Missale Aboense (Pergamenttikooste)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Piikkiö)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Schalin 21)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Tammela)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Missale Aboense (Uskela)

MISSALE ABOENSE, Turun messukirja, painettiin Lyypekissä Turun hiippakuntaa eli Suomea varten. Se lasketaan Suomen ensimmäiseksi painatteeksi ja on myös Suomen ainoa inkunaabeli, eli kirjapainotaidon alkuajan, 1400-luvun, painotuote. Esipuheen tähän latinankieliseen loistoteokseen laati Turun piispa Konrad Bitz. Esipuheen alussa on puupiirros, joka kuvaa Pyhää Henrikiä Bitzin, tuomiorovasti Maunu Särkilahden ja kahden papin ympäröimänä. Maassa makaa Pyhän Henrikin surmaaja, talonpoika Lalli. Esipuhe ja alkuun liitetty pyhimyskalenteri oli tarkoitettu Suomea varten; muutoin samaa messukirjaa käytettiin muuallakin katolisen kirkon piirissä. MISSALEA painettiin sekä paperille että pergamentille. Tiettävästi ainoa pergamentille painettu alkuperäissidos on Tanskan Kuninkaallisessa kirjastossa. Muut säilyneet pergamenttikappaleet, kuten Kansalliskirjaston kappale on koottu eri niteiden katkelmista. Paperille painettua MISSALEA on säilynyt 15 epätäydellistä kappaletta.

Tietokoneohjelmien vakuuskäyttö

Tämä tutkimus käsittelee tietokoneohjelmien tekijänoikeuksien kannalta tärkeimpiä vakuusmuotoja: panttausta, vakuusluovutusta ja yrityskiinnitystä. Tarkastelun kohteena on näiden vakuusmuotojen koko elinkaari perustamisesta selvitykseen tai realisaatioon. Tutkielmani tarkoituksena on arvioida Suomen vakuusoikeudellisia oikeuslähteitä tietokoneohjelmien erityispiirteiden kannalta ja muodostaa sekä reiluja toimintasuosituksia rahoitusjärjestelyjen osapuolille että ehdotuksia nykyisen oikeustilan kehittämiseksi. Tutkimus tarkastelee Suomen oikeutta pääosin de lege lata, mutta se sisältää myös de lege ferenda -näkökulman, johon kuuluu myös oikeusvertailua Ruotsin ja Yhdysvaltojen oikeuteen. Tärkeimmät lähdeteokset tässä tutkimuksessa ovat Erkki Havansin Esinevakuusoikeudet (2. uudistettu painos, 1992), Jarmo Teporan, Janne Kaiston ja Esa Hakkolan Esinevakuudet (2009), Mikko Välimäen Oikeudet tietokoneohjelmistoihin (2. uudistettu painos, 2009), Janne Kaiston Tekijänoikeudesta panttauksen ja ulosmittauksen kohteena (2002), Ilkka Rahnaston Tekijänoikeuden panttaus (1997) ja Jarno Teporan Tekijänoikeuden käyttö vakuutena (2004). Tutkimuksessani totean, että vallitsevan oikeuden mukaan tietokoneohjelmien panttaukseen liittyy aina riski siitä, että järjestely ei sido sivullisia tehokkaan julkivarmistuskeinon puuttuessa. Tämä on harmillista tietokoneiden kasvavan vaihdannallisen arvon vuoksi. Joidenkin kirjoittajien ehdotus vakuusluovutuksesta tekijänoikeuksien vakuuskäytön toteuttamistapana ei ole uskottava ratkaisu tekijänoikeuksien panttauksen julkivarmistusongelmiin, sillä tekijänoikeuksien panttauksen ja vakuusluovutuksen erilainen kohtelu on toistaiseksi huonosti perusteltu. Tekijänoikeuksien panttauksen julkivarmistuksesta on esitetty kaksi ehdotusta, joista vakuuttavampi ei valitettavasti sovellu kovin hyvin tietokoneohjelmien panttaukseen. Se sisältää nimittäin vaatimuksen tekijänoikeuden omistajan taloudellisten oikeuksien rajoittamisesta, mikä estäisi pantatun ohjelman päivittämisen. Tätä parempi vaihtoehto tietokoneohjelmien panttauksen kannalta olisi se, että kirjallinen panttaussopimus toimisi julkivarmistuksena. Parhaiten tietokoneohjelmien ja muiden tekijänoikeuksien panttauksen ongelmat ratkaisisi vapaaehtoinen tekijänoikeusrekisteri, johon tekijänoikeuksiin kohdistuvat vakuusoikeudet voitaisiin merkitä. Tämä vaatisi kuitenkin lainsäädännön uudistamista.

E18 Turun kehätie välillä Naantali-Raisio : Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

E18 Turun kehätie (kantatie 40) on osa Suomen tärkeintä päätieyhteyttä. E18 kulkee Naantalista Turun ja pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Valtakunnallisen merkityksen lisäksi Turun kehätiellä on tärkeä seudullinen rooli. Suunnittelukohde sisältää Turun kehätien parantamisen noin yhdeksän kilometrin matkalta Kuparivuoren tunnelin suulta (entisen Satamatien liittymästä) Naantalista Raisionkaaren eritasoliittymän itäpuolelle Juhaninkujan liittymään Raisioon. Kehätie parannetaan nykyiselle paikalleen. Tämä ympäristövaikutusten arviointimenettely liittyy maantielain mukaisen yleissuunnitelman laadintaan. Yleissuunnitelmassa määritetään tien likimääräinen sijainti ja tilantarve sekä suhde nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön. Lisäksi määritetään tien tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan E18 Turun kehätien parantamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Hankkeen vaikutusalueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta ja sen vaihtoehdoista voi esittää koko suunnittelun ajan. Hankkeesta ja YVA-menettelystä tiedotetaan asukkaille ja muille sidosryhmille tiedotteiden, postituslistan (sähköposti/kirje) sekä internetin välityksellä.

Ajankohtaisesti rajoista ja kulttuurisesta kestävyydestä

Kirjallisuusarvostelu

1800-luvun itseoppineiden kansanihmisten tekstit

Kirjallisuusarvostelu