Osallisuuden toteutuminen ja kehittäminen nuorten näkökulmasta Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kaakkoisen nuorisotyöyksikön alueella

Opinnäytetyössäni selvitin Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kaakkoisen nuorisotyöyksikön alueen nuorten mielipiteitä heidän osallisuudestaan omassa toimintaympäristössään sekä alueellisten nuorisopalveluiden kehittämisestä. Opinnäytetyöni tulosten avulla saatiin tietoa alueen nuorten mielipiteistä ja kehittämisideoista koskien heidän osallisuuttaan, sekä toiminnallisesta että tunteiden näkökulmasta. Toimin koko työprosessin ajan yhteistyössä alueen nuorisotyöyksikön ja muiden alueen toimijoiden kanssa. Opinnäytetyöni teoreettisena viitekehyksenä on osallisuus, jonka jaoin osallisuuden tunteisiin ja toimintaan liittyviin teorioihin. Osallisuus on Helsingin nuorisoasiainkeskuksen keskeisimpiä toimintaperiaatteita ja osallisuuden kehittäminen sekä mahdollistaminen on yksi suurimmista haasteista alueellisessa nuorisotyössä. Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineistonhankinnan keinona käytin Internetissä täytettävää kyselylomaketta. Toteutin kyselyn neljän Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kaakkoisen nuorisotyöyksikön alueen yläkoulun seitsemäsluokkalaisilla. Yläkouluilla oli kyselyn toteuttamisen aikaan 487 seitsemäsluokkalaista, joista 235 vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 48,3 %. Kyselyn tulokset osoittavat, että toiminnallisessa osallisuudessa on kehittämistarpeita eivätkä osallisuuden tunteet toteudu täysimääräisesti alueen nuorten elämässä. Nuoret eivät koe saavansa vaikuttaa omilla asuinalueillaan, eikä heidän mielipiteitä ole kuunneltu tai otettu asuinalueilla huomioon. Toisaalta nuoret eivät ole erityisen kiinnostuneita vaikuttamaan oman asuinalueen asioihin. Osallisuutta mahdollistavat tunteet eivät kaikilta osin toteudu nuorten elämässä. Huomattava osa nuorista ei koe itseään tasa-arvoiseksi aikuisten kanssa eikä täysin koe, että heidän mielipiteensä hyväksytään. Nämä asiat ovat osallisuuden tunteen kokemisen kannalta tärkeitä. Sukupuolisensitiivisen nuorisotyön näkökulmasta opinnäytetyöni tulokset antavat alueelliseen nuorisotyöhön pohdittavaa. Osallisuuden toteutumisen kannalta useamman nuoren ääni tulisi saada kuuluviin asuinalueilla ja kouluissa. Nuorille tulisi kehittää nykyistä monipuolisempia osallisuusareenoita, joista mahdollisimman moni nuori olisi kiinnostunut ja näin ollen pääsisi vaikuttamaan omaa elämää ja toimintaympäristöä koskeviin asioihin. Osallisuusareenoita kehitettäessä tulisi lähteä nuorten lähtökohdista, eikä kehittää nuorten osallisuutta aikuisten toimintamalleja noudattaen. Työtä tullaan käyttämään alueen nuorisotyön ja erityisesti kaakkoisen nuorisotyöyksikön toiminnan kehittämiseen.

Quels sont les bénéfices d'une immunisation passive postexpositionnelle contre la rougeole ? : Revue Cochrane pour le praticien

Question clinique : Une patiente de 43 ans connue pour un lupus érythémateux disséminé et une néphropathie lupique stable et traitée par hydroxychloroquine et mycophénolate mofétil vous rapporte avoir eu contact il y a quatre jours avec un enfant atteint de la rougeole. Elle ne présente aucun symptôme et son dernier bilan vaccinal montre un taux d'anticorps contre la rougeole non protecteur. La patiente devrait-elle recevoir une immunisation active ou passive contre la rougeole? Contexte En Suisse : la couverture vaccinale contre la rougeole n'est pas assez importante pour empêcher sa diffusion. L'immunisation passive avec des immunoglobulines est destinée aux personnes non immunes exposées à la rougeole, recommandée en Suisse aux personnes à haut risque. Cette revue visait à évaluer l'efficacité et l'innocuité de l'injection intramusculaire ou de la perfusion intraveineuse d'immunoglobulines pour prévenir la rougeole chez les personnes susceptibles avant l'apparition des symptômes.

Gamma Knife Surgery versus Linac for Brain Metastasis: Which Technique for Which Patient? Analysis of an Historical Cohort of 63 Consecutive Patients Harboring 130 Lesions

Objectives: We present the retrospective analysis of a single-institution experience for radiosurgery (RS) in brain metastasis (BM) with Gamma Knife (GK) and Linac. Methods: From July 2010 to July 2012, 28 patients (with 83 lesions) had RS with GK and 35 patients (with 47 lesions) with Linac. The primary outcome was the local progression-free survival (LPFS). The secondary outcome was the overall survival (OS). Apart a standard statistical analysis, we included a Cox regression model with shared frailty, to modulate the within-patient correlation (preliminary evaluation showed a significant frailty effect, meaning that the correlation within patient could be ignored). Results: The mean follow-up period was 11.7 months (median 7.9, 1.7-22.7) for GK and 18.1 (median 17, 7.5-28.7) for Linac. The median number of lesions per patient was 2.5 (1-9) in GK compared with 1 (1-3) in Linac. There were more radioresistant lesions (melanoma) and more lesions located in functional areas for the GK group. The median dose was 24 Gy (GK) compared with 20 Gy (Linac). The LPFS actuarial rate was as follows: for GK at 3, 6, 9, 12, and 17 months: 96.96, 96.96, 96.96, 88.1, and 81.5%, and remained stable till 32 months; for Linac at 3, 6, 12, 17, 24, and 33 months, it was 91.5, 91.5, 91.5, 79.9, 55.5, and 17.1%, respectively (p = 0.03, chi-square test). After the Cox regression analysis with shared frailty, the p-value was not statistically significant between groups. The median overall survival was 9.7 months for GK and 23.6 months for Linac group. Uni- and multivariate analysis showed a lower GPA score and noncontrolled systemic status were associated with lower OS. Cox regression analysis adjusting for these two parameters showed comparable OS rate. Conclusions: In this comparative report between GK and Linac, preliminary analysis showed that more difficult cases are treated by GK, with patients harboring more lesions, radioresistant tumors, and highly functional located. The groups look, in this sense, very heterogeneous at baseline. After a Cox frailty model, the LPFS rates seemed very similar (p < 0.05). The OS was similar, after adjusting for systemic status and GPA score (p < 0.05). The technical reasons for choosing GK instead of Linac were the anatomical location related to highly functional areas, histology, technical limitations of Linac movements, especially lower posterior fossa locations, or closeness of multiple lesions to highly functional areas optimal dosimetry with Linac

The REporting of studies Conducted using Observational Routinely-collected health Data (RECORD) statement.

Routinely collected health data, obtained for administrative and clinical purposes without specific a priori research goals, are increasingly used for research. The rapid evolution and availability of these data have revealed issues not addressed by existing reporting guidelines, such as Strengthening the Reporting of Observational Studies in Epidemiology (STROBE). The REporting of studies Conducted using Observational Routinely collected health Data (RECORD) statement was created to fill these gaps. RECORD was created as an extension to the STROBE statement to address reporting items specific to observational studies using routinely collected health data. RECORD consists of a checklist of 13 items related to the title, abstract, introduction, methods, results, and discussion section of articles, and other information required for inclusion in such research reports. This document contains the checklist and explanatory and elaboration information to enhance the use of the checklist. Examples of good reporting for each RECORD checklist item are also included herein. This document, as well as the accompanying website and message board (http://www.record-statement.org), will enhance the implementation and understanding of RECORD. Through implementation of RECORD, authors, journals editors, and peer reviewers can encourage transparency of research reporting.

Kääntöovikoneistojen tuotekehitystä ohjaavat tekijät DIN 18650 -standardissa

Ovikoneistot ovat tulleet ihmisten arkeen helpottamaan jokapäiväistä elämää. Etenkin julkisissa rakennuksissa koneistot ovat yleistyneet. Ovikoneistoja käytetään erityisesti siellä, missä ovista kulkevien ihmisten määrä on suurimmillaan. Tämän vuoksi ovikoneistojen henkilöturvallisuus on erittäin tärkeää. Henkilöturvallisuuden takaaminen aiheuttaa paljon vaatimuksia koneistojen suunnittelulle. Tämän työn tavoitteena on tutustua Saksassa voimassa oleviin kääntöovikoneistoja koskeviin määräyksiin sekä ennakoida tulevaisuudessa julkaistavan eurooppalaisen standardin vaikutuksia ovikoneistoille. Työ on rajattu koskemaan ainoastaan kääntöovikoneistoja. Muut oviympäristön laitteet on rajattu tarkemman tarkastelun ulkopuolelle. Työssä luodaan katsaus oviympäristöihin ja niissä käytettyihin laitteisiin ja standardeihin, jotka koskevat ovikoneistojen suunnittelua. Tämän lisäksi keskitytään tarkemmin Deutsches Institut für Normung:n (DIN) 18650 -standardiin. Lisäksi arvioidaan erään ovikoneiston standardinmukaisuutta, sekä esitetään ratkaisuvaihtoehtoja standardinmukaisuuden toteuttamiseksi.

An analysis of protocols and publications suggested that most discontinuations of clinical trials were not based on preplanned interim analyses or stopping rules.

OBJECTIVES: To investigate the frequency of interim analyses, stopping rules, and data safety and monitoring boards (DSMBs) in protocols of randomized controlled trials (RCTs); to examine these features across different reasons for trial discontinuation; and to identify discrepancies in reporting between protocols and publications. STUDY DESIGN AND SETTING: We used data from a cohort of RCT protocols approved between 2000 and 2003 by six research ethics committees in Switzerland, Germany, and Canada. RESULTS: Of 894 RCT protocols, 289 prespecified interim analyses (32.3%), 153 stopping rules (17.1%), and 257 DSMBs (28.7%). Overall, 249 of 894 RCTs (27.9%) were prematurely discontinued; mostly due to reasons such as poor recruitment, administrative reasons, or unexpected harm. Forty-six of 249 RCTs (18.4%) were discontinued due to early benefit or futility; of those, 37 (80.4%) were stopped outside a formal interim analysis or stopping rule. Of 515 published RCTs, there were discrepancies between protocols and publications for interim analyses (21.1%), stopping rules (14.4%), and DSMBs (19.6%). CONCLUSION: Two-thirds of RCT protocols did not consider interim analyses, stopping rules, or DSMBs. Most RCTs discontinued for early benefit or futility were stopped without a prespecified mechanism. When assessing trial manuscripts, journals should require access to the protocol.

Time-lapse -intervallikuvaaminen

Miltä sinusta tuntuisi nähdä vanhenevasi viisikymmentä vuotta minuutissa? Time-lapse -kuvaus on nykytekniikalla ainoa keino ihmisille matkustaa ajassa. Tällä kuvaustavalla on mahdollista hidastaa elämää tai vastaavasti nopeuttaa sitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on käydä läpi ne keinot ja tekniikat kuinka time-lapse -kuvia voidaan tehdä. Työn tavoitteena on ollut ymmärtää time-lapse -kuvaamista ja tutustua eri efekteihin, joita voi tehdä intervallikuvauksen avulla. Työhön on tehty kuvamateriaalia kirjallisen osan tueksi, jotta lukijan olisi mahdollisimman helppo ymmärtää kuvaustapaa. Työhön on tehty kaavoja ja kuvia, jotka antavat lukijalle mahdollisuuden myös kokeilla kuvien ottamista. Työssä on kerrottu kuvien ottamisesta ja siinä helposti tehtävistä virheistä, jotta lukijan ei tarvitsisi omissa kokeiluissaan ajaa samoihin ansoihin, kuin opinnäytetyötä tehdessä on ajettu. Time-lapse -kuvaaminen on kiehtova tapa tuoda kaikki valokuvauksen keinot elokuvaan. Tämä työ on tehty sitä varten, että tekijä itse on syventänyt ymmärrystään kuvaustapaan ja siksi, että lukija voisi suunnitella kuvauksiaan monipuolisemmin. Tämä työ käy time-lapse -kuvaamisen pinnalla. Syvemmällä kuvaustavan sisällä on miljoonia keinoja, joita on mahdollista löytää, kokeilla ja käyttää. Tämän työn tarkoituksena on olla alku matkalle, joka vie mukanaan kokeilemaan uusia keinoja, joita ei ehkä kuvien digitaalisuuden tuomien mahdollisuuksien myötä ole vielä edes löydetty.

Premature Discontinuation of Randomized Trials in Critical and Emergency Care: A Retrospective Cohort Study.

OBJECTIVES: Randomized clinical trials that enroll patients in critical or emergency care (acute care) setting are challenging because of narrow time windows for recruitment and the inability of many patients to provide informed consent. To assess the extent that recruitment challenges lead to randomized clinical trial discontinuation, we compared the discontinuation of acute care and nonacute care randomized clinical trials. DESIGN: Retrospective cohort of 894 randomized clinical trials approved by six institutional review boards in Switzerland, Germany, and Canada between 2000 and 2003. SETTING: Randomized clinical trials involving patients in an acute or nonacute care setting. SUBJECTS AND INTERVENTIONS: We recorded trial characteristics, self-reported trial discontinuation, and self-reported reasons for discontinuation from protocols, corresponding publications, institutional review board files, and a survey of investigators. MEASUREMENTS AND MAIN RESULTS: Of 894 randomized clinical trials, 64 (7%) were acute care randomized clinical trials (29 critical care and 35 emergency care). Compared with the 830 nonacute care randomized clinical trials, acute care randomized clinical trials were more frequently discontinued (28 of 64, 44% vs 221 of 830, 27%; p = 0.004). Slow recruitment was the most frequent reason for discontinuation, both in acute care (13 of 64, 20%) and in nonacute care randomized clinical trials (7 of 64, 11%). Logistic regression analyses suggested the acute care setting as an independent risk factor for randomized clinical trial discontinuation specifically as a result of slow recruitment (odds ratio, 4.00; 95% CI, 1.72-9.31) after adjusting for other established risk factors, including nonindustry sponsorship and small sample size. CONCLUSIONS: Acute care randomized clinical trials are more vulnerable to premature discontinuation than nonacute care randomized clinical trials and have an approximately four-fold higher risk of discontinuation due to slow recruitment. These results highlight the need for strategies to reliably prevent and resolve slow patient recruitment in randomized clinical trials conducted in the critical and emergency care setting.

Large-scale genomic analyses link reproductive aging to hypothalamic signaling, breast cancer susceptibility and BRCA1-mediated DNA repair.

Menopause timing has a substantial impact on infertility and risk of disease, including breast cancer, but the underlying mechanisms are poorly understood. We report a dual strategy in ∼70,000 women to identify common and low-frequency protein-coding variation associated with age at natural menopause (ANM). We identified 44 regions with common variants, including two regions harboring additional rare missense alleles of large effect. We found enrichment of signals in or near genes involved in delayed puberty, highlighting the first molecular links between the onset and end of reproductive lifespan. Pathway analyses identified major association with DNA damage response (DDR) genes, including the first common coding variant in BRCA1 associated with any complex trait. Mendelian randomization analyses supported a causal effect of later ANM on breast cancer risk (∼6% increase in risk per year; P = 3 × 10(-14)), likely mediated by prolonged sex hormone exposure rather than DDR mechanisms.

Dikter

Edith Södergran (1892-1923) on lyyrisen ilmaisun uudistaja ja suomenruotsalaisen modernismin kärkihahmo. Sairaus ja aineellinen puute varjostivat Södergranin elämää; hän sairastui 16-vuotiaana keuhkotautiin, johon hän myöhemmin menehtyi. Södergran oli käynyt koulua Pietarissa ja matkustellut parantolahoidoissa Sveitsissä, josta teki myös matkan Italiaan. Viimeiset vuotensa hän asui äitinsä kanssa Kannaksen Raivolassa.

Södergranin moderni, feminiininen ja eroottinen runous heijastelee ajan ekspressionistisia ja symbolistisia virtauksia. Runot eivät noudatelleet mitään perinteisiä kaavoja. Esikoisteos Dikter sai ymmärtämättömän vastaanoton, eikä Södergrania eläessään juurikaan arvostettu. Nykyään Södergran on kuitenkin kansainvälisesti arvostetuimpia ja tunnetuimpia suomalaisia runoilijoita.