Maahanmuuttajien konfliktien sovittelusta Suomessa

Kirjallisuusarvostelu

Raportti : folkloristiikka katselee ympärilleen

Yhteyksiä ja katkoksia : näkökulmia folkloristiikan suhteista lähialoihin : Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran VII Kevätkoulu 15.-16.5. 2014 Helsingissä.

Kosmografiaa ja karhunpyllytystä

Kirjallisuusarvostelu

Missale Aboense (Alkusivu)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Hämeenkyrö)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Kangasala)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Pergamenttikooste)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Piikkiö)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Schalin 21)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Tammela)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Uskela)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Sigrid Juséliuksen jäljillä. Heijastuksia porvarillisesta lapsuudesta ja lapsuuden ihanteista 1800-luvun lopun Suomessa

Tutkimus käsittelee porilaisen kauppiasperheen tyttären, Sigrid Maria Juséliuksen (1887–1898) ja hänen perheensä tapaustutkimuksen kautta porvarillista lapsuutta ja lapsuuden ihanteita 1800-luvun lopun Suomessa. Sigrid Jusélius oli vuorineuvos Fritz Arthur Juséliuksen (1855–1930) ja Blenda Theresia (o.s. Moliis) Juséliuksen (1850–1919) ainoa lapsi. Vanhempien avioliiton päätyttyä ajalle harvinaiseen avioeroon Sigrid muut-ti äitinsä kanssa Tukholman kautta Turkuun, missä hän eli ja aloitti koulunkäynnin, kunnes menehtyi 11-vuotiaana. Sigridin muisto jäi elämään isän rakennuttaman mausoleumin sekä tyttären nimeä kantavan säätiön myötä. Varsinaisesti Sigridin elämästä tiedetään vähän, mutta siitä jääneet jäljet innoittivat tarkastelemaan, minkälaisia piirteitä varakkaan perheen tyttären elämään mahdollisesti kuului? Löytyisikö yksittäistä tutkimuskohdetta koskevasta aineistosta merkkejä sivistyneistön elämäntavasta ja lapsuuteen sekä perhe-elämään kohdistetuista ihanteista? Mikä mahdollisesti oli lapsen maailmassa merkityksellistä toisaalta hänen itsensä ja toisaalta aikuisten näkökulmasta? Moninainen tutkimusaineisto käsitti museaalista esineistöä, kuten leluja ja lastenkirjoja, sekä valokuvia, kirjeitä ja asiakirjoja. Metodologisena lähtökohtana tutkimuksessa oli aineiston kulttuurihistoriallinen kontekstointi mikrohistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa lapsuus sekä perhe ymmärretään kulttuurisidonnaisina ilmiöinä, jotka ovat riippuvaisia kontekstissaan niille annetuista mahdollisista merkityksistä. Tämä edellytti ilmiöiden taustalla vaikuttaneiden yhteiskunnallisten tekijöiden tarkastelua suhteessa tutkimuskohteeseen. Tutkimuksessa hyödynnettyjen aineistojen tarkastelu eri tulosuunnista sekä pyrkimys tunnistaa ja ymmärtää tutkimuskohteesta jo esitettyjen tulkintojen taustavaikuttimia olivat läsnä analyysissa. Moniaineistoisuus haastoi käyttämään vaihtelevaa lähdeanalyysin välineistöä. Merkityksellistä lähdetyöskentelyn kannalta oli esitettyjen kysymysten sekä aineiston keskinäisen suhteen tarkastelun kautta muodostettu mahdollinen tulkinta, jonka kannalta moniaineistoisuuden etuna oli toisiaan täydentävien lähdetyyppien vuoropuhelu suhteessa aiempaan tutkimustietoon. Sigridin muistosta ja hänen kohtaloonsa liittyvistä muistamisen tavoista on muotoutunut osa kulttuuriperintöä. Aineistossa oli havaittavissa mahdollisia merkkejä yhteisön lapsuutta ja perhettä koskevasta ajatusmaailmasta sekä niitä koskevista yksilöllisistä valinnoista. Tutkimusaineisto valotti sivistyneistölapsen elämää myös hänen omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimuksessa välittyi toisaalta kuva lapsuuden käsittämisestä omana erillisenä ja erityisenä ajanjaksona, ja toisaalta lapsen ja aikuisen kulttuurisen elinpiirin yhteneväisyys ja kiinteys tarkastelukontekstin puitteissa.

Voimalaitosten kattilaputkien sisäpuolisten kerrostumien paksuuden mittaaminen ultraäänimenetelmällä

Höyryvoimalaitoksen käyttöönotossa muodostuu kattilaputkien sisäpinnoille niitä korroosiolta suojaava ohut metallioksidikerros. Tämän kerroksen päälle kasvaa kattilan käytön aikana haitallista kerrostumaa paikallisen korroosion tai kattilavedessä olevien epäpuhtauksien kerääntymisen tai kiteytymisen seurauksena. Kerrostuma haittaa lämmönsiirtoa tulipesästä putkiseinämän läpi kattilaveteen. Putkien lämpötilan nousu suunniteltua korkeammaksi kasvattaa putkivaurioiden ja sisäpuolisen korroosion riskiä. Tästä johtuen paksuksi kasvaneet kerrostumat pyritään poistamaan happokäsittelyllä eli peittauksella ennen vaurioiden syntyä. Perinteisesti kerrostumapaksuus on määritetty kattilasta irrotetuista näyteputkista mikroskoopilla. Työn tavoitteena oli tutkia uudenlaisen ultraäänimittauksen teoriaa ja selvittää sen toimivuus höyrystinputkien kerrostumapaksuusmittauksissa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia voimalaitoksen höyrystimen sisäpuolisten kerrostumien muodostumista ja niiden vaikutuksia sekä kattilan peittaustarpeen arviointia. Höyrystimen kerrostumien kasvunopeuteen vaikuttavat eniten voimalaitostyyppi, käytetty vesikemia ja kattilaveteen kulkeutuvien epäpuhtauksien määrä. Kasvunopeus vaihtelee laitosten välillä suuresti ja eroaa myös tulipesän eri kohdissa. Kattilaveden epäpuhtauspitoisuus ja kerrostumapaksuus vaikuttavat molemmat korroosiovaurioiden todennäköisyyteen. Peittauspaksuuden ohjearvoissa tulisi huomioida kattilan käyttöpaine, kattilatyyppi ja riski kattilaveden laadun heikkenemiselle. Putkinäytteistä ja laitoksilla suoritettujen mittauksien perusteella uusi ultraäänitekniikka tuottaa luotettavia tuloksia tavanomaisten kerrostumien mittauksessa. Vain yhdellä laitoksella esiintyi irtonaisen sakan kaltaista kerrostumaa, jota mittaus ei kyennyt havaitsemaan. Mittaustulokset kerrostumista tulipesän eri osissa antavat hyvän perustan peittaustarpeen arviointiin.