Incest aversion : the evolutionary roots of individual regulation

Den evolutionära förklaringen till den allmänt utbredda incestaversionen, dvs. motviljan för sex med nära släktingar, försöker besvara såväl frågan om varför incestaversionen gynnats i det naturliga urvalet som frågan om hur denna aversion regleras på individuell nivå. Eftersom inavlade barn har en försämrad biologisk duglighet än andra barn, medför kostnaderna av denna icke-optimala reproduktion ett selektionstryck mot inavel. I en serie studier visade vi att eftersom kvinnor i allmänhet satsar mer biologiska resurser på sina barn än vad män gör, känner kvinnor starkare incestaversion än män och eftersom det endast är fertila kvinnor som riskerar satsa resurser i en inavlad avkomma har även fertila kvinnor högre incestaversion än icke-fertila kvinnor. Vi visade också att de biologiska kostnaderna av inavel inte begränsas till enbart de individer som har incest. Eftersom alla våra biologiska släktingar sannolikt delar våra alleler speglar incestaversionen även de biologiska kostnader som incest mellan våra släktingar medför åt oss. Den psykologiska mekanism med vilken incestsituationer bedöms har hittills varit okänd. I våra studier testades teorin om självreflekterande empati. Enligt den teorin bedöms sådana situationer emotionellt genom att man själv föreställer sig ha sex med motsvarande släkting och känslan som väcks i denna process ger därefter emotionell information till bedömningen av andras incest. I tre delstudier fann vi att självreflektion var positivt associerat med styrkan av aversion gentemot andras incest, vilket stöder teorin om självreflekterande empati.

I Stället för tro = In place of belief

Soitinnus: sekakuoro, piano 4-kät.

Repository and its place at the University of Pardubice

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

University Institutional Repository and its Place in the University Information Infrastructure

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Becoming Locals in a Borderland of Exiles. Sense of Place in the Stories of Lithuania Minor Dwellers

This thesis deals with sense of place, the relation that we construct with our dwelling and the surrounding environment. The topic belongs to the field of human geography. Sense of place is deeply intertwined with the ideas of feeling at home and having a place where to return. I argue that narratives of life experience help us relate to the places we inhabit, go through, leave. My analysis concerns Lithuania Minor, the Lithuanian region lying by the border with Kaliningrad, and focuses in particular on Vilkyškiai, a village in the municipality of Pagėgiai. Most of the area’s original population disappeared in the war. After 1945, people from all over the country and the USSR settled here. This raised the prickly question of who belongs to the borderland. Refugees, migrants and settlers allow us to observe closely the development of sense of place and its main constituents. Through this analysis, I challenge the idea of people’s natural rights to places and shows how time, engagement in local-based cultural activities and recollection help foreigners become locals. To grasp the locals’ sense of place, I collected open, light-structured interviews and applied some elements of semantic analysis to interpret the materials. From my research, it emerges that the cultivation of the region’s cultural heritage and the practice of storytelling were crucial in making the respondents feel at home. Leaving aside all legalistic claims concerning the issue, I suggest that people belong to the land they dwell. I believe that their sense of place deserves consideration from the State and the other actors seeing them as migrants.

Involvement of dopamine receptors in diethylpropion-induced conditioning place preference

Diethylpropion (DEP) is an amphetamine-like agent used as an anorectic drug. Abuse of DEP has been reported and some restrictions of its use have been recently imposed. The conditioning place preference (CPP) paradigm was used to evaluate the reinforcing properties of DEP in adult male Wistar rats. After initial preferences were determined, animals weighing 250-300 g (N = 7 per group) were conditioned with DEP (10, 15 or 20 mg/kg). Only the dose of 15 mg/kg produced a significant place preference (358 ± 39 vs 565 ± 48 s). Pretreatment with the D1 antagonist SCH 23390 (0.05 mg/kg, sc) 10 min before DEP (15 mg/kg, ip) blocked DEP-induced CPP (418 ± 37 vs 389 ± 31 s) while haloperidol (0.5 mg/kg, ip), a D2 antagonist, 15 min before DEP was ineffective in modifying place conditioning produced by DEP (385 ± 36 vs 536 ± 41 s). These results suggest that dopamine D1 receptors mediate the reinforcing effect of DEP

Plano de la plaza de Oran y sus castillos, con la de Mazalquivir en 1757 = Plan de la Place d'Oran et de ses forts, avec celle de Mers-el-Kébir en 1757

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Optimization and Measuring Techniques for Collect-and-Place Machines in Printed Circuit Board Industry

This thesis considers optimization problems arising in printed circuit board assembly. Especially, the case in which the electronic components of a single circuit board are placed using a single placement machine is studied. Although there is a large number of different placement machines, the use of collect-and-place -type gantry machines is discussed because of their flexibility and increasing popularity in the industry. Instead of solving the entire control optimization problem of a collect-andplace machine with a single application, the problem is divided into multiple subproblems because of its hard combinatorial nature. This dividing technique is called hierarchical decomposition. All the subproblems of the one PCB - one machine -context are described, classified and reviewed. The derived subproblems are then either solved with exact methods or new heuristic algorithms are developed and applied. The exact methods include, for example, a greedy algorithm and a solution based on dynamic programming. Some of the proposed heuristics contain constructive parts while others utilize local search or are based on frequency calculations. For the heuristics, it is made sure with comprehensive experimental tests that they are applicable and feasible. A number of quality functions will be proposed for evaluation and applied to the subproblems. In the experimental tests, artificially generated data from Markov-models and data from real-world PCB production are used. The thesis consists of an introduction and of five publications where the developed and used solution methods are described in their full detail. For all the problems stated in this thesis, the methods proposed are efficient enough to be used in the PCB assembly production in practice and are readily applicable in the PCB manufacturing industry.

TYÖILMOITUS TYÖNANTAJALUPAUKSIEN JA TYÖARVOJEN VIESTIJÄNÄ Tarkastelussa menestyneitä Great Place to Work -työnantajia

Työilmoitus voi jäädä työnhakijan ja työnantajan välillä ainoaksi viestinnän mahdollisuudeksi, jolloin ratkaisevaa on, kuinka houkuttelevaksi työnantaja työilmoituksensa laatii kilpaillessaan halutuista osaajista. Samalla työilmoitus antaa lupauksia tulevasta työstä ja työyhteisöstä. Tämän tutkimuksen perimmäinen tarkoitus on tutkia, näkyykö työsuhteen kahdenvälinen transaktioluonne työilmoitusten tasolla eli kerrotaanko ilmoituksissa työnantajan osaajatarpeiden lisäksi, mitkä olisivat työntekijän työllistymisellä saavutetut hyödyt. Tarkemmiksi tarkastelun kohteiksi on valittu kaksi työnhakijan päätöksenteon kannalta mielenkiintoista näkökulmaa: viestityt työarvot ja työnantajalupaukset. Teoreettiselta taustaltaan tämä tutkimus liittyy rekrytoinnin kokonaisuuteen, mutta se sivuaa useita muita aihealueita, kuten yksilön ja yrityksen yhteensopivuutta, työnantajamielikuvaa, psykologista sopimusta, informaation prosessointia, suostuttelua ja työnhakupäätöksen syntymekanismin tutkimusta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kolmena peräkkäisenä vuonna (2013−2015) Suomen parhaimmiksi työnantajiksi tituleerattujen yritysten julkaisemista työilmoituksista. Näiden oletettiin olevan kiinnostuneita työnantajakuvastaan ja rekrytoinnistaan keskimääräistä enemmän. Kerätyistä 19 työilmoituksesta tulkittiin arvoilmaisuja ja annettuja esilupauksia kahden teoreettisen luokituksen yhdistelmänä muodostetun analyysirungon avulla. Aineiston lauseita eriteltiin analyysirungon teemojen alle ja niiden vakuuttamiskeinoja analysoitiin retorisella diskurssianalyysillä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että työnteon puitteista, palkkatiedoista, määräysvallasta ja työn merkityksellisyydestä mainittiin verrattain vähän työilmoituksissa. Sen sijaan aineiston työilmoituksista löytyi runsaasti ilmaisuja, joista työnhakija voi tehdä päätelmiä työilmapiiristä tai potentiaalisten kollegoiden asiantuntijuuden tasosta. Yrittäjähenkisyys- ja suorituspainepuheiden läpi heijastui puolestaan kovemmat arvot. Arvojen ilmaisu tapahtui usein epäsuorasti kuin selkeinä arvolistoina. Konkreettisia lupauksia työnantajalta työnhakijalle tehtiin vähän tai ne olivat ylimalkaisia. Tutkimus antaa aihetta laajemmille kartoituksille. Mitkä ovat syyt tiettyä kaavaa toistavien työilmoitusten taustalla ja mitkä tekijät työilmoituksissa eri kohdeyleisöjä aidosti vaikuttavat?

Stories from the City, Stories from the Sea - How place brands are perceived differently from the points of view of a local and a tourist

Tämä tutkielma käsittelee paikkamarkkinointia ja paikkabrändäystä. Tutkielmassa tarkastellaan paikallisen ja turistin tapoja muodostaa kaupunkibrändi; mistä palasista brändi muodostuu kirjallisuuden ja haastateltavien mukaan, koetaanko eri palaset vaihtelevissa määrin tärkeiksi riippuen siitä, tarkastellaanko paikkaa paikallisena vai turistina, ja löytyykö jotain yhteisiä retorisia nimittäjiä sille, miten kotikaupungista puhutaan verrattuna lomakaupunkiin. Tutkimuksessa haastateltiin yli kolmeakymmentä henkilöä heidän kotikaupungeistaan ja kaupungeista, joihin he olivat matkustaneet lomalle. Haastateltavat olivat suurinpiirtein samanikäisiä, mutta eri kaupungeista ja matkustaneet eri paikkoihin. Haastateltavia pyydettiin ensin kuvailemaan vapaasti kotikaupunkiaan ja sen jälkeen kaupungista kysyttiin kirjallisuuteen perustuen kysymyksiä. Sama menetelmä toistettiin lomakohteen suhteen. Tutkimuksesta selvisi, että paikkabrändi muodostetaan samoista komponenteista, mutta joidenkin komponenttien merkitys on tärkeämpi kotikaupungissa, kun taas toiset komponentit ovat tärkeitä lomakohteen suhteen. Ihmiset ja kulttuuri yleisesti koettiin tärkeinä komponentteina molemmista paikkabrändeistä puhuttaessa, kun taas kotikaupungin brändinmuodostukseen kuului vahvemmin lait ja muut käytännölliset menettelytavat kuten liikenteen toimivuus. Lomakohteen brändinmuodostuksessa vapaudella tehdä mitä haluaa oli suuri merkitys ja vapautta nähtiin eri muodoissa. Retoriikka kotikaupungista puhuttaessa oli selvästi negatiivista, kun taas lomakohteesta puhuttiin yleisesti ottaen positiiviseen sävyyn. Suhde kotikaupunkiin oli ambivalentti, sillä huonojakin puolia mainittaessa niitä puolusteltiin, tai kotikaupungista mainittiin loppujen lopuksi jotain hyvää. Tutkimusten tuloksiin perustuen toimenpidesuosituksina ehdotetaan olemassaolevan autenttisen kulttuurin ylläpitämäistä, korostamista ja kaupungin orgaanista kehittämistä suuntaan, jossa se on hyvä paikka niin elämiseen kuin lomailuun. Identiteetti, imago ja ihmiset kietoutuvat tiiviisti yhteen, minkä vuoksi kaupunkisuunnittelun- ja kehittämisen tehtävänä on pitää huolta, että kaupunki on onnistunut molempien ryhmien suhteen, ja molemmat ryhmät levittävät kaupungista positiivista sanomaa.