887 resultados para Project of schools
Resumo:
Benchmarking was used to compare the Australian SIA’s (Safety Institute of Australia) OHS BoK with three different approaches to systemize the knowledge that should be taught by universities. The Australian Health and Safety Professionals Alliance (HaSPA) Core Body of Knowledge for Generalist OHS Professionals was benchmarked against three other international bodies of knowledge, the German Ergonomic Society’s Body of Knowledge Ergonomics – Core Definition, Object Catalogue and Research Domains, the IEEE Computer Society Software Engineering Body of Knowledge and the American ‘Association of Schools of Public Health’ Master’s Degree in Public Health Core Competency Model. It was found that quality, structure and content of the OHS BoK ranked lowest when compared with the other benchmarked documents. The HaSPA body of knowledge was ranked poorly when compared to the German Ergonomic Society’s Body of Knowledge for Ergonomics, IEEE Computer Society Software Engineering Body of Knowledge and the American Association of Schools of Public Health Core Competency Model. Analysis and discussion of the HaSPA BoK is important given its use as an audit tool for tertiary education in Australia. Furthermore the International Network of Safety & Health Practitioner Organisations (INSHPO) is apparently promoting the Australian SIA’s OHS BoK as the basis of an international standard.
Resumo:
In this volume, the editors have brought together prominent international contributors to examine the relevance of Foucauldian thought on educational theory, practice and institutional life. The result is a diverse collection that offers broad and engaging analyses of how power and knowledge are configured in the practices and norms of schooling. This text not only provides a critical examination of the significance of Foucauldian thought for education, but also discusses how Foucault's theories are arrayed in the everyday life of schools.
Resumo:
In school environments, children are constantly exposed to mixtures of airborne substances, derived from a variety of sources, both in the classroom and in the school surroundings. It is important to evaluate the hazardous properties of these mixtures, in order to conduct risk assessments of their impact on chil¬dren’s health. Within this context, through the application of a Maximum Cumulative Ratio approach, this study aimed to explore whether health risks due to indoor air mixtures are driven by a single substance or are due to cumulative exposure to various substances. This methodology requires knowledge of the concentration of substances in the air mixture, together with a health related weighting factor (i.e. reference concentration or lowest concentration of interest), which is necessary to calculate the Hazard Index. Maximum cumulative ratio and Hazard Index values were then used to categorise the mixtures into four groups, based on their hazard potential and therefore, appropriate risk management strategies. Air samples were collected from classrooms in 25 primary schools in Brisbane, Australia. Analysis was conducted based on the measured concentration of these substances in about 300 air samples. The results showed that in 92% of the schools, indoor air mixtures belonged to the ‘low concern’ group and therefore, they did not require any further assessment. In the remaining schools, toxicity was mainly governed by a single substance, with a very small number of schools having a multiple substance mix which required a combined risk assessment. The proposed approach enables the identification of such schools and thus, aides in the efficient health risk management of pollution emissions and air quality in the school environment.
Resumo:
This is a sub-project of the Australian Wheat and Barley Molecular Marker Program funded by GRDC and led by Drs Diane Mather and Ken Chalmers of University of Adelaide. In this sub-project we will supply phenotypic data on resistance to two species of root-lesion nematodes (Pratylenchus thornei and P. neglectus) on several populations of wheat doubled haploids. We will also supply existing genotypic data on one doubled haploid population. We will also test one population of doubled haploids (CPI133872/Janz) a second time for resistance to P. thornei and P. neglectus and supply this information to University of Adelaide for the development of molecular markers for use by wheat breeders in selecting for resistance to root-lesion nematodes.
Resumo:
Media reportage often act as interpretations of accountability policies thereby making the news media a part of the policy enactment process. Within such a process, their role is that of policy reinforcement rather than policy construction or contestation. This paper draws on the experiences of school leaders in regional Queensland, Australia, and their perceptions of the media frames that are used to report on accountability using school performance. The notion of accountability is theorised in terms of media understandings of ‘holding power to account’, and forms the theoretical framework for this study. The methodological considerations both contextualise aspects of the schools involved in the study, and outline how ‘framing theory’ was used to analyse the data. The paper draws on a number of participant experiences and newspaper accounts of schools to identify the frames that are used by the press when reporting on school performance. Three frames referring to school performance are discussed in this paper: those that rank performance such as league tables; frames that decontextualise performance isolating it from school circumstances and levels of funding; and frames that residualise government schools.
Resumo:
This dissertation is a study of some aspects of theoretical philosophy of the early modern thinker Thomas Hobbes (1588-1679). The focal point of the work is Hobbes s conception of imagination, which is discussed from both a systematic and a historical point of view, as well as in the light of contemporary scholarship. I argue that though there are significant similarities between the view of Hobbes and that of his predecessors, he gives a novel theory of imagination, which clarifies not only early modern discussions on human nature, knowledge, science, and literary criticism, but above all his own versatile philosophy. The prologue of the dissertation introduces methodological principles and gives critical remarks on the standard view of Hobbes. In Chapter II, I discuss the prominent theories of imagination before Hobbes and link them to his account. I argue that though Hobbes adopted the Aristotelian framework, his view is not reduced to it, as he borrows from various sources, for instance, from the Stoics and from Renaissance thought. Chapters III and IV form the psychological part of the work. In the Chapter III I argue that imagination, not sense, is central in the basic cognitive operations of the mind and that imagination has a decisive role in Hobbes s theory of motivation. The Chapter IV concentrates on various questions of Hobbes s philosophy of language. The chapter ends with a defence of a less naturalistic reading of Hobbes s theory of human nature. Chapters V and VI form the epistemological part of the work. I suggest, contrary to what has been recently claimed, that though Hobbes s ideas of good literary style do have a point of contact with his philosophy (e.g. the psychology of creative process), his ideas in the field are independent of his project of demonstrative political science. Instead I argue that the novelty of his major political work, Leviathan (1651), is based on a new theory of knowledge which he continued to develop in the post-Leviathan works. Chapter VII seeks to connect the more theoretical conclusions of Chapters V and VI to Hobbes's idea(l) of science as well as to his philosophical practice. On the basis of Hobbes s own writings as well as some historical examinations, I argue that method is not an apt way to conceptualise Hobbes s philosophical practice. Contemporary readings of Hobbes s theory of science are critically discussed and the chapter ends with an analysis of Hobbes s actual argumentation. In addition to the concluding remarks, the epilogue suggest three things: first, imagination is central when trying to understand Hobbes s versatile philosophy; second, that it is misleading to depict Hobbes as a simple materialist, mechanist, and empiricist; and, third, that in terms of imagination his influence on early modern thought has not been fully appreciated.
Resumo:
The work covered in this thesis is focused on the development of technology for bioconversion of glucose into D-erythorbic acid (D-EA) and 5-ketogluconic acid (5-KGA). The task was to show on proof-of-concept level the functionality of the enzymatic conversion or one-step bioconversion of glucose to these acids. The feasibility of both studies to be further developed for production processes was also evaluated. The glucose - D-EA bioconversion study was based on the use of a cloned gene encoding a D-EA forming soluble flavoprotein, D-gluconolactone oxidase (GLO). GLO was purified from Penicillium cyaneo-fulvum and partially sequenced. The peptide sequences obtained were used to isolate a cDNA clone encoding the enzyme. The cloned gene (GenBank accession no. AY576053) is homologous to the other known eukaryotic lactone oxidases and also to some putative prokaryotic lactone oxidases. Analysis of the deduced protein sequence of GLO indicated the presence of a typical secretion signal sequence at the N-terminus of the enzyme. No other targeting/anchoring signals were found, suggesting that GLO is the first known lactone oxidase that is secreted rather than targeted to the membranes of the endoplasmic reticulum or mitochondria. Experimental evidence supports this analysis, as near complete secretion of GLO was observed in two different yeast expression systems. Highest expression levels of GLO were obtained using Pichia pastoris as an expression host. Recombinant GLO was characterised and the suitability of purified GLO for the production of D-EA was studied. Immobilised GLO was found to be rapidly inactivated during D-EA production. The feasibility of in vivo glucose - D-EA conversion using a P. pastoris strain co-expressing the genes of GLO and glucose oxidase (GOD, E.C. 1.1.3.4) of A. niger was demonstrated. The glucose - 5-KGA bioconversion study followed a similar strategy to that used in the D-EA production research. The rationale was based on the use of a cloned gene encoding a membrane-bound pyrroloquinoline quinone (PQQ)-dependent gluconate 5-dehydrogenase (GA 5-DH). GA 5-DH was purified to homogeneity from the only source of this enzyme known in literature, Gluconobacter suboxydans, and partially sequenced. Using the amino acid sequence information, the GA 5-DH gene was cloned from a genomic library of G. suboxydans. The cloned gene was sequenced (GenBank accession no. AJ577472) and found to be an operon of two adjacent genes encoding two subunits of GA 5-DH. It turned out that GA 5-DH is a rather close homologue of a sorbitol dehydrogenase from another G. suboxydans strain. It was also found that GA 5-DH has significant polyol dehydrogenase activity. The G. suboxydans GA 5-DH gene was poorly expressed in E. coli. Under optimised conditions maximum expression levels of GA 5-DH did not exceed the levels found in wild-type G. suboxydans. Attempts to increase expression levels resulted in repression of growth and extensive cell lysis. However, the expression levels were sufficient to demonstrate the possibility of bioconversion of glucose and gluconate into 5-KGA using recombinant strains of E. coli. An uncharacterised homologue of GA 5-DH was identified in Xanthomonas campestris using in silico screening. This enzyme encoded by chromosomal locus NP_636946 was found by a sequencing project of X. campestris and named as a hypothetical glucose dehydrogenase. The gene encoding this uncharacterised enzyme was cloned, expressed in E. coli and found to encode a gluconate/polyol dehydrogenase without glucose dehydrogenase activity. Moreover, the X. campestris GA 5-DH gene was expressed in E. coli at nearly 30 times higher levels than the G. suboxydans GA 5-DH gene. Good expressability of the X. campestris GA-5DH gene makes it a valuable tool not only for 5-KGA production in the tartaric acid (TA) bioprocess, but possibly also for other bioprocesses (e.g. oxidation of sorbitol into L-sorbose). In addition to glucose - 5-KGA bioconversion, a preliminary study of the feasibility of enzymatic conversion of 5-KGA into TA was carried out. Here, the efficacy of the first step of a prospective two-step conversion route including a transketolase and a dehydrogenase was confirmed. It was found that transketolase convert 5-KGA into TA semialdehyde. A candidate for the second step was suggested to be succinic dehydrogenase, but this was not tested. The analysis of the two subprojects indicated that bioconversion of glucose to TA using X. campestris GA 5-DH should be prioritised first and the process development efforts in future should be focused on development of more efficient GA 5-DH production strains by screening a more suitable production host and by protein engineering.
Resumo:
Overview This report, published in conjunction with a summary overview of results of rounds 1–6, is the sixth in a series of laboratory-based evaluations of rapid diagnostic tests (RDTs) for malaria. It provides a comparative measure of their performance in a standardized way to distinguish between well and poorly performing tests. It can be used by malaria control programmes and guide WHO procurement recommendations for these diagnostic tools. The evaluation reported here was a joint project of the WHO Global Malaria Programme, the Foundation for Innovative New Diagnostics (FIND) and the United States Centers for Disease Control and Prevention (CDC) within the WHO-FIND Malaria RDT Evaluation Programme. The project was financed by FIND through a grant from UNITAID.
Resumo:
In 2002, a number of lecturers from different clinical schools within the Faculty of Health Sciences at La Trobe University embarked on the development of a new interdisciplinary professional practice subject to be undertaken by all final-year undergraduate health science students. The subject was designed to better prepare students for their first professional appointment by introducing them to the concepts of interdisciplinary teamwork, the health care context, and the challenges and constraints that organizational contexts present. This report details the background of the project, the consultation and development that took place in the design of the subject, and implementation of the subject. The uniqueness of the project is explained by the number of disciplines involved, the online delivery, and the focus on a set of generic graduate attributes for health science students. It is hoped that students who have undertaken this subject will have a better understanding of the roles of other health professionals and the context in which they will be working by grappling with many real-life professional issues that they will face when they graduate and enter the workforce.
Resumo:
Koulujen kestävän kehityksen työllä tarkoitetaan ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen pohjautuvaa ympäristökasvatusta. Helsingissä peruskoulujen kestävän kehityksen työvälineet (ympäristökartoitukset ja – ohjelmat) ovat perustuneet koulujen ympäristöasioiden suunnitteluun, opetussuunnitelmien toteutumiseen ja ylläpitotoimintoihin, kuten jätehuoltoon. Opetusvirasto käytti vuosina 2005 ja 2009 ympäristötoiminnan arvioinnissa ympäristötasokuvauksia 1-3, joista arvosana 3 kuvaa ympäristöasioissa edistyneintä koulua. Tutkielman tavoitteena on tutkia ympäristötoiminnan tasojen perusteella ryhmiteltyjen peruskoulujen välisiä eroja jätekustannuksissa ja – määrissä (euroa/henkilö ja kg/henkilö) ja löytää mahdollisesti eroihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman toimeksiantajana on 4V-Välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin – hanke, jonka yhtenä toiminnan osa-alueena on koulujen kestävän kehityksen työ. Tuloksista tullaan johtamaan tietoa Opetusviraston sekä muiden tahojen, kuten HSY:n ja Palmian ympäristötyöhön sekä Kiinteistöviraston Tilakeskuksen hallinnassa olevien koulukiinteistöjen jätehuollon kehittämiseen. Tutkimusaineistoina käytettiin Helsingin peruskoulujen vuoden 2009 jätekustannuksia ja tutkielman yhteydessä kerätyn jäteseurannan tuloksia vuodelta 2010. Jätekustannus- ja jätemääräaineistot yhdistettiin vuoden 2009 ympäristötoiminnan tasoluokitusten perusteella otokseksi (n=64). Lopullinen jätekustannus- ja jätemääräanalyysi tehtiin 29 koulun otoksella, josta oli rajattu pois kiinteistöt, joilla on koulun toiminnan lisäksi muita käyttötarkoituksia. Analyysiin sisällytettiin myös tarkempi tarkastelu koulujen seka- ja biojätejakeiden kustannuksista ja määristä. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että eri ympäristötasoisten peruskoulujen välillä on huomattavia euro- ja kilomääräisiä eroja henkilöä kohden lasketuissa jätekustannuksissa ja –määrissä. Kokonaisjätemäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkasteluvuosien välillä, mutta lajittelu näyttäisi kuitenkin tehostuneen. Tulosten perusteella ympäristöasioissa edistyneiden tason 3 koulujen keskimääräiset sekajätemäärät ja -kustannukset olivat pienimmät tasojen 1 ja 2 kouluihin verrattuna. Biojätemäärät ja –kustannukset olivat suurimmat tason 2 kouluissa. Jätekustannuksiin ja – määriin näyttäisivät vaikuttavan jäteastioiden määrien, kokojen ja tyhjennysrytmien optimointi sekä jäteastioiden täyttöasteet. Peruskoulujen tulisi keskittyä kestävän kehityksen työn avulla jätteiden synnyn ehkäisyyn ja vähentämiseen, jotta jätekustannuksetkin vähentyisivät jätehuollon kehittämistoimenpiteiden seurauksena.
Resumo:
Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitus on tutkia, miten reilun kaupan banaania tuottavan El Guabon pienten banaaninviljelijöiden järjestön Asoguabon reilun turismin projekti on rakennettu. Projektin muotoutumista tutkitaan tässä työssä kahdesta eri näkökulmasta: siitä, miksi ja miten Asoguabo on monipuolistanut viljelystä turismiin, sekä siitä, millainen kuva projektista on rakennettu markkinoinnin kautta ja miten reilun kaupan mainonnasta tuttuja ilmiöitä on hyödynnetty reilun turismin rakentamisessa. Tutkielman teoreettisena taustana on maaseudun muutoksia tarkasteleva uuden ruraliteetin käsite. Turismi on viime vuosikymmenten aikana muuttunut, ja matkailijat etsivät yhä enemmän aitoja ja autenttisia matkailukokemuksia. Samanaikaisesti turismia on tuotteistettu korostamalla sen tiettyjä, kestävän kehityksen mukaisia piirteitä, ja erityisesti kehittyvissä maissa turismia markkinoidaan usein vaihtoehtoisena, yhteisöpohjaisena tai ekoturismina. Reilu turismi on uutena käsitteenä tullut mukaan tähän laajaan kirjoon, ja tämä tutkielma käsitteleekin Asoguabon projektia nimenomaan reilun turismin näkökulmasta. Tämä tutkielma on tapaustutkimus Asoguabon turismiprojektista, ja pohjautuu kuukauden pituiseen kenttätyöhön Ecuadorissa tammikussa 2010 sekä kirjoittajan aiempiin kokemuksiin Asoguabosta. Aineisto koostuu 21 puoli-strukturoidusta laadullisesta haastattelusta kuudentoista informantin kanssa, joista suurin osa oli hyvin läheisesti tekemisissä projektin kanssa. Tämän lisäksi aineistonkeruussa on käytetty havainnointia sekä projektin markkinointimateriaalien sisällönanalyysia. Tutkielma osoittaa reilun turismin projektin sisältävän monia haasteita ennen kuin se voi saavuttaa tavoitteensa tuottaa lisätuloja Asoguabon toimintaan. Tutkimushetkellä projekti hyödytti suoraan pääasiassa muutamia järjestön viljelijöitä, lähinnä niitä, jotka toimivat projektissa oppaina. Nämä oppaat hyötyvät projektista saamalla pieniä lisätuloja, kasvattamalla sosiaalista pääomaansa, sekä saamalla mahdollisuuden oppia muun muassa osallistumalla kursseille. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat myös, kuinka vuorovaikutus-ongelmat projektin eri toimijoiden välillä vaikeuttavat tiedonkulkua ja täten reilun turismin toimintaa. Nämä ongelmat myös lisäävät epätietoisuutta Asoguabon muiden viljelijöiden parissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka reilun turismin projektin mainonnassa käytetään osittain samoja keinoja kuin reilun kaupan tuotteiden mainonnassa, joskin tuottajia on kuvattu mainosmateriaaleissa yllättävän vähän ja pääosassa ovat usein eurooppalaiset turistit.
Resumo:
Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitus on tutkia, miten reilun kaupan banaania tuottavan El Guabon pienten banaaninviljelijöiden järjestön Asoguabon reilun turismin projekti on rakennettu. Projektin muotoutumista tutkitaan tässä työssä kahdesta eri näkökulmasta: siitä, miksi ja miten Asoguabo on monipuolistanut viljelystä turismiin, sekä siitä, millainen kuva projektista on rakennettu markkinoinnin kautta ja miten reilun kaupan mainonnasta tuttuja ilmiöitä on hyödynnetty reilun turismin rakentamisessa. Tutkielman teoreettisena taustana on maaseudun muutoksia tarkasteleva uuden ruraliteetin käsite. Turismi on viime vuosikymmenten aikana muuttunut, ja matkailijat etsivät yhä enemmän aitoja ja autenttisia matkailukokemuksia. Samanaikaisesti turismia on tuotteistettu korostamalla sen tiettyjä, kestävän kehityksen mukaisia piirteitä, ja erityisesti kehittyvissä maissa turismia markkinoidaan usein vaihtoehtoisena, yhteisöpohjaisena tai ekoturismina. Reilu turismi on uutena käsitteenä tullut mukaan tähän laajaan kirjoon, ja tämä tutkielma käsitteleekin Asoguabon projektia nimenomaan reilun turismin näkökulmasta. Tämä tutkielma on tapaustutkimus Asoguabon turismiprojektista, ja pohjautuu kuukauden pituiseen kenttätyöhön Ecuadorissa tammikussa 2010 sekä kirjoittajan aiempiin kokemuksiin Asoguabosta. Aineisto koostuu 21 puoli-strukturoidusta laadullisesta haastattelusta kuudentoista informantin kanssa, joista suurin osa oli hyvin läheisesti tekemisissä projektin kanssa. Tämän lisäksi aineistonkeruussa on käytetty havainnointia sekä projektin markkinointimateriaalien sisällönanalyysia. Tutkielma osoittaa reilun turismin projektin sisältävän monia haasteita ennen kuin se voi saavuttaa tavoitteensa tuottaa lisätuloja Asoguabon toimintaan. Tutkimushetkellä projekti hyödytti suoraan pääasiassa muutamia järjestön viljelijöitä, lähinnä niitä, jotka toimivat projektissa oppaina. Nämä oppaat hyötyvät projektista saamalla pieniä lisätuloja, kasvattamalla sosiaalista pääomaansa, sekä saamalla mahdollisuuden oppia muun muassa osallistumalla kursseille. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat myös, kuinka vuorovaikutus-ongelmat projektin eri toimijoiden välillä vaikeuttavat tiedonkulkua ja täten reilun turismin toimintaa. Nämä ongelmat myös lisäävät epätietoisuutta Asoguabon muiden viljelijöiden parissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, kuinka reilun turismin projektin mainonnassa käytetään osittain samoja keinoja kuin reilun kaupan tuotteiden mainonnassa, joskin tuottajia on kuvattu mainosmateriaaleissa yllättävän vähän ja pääosassa ovat usein eurooppalaiset turistit.
Resumo:
[EN] Data contained in this record come from the following accademic activity (from which it is possible to locate additional records related with the Monastery):
Resumo:
Contributed to: 4th International Conference, EuroMed 2012, Limassol, Cyprus, October 29 – November 3, 2012.
Resumo:
ENGLISH:Length-frequency samples of yellowfin tuna from 276 individual purse-seine sets were examined. Evidence of schooling by size is presented. Yellowfin schooled with skipjack are smaller and more homogeneous in length than are yellowfin from pure schools. Yellowfin in schools associated with porpoise appear to be more variable in size than yellowfin from other types of schools. No relationship was found between the tonnage of yellowfin in a school and the mean length of the yellowfin. Despite the tendency to school by size, the size variation within individual schools was judged to be enough to complicate greatly any program of regulation aimed at maximizing the yield-per-recruit through increasing the minimum size of yellowfin at first capture. SPANISH: Fueron examinadas las muestras frecuencia-longitud de atún aleta amarilla, de 276 lances individuales de redes de cerco. Se presenta la evidencia de agrupación por tamaños. Los atunes aleta amarilla agrupados con barrilete, son más pequeños y más homogéneos en longitud, que los atunes aleta amarilla de cardúmenes puros. El atún aleta amarilla en cardúmenes asociados con delfines parece ser más variable en tamaño, que el atún aleta amarilla proveniente de otros tipos de cardúmenes. No se encontró relac¡'ón entre el tonelaje del atún aleta amarilla en un cardumen y la longitud media de esta especie. A pesar de la tendencia a agruparse por tamaño, se juzgó, que la variación de tamaño en cardúmenes individuales, sería suficiente para complicar grandemente cualquier programa de reglamentación, dirigido a obtener el máximo del rendimiento por recluta a través del incremento del tamaño mínimo del atún aleta amarilla en la primera captura.