön ja metaforisuuden tutkimiseen. Mielenkiintoista olisi myös perehtyä vertikaalisiin akseligrammeihin ja niiden käyttöön ajanilmauksissa.

Kielitaitoa ja hyvinvointia. Selvitys kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajavanhempien kotoutumista tukevan koulutuksen malleista

Kotona Suomessa-hanke (ESR) teetti selvityksen kotoutumista tukevan koulutuksen malleista, joissa pääasiallisena tai yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajavanhemmat. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva Suomessa järjestettävistä lastenhoidon sisältävistä koulutuksista sekä viitoittaa tietä kohti valtakunnallista toimintamallia kotona lasten kanssa olevien vanhempien kotoutumista tukevan koulutuksen osalta. Kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajavanhempien kotoutumista tukevalla koulutuksella tarkoitetaan tässä selvityksessä sellaista koulutusta, joka mahdollistaa pienten lasten hoitamisen kotona ja kotoutumista tukevaan koulutukseen osallistumisen. Kyseessä on pääasiallisesti kielikoulutus, mutta usein koulutukseen liittyy muita kotoutumisen tukemiseen liittyviä elementtejä. Selvitystä varten tunnistettiin valtakunnallisesti 35 koulutusmallia, joista 9 valittiin tarkempaan tarkasteluun. Koulutusmallit pyrittiin valitsemaan siten, että eri maantieteelliset alueet olivat edustettuina ja että tarkasteltaviin malleihin valikoitui sekä kolmannen sektorin että kuntien järjestämiä koulutuksia. Selvityksessä koulutukset jäsennettiin kahteen kategoriaan eli kielitaidon kehitystä korostaviin ja sosiaalisia tavoitteita korostaviin koulutuksiin. Kielitaidon kehitystä korostavia malleja yhdistää tietynlainen kurssimuotoisuus ja kuntavetoisuus. Sosiaalisia tavoitteita korostavia malleja järjestävät erityisesti järjestöt matalan kynnyksen periaatteella. Kotona lapsiaan hoitaville maahanmuuttajavanhemmille suunnatuille koulutuksille on yhä lisääntyvää kysyntää tulevaisuudessa. Toiminnan kehittämistä ei voida ohjata yhdellä valtakunnallisella ratkaisulla, vaan koulutusten laajentuminen on riippuvaista kuntien aktiivisuudesta. Kuntien tulee oman tilannearvionsa perusteella tehdä ratkaisuja sopivista toimintamalleista. Rahoittamalla ja järjestämällä toimintaa kunta voi vaikuttaa koulutuksen tavoitteisiin, laatuun ja pitkäjänteisyyteen. Matalan kynnyksen toimintamuotojen aktivoiminen ja resursointi puolestaan on helpoin ja nopein tapa lisätä toiminnan volyymia.

Kulttuurimaiseman syntyvaiheita Ala-Satakunnasta. Köyliönjärven kansallismaiseman kehittyminen 1600-1800-luvuilla Karhian ja Kankaanpään kylissä

Karhian ja Kankaanpään kylien muodostama jakokunta on 1600-1800-luvuilla muodostanut talonpoikaisen Köyliön muun pitäjän kuuluessa Köyliön kartanoiden alaisuuteen. Tutkimus keskittyy tämän kyläalueen maisemahistoriaan tarkastellen omistussuhteita ja maanjakoa. Tarkastelut on tehty pääosin 1700-lukuisten karttojen ja isojaon toimitusasiakirjojen kautta. Muuna tutkimusmateriaalina on käytetty arkistolähteitä sekä 1800-luvun ja 1900-luvun alun karttamateriaalia. Osana tutkimusta olen asemoinut yli 100 kartanosaa koordinaatistoon. Kylien asutus oli vielä 1600-luvulla keskittynyt vanhoille kylätonteille. Tutkimuksessa on tarkasteltu talojen ja asutuksen siirtymistä pois kylätonteilta 1700- ja 1800-lukujen aikana. Karhian vanha kylätontti autioitui 1800-luvun loppuun mennessä. Kankaanpään vanhalla kylätontilla tilakeskusten määrä väheni yhdeksästä kolmeen vastaavana ajanjaksona. Kylätonttien autioitumiseen vaikutti isojaon lisäksi hetkelliset omistusten keskittymiset. Tutkimuksessa havaitsin talonpoikaisen Köyliön olleen 1600- ja 1700-luvuilla uhattuna säätyläisten omistusten lisääntyessä kylässä. Aiemmassa historiankirjoituksessa romantisoitu talonpoikainen Köyliö ei ollutkaan niin itsenäinen kuin oli annettu ymmärtää. Uutena faktana havaitsin suurimman osan kylien taloista kuuluneen 1651-1679 Loimaan vapaaherrankunnan läänitykseen, joka osaltaan on estänyt Köyliön kartanon perintörälssin laajemman leviämisen alueelle. Kankaanpäähän muodostettiin 1700-luvun vaihteessa ratsutila, joka oli osin säätyläisten omistama. Pääosa kylän muista tiloista oli tämän rusthollin augmentteina käytännössä läänitetty ratsutilallisille. Talonpoikainen omistus vahventui ja keskittyi 1800-luvulla. Köyliönjärven rantaeroosion vaikutuksia alueen maisemahistoriaan tarkastellessani havaitsin Karhian kylän keskiaikaisen kylätontin ja tunnistamieni vanhimpien peltojen osin sortuneen järveen jo 1600-luvulla. Samasta syystä ennen rantaviivaa kulkenut Huovintie/Pyhän Henrikin tie siirrettiin isojaon yhteydessä karkaisemaan vanhan kylävainion pitkät peltosarat. Rantaeroosio saattaa selittää myös tämän pitkään viljellyn alueen arkeologisten löytöjen vähäisyyden. Tutkimuksen tavoitteena on myös arvioida poikkitieteellisten tutkimusmenetelmien soveltuvuutta maiseman ja historian tutkimiseen. Tämä tutkimus on poikkitieteellinen analyysi maisema-alueesta, eräänlainen maisemahistoriallinen selvitys, jonka tavoitteena on kuitenkin olla perinteisiä selvityksiä syväluotaavampi. Opinnäytetyön tekijä on aiemmalta koulutukseltaan yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööri, jonka tutkinnossa maisemantutkimus oli sivuaineena. FM-tutkinnon sivuaineena tekijällä on Visuaalinen kulttuuri Aalto yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta.

”Mä en oo kässää”. Yleinen kouluviihtyvyys ja käsityöviihtyvyys peruskoulun neljännen, kuudennen ja kahdeksannen luokan oppilailla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten neljännen, kuudennen ja kahdeksannen luokan oppilaat viihtyvät yleisesti koulussa, eri oppitunneilla ja erityisesti käsityön oppiaineessa. Tarkoituksena oli myös selvittää käsityön oppitunnilla viihtymisen yhteyttä yleiseen kouluviihtyvyyteen. Vertailimme eri luokka-asteen eroja sekä eroa tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimuksen aineisto kerättiin yhdestä satakuntalaisesta yhtenäiskoulusta syyslukukaudella 2015. Tutkimukseen osallistui 110 oppilasta, 53 poikaa ja 57 tyttöä. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin tilastollisia ja laadullisia menetelmiä. Tilastolliseen analyysiin käytettiin SPSS- ja Professional statistics -tilasto-ohjelmia. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin oppilaskyselyä, joka toteutettiin verkkoympäristössä tehtävällä Webropol-lomakkeella. Oppilaskysely toteutettiin oppilaiden koulupäivän aikana heidän käytössään olevilla tablettitietokoneilla. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan alakoululaiset viihtyivät koulussa paremmin kuin yläkoululaiset. Aiemmista tutkimuksista poiketen yläkoulun tytöt viihtyivät koulussa poikia huonommin. Alakoulussa erot tyttöjen ja poikien välillä olivat pienemmät. Tulosten mukaan tutkitut oppilaat viihtyivät valtakunnallisesti ja maakunnallisesti keskivertoa paremmin koulussa. Käsityön oppiaineessa viihtymisen kokeminen ei ollut tulosten mukaan suoraan yhteydessä oppilaiden kokemaan yleiseen kouluviihtyvyyteen. Huolimatta oppilaan yleisen kouluviihtyvyyden alhaisuudesta, saattoi käsityön oppiaineen tuoma mielekkyys olla korkea. Taito- ja taideaineissa koettu mielekkyys oli korkeampaa verrattuna reaaliaineisiin sekä käsityön oppiaineeseen. Oppilaiden erot kouluviihtyvyydessä selittyvät luokka-asteen muuttuessa korkeammaksi. Haasteena opettajille ja opetussuunnitelman laatijoille on kehittää opetusta siten, että oppilaiden kokema kouluviihtyvyys saataisiin pidettyä korkealla tasolla läpi koko peruskoulun. Kouluviihtyvyys on tärkeä tekijä oppilaiden kouluvalintojen, tulevan koulutuspolkujen ja ammattiuran kannalta.