Seitsemän veljestä

Armas Launiksen (1884–1959) Seitsemän veljestä (1913) on ensimmäinen suomalainen koominen ooppera. Launis laati libreton teokseen Aleksis Kiven romaanin pohjalta. Ooppera oli hyvin kunnianhimoinen yritys nuorelta säveltäjältä ja Launis ryhtyi melkoisen haasteeseen. Kiven romaani on kirjoitettu osittain vuoropuheluksi ja on muodoltaan hyvin moderni. Uransa alkuvaiheessa ollut säveltäjä teki yli neljätuntisen esikoisoopperansa draamallisesti vaikeasti käsiteltävästä aiheesta. Launis onnistuikin luomaan omaperäisen musiikkidraamallisen sanonnan, jolle ei ollut suoranaista kansainvälistä vastinetta. Launis oli ensimmäinen, joka alisti suomen kielen palvelemaan luonnonmukaista resitatiivia. Vaikka Launiksen oopperalla ei ole sellaista merkitystä suomalaisessa oopperataiteessa kuin Kiven romaanilla kaunokirjallisuudessa, on annettava arvo Launiksen ennakkoluulottomalle uudistuspyrkimykselle, joka oli läpi uran näkyvillä hänen säveltäjäpersoonassaan. Sävelkielen muuntuminen oopperasta toiseen oli poikkeuksellisen huomattavaa. Oopperan kokonaisuutta on sanottu hajanaiseksi ja sen on moitittu kantavan huonosti juonellisesti ja psykologisesti loppuun asti. Aikalaisarvostelijat moittivat Seitsemän veljeksen orkesteriosuutta liian vakavahenkiseksi suhteessa hullunkurisia käänteitä sisältävään tekstiin.

The Possibilities and Dosimetric Limitations of MLC-Based Intensity-Modulated Radiotherapy Delivery and Optimization Techniques

The use of intensity-modulated radiotherapy (IMRT) has increased extensively in the modern radiotherapy (RT) treatments over the past two decades. Radiation dose distributions can be delivered with higher conformality with IMRT when compared to the conventional 3D-conformal radiotherapy (3D-CRT). Higher conformality and target coverage increases the probability of tumour control and decreases the normal tissue complications. The primary goal of this work is to improve and evaluate the accuracy, efficiency and delivery techniques of RT treatments by using IMRT. This study evaluated the dosimetric limitations and possibilities of IMRT in small (treatments of head-and-neck, prostate and lung cancer) and large volumes (primitive neuroectodermal tumours). The dose coverage of target volumes and the sparing of critical organs were increased with IMRT when compared to 3D-CRT. The developed split field IMRT technique was found to be safe and accurate method in craniospinal irradiations. By using IMRT in simultaneous integrated boosting of biologically defined target volumes of localized prostate cancer high doses were achievable with only small increase in the treatment complexity. Biological plan optimization increased the probability of uncomplicated control on average by 28% when compared to standard IMRT delivery. Unfortunately IMRT carries also some drawbacks. In IMRT the beam modulation is realized by splitting a large radiation field to small apertures. The smaller the beam apertures are the larger the rebuild-up and rebuild-down effects are at the tissue interfaces. The limitations to use IMRT with small apertures in the treatments of small lung tumours were investigated with dosimetric film measurements. The results confirmed that the peripheral doses of the small lung tumours were decreased as the effective field size was decreased. The studied calculation algorithms were not able to model the dose deficiency of the tumours accurately. The use of small sliding window apertures of 2 mm and 4 mm decreased the tumour peripheral dose by 6% when compared to 3D-CRT treatment plan. A direct aperture based optimization (DABO) technique was examined as a solution to decrease the treatment complexity. The DABO IMRT technique was able to achieve treatment plans equivalent with the conventional IMRT fluence based optimization techniques in the concave head-and-neck target volumes. With DABO the effective field sizes were increased and the number of MUs was reduced with a factor of two. The optimality of a treatment plan and the therapeutic ratio can be further enhanced by using dose painting based on regional radiosensitivities imaged with functional imaging methods.

Forma e função dos músculos perineais da viscacha (Lagostomus maximus)

Entre as espécies de roedores já estudadas podemos destacar a grande variação na morfologia do aparelho reprodutor masculino. Assim, considerando a importância ecológica dos roedores, e a grande representatividade numérica quanto geográfica destes animais, bem como a escassez que aborda a anatomia reprodutiva, desenvolvemos este trabalho com um roedor histricomorfo da América do Sul, a viscacha. Este animal apresenta algumas características reprodutivas bem peculiares, desta forma descreveremos a anatomia macroscópica da musculatura perineal, e o papel dos músculos no comportamento copulatório desta espécie. A região perineal da viscacha é composta por cinco músculos, sendo que três músculos encontram-se dispostos no diafragama urogenital superficial, Musculus ischiocavernosus, M. bulbocavernosus e M. bulbospongiosus, e pelos músculos que se encontram no diafragma pélvico, M. levator ani e M. retractor penis. Sendo assim, destacamos que o estudo do assoalho pélvico em animais silvestres é de grande valia, uma vez que contribuem com o melhor entendimento dos mecanismos relacionados â ereção e ejaculação; ou seja colaboram com os estudos sobre a reprodução dos animais.

Infection of sparrows (Passer domesticus) and different mice strains with Lawsonia intracellularis

The susceptibility of sparrows (Passer domesticus) and strains of mice (Swiss, BALB/c, C-57 and DB-A) to Lawsonia intracellularis infection was studied. Thirty-two sparrows were inoculated with pure culture of L. intracellularis and eleven received sham inoculum. Feces were collected on -1, 7, 14 and 21 days post infection (dpi) for detection of L. intracellularis by PCR. After 21 days, all sparrows were euthanized and the tissues processed for histology and immunohistochemistry (IHC). One hundred sixty mice of four different strains (n=40, per strain) were used. For each mouse strain, 16 animals received mucosa homogenate from a pig infected with L. intracellularis, 16 received pure culture of L. intracellularis and eight animals received sham inoculum. Two control and four inoculated mice from each group were euthanized on 7, 14, 21 and 28 dpi. Sections of intestine were collected for histologic analysis and IHC and pooled feces were collected for L. intracellularis PCR. None of the sparrows had any histologic lesions characteristic of proliferative enteropathy or antigen labeling by IHC. All sparrow fecal samples were negative by PCR. All mice strains studied had histopathological lesions typical of PE and IHC labeling consistent with L. intracellularis infection, especially those animals inoculated with pure culture. The most severe lesions were observed in DB-A and Swiss mice. Fecal shedding was detected in all mice strains, with peak at 14 dpi. We conclude that sparrows do not seem to be relevant in the epidemiology of L. intracellularis. The results showed variations in the lesions among the four mice strains used.

NH90-helikopterin soveltuvuus Personnel Recovery –operaation suorittamiseen

Tutkielmassa tarkastellaan Puolustusvoimien käyttämän NH90-kuljetushelikopterin soveltuvuutta Personnel Recovery -operaation CSAR-menetelmän kuljetusalustaksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin NH90-helikopteri vastaa Naton asettamiin vaatimuksiin taistelukentän etsintä- ja pelastustoimintaa suorittavalle kulje-tushelikopterille vertaamalla NH90-helikopterin laitteiden ja järjestelmien tuottamaa suorituskykyä Naton vaatimuksiin. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusstrategiana on käytetty tapaustutki-musta. Tutkielman lähdeaineiston rungon muodostavat kirjalliset lähteet, joita on tut-kittu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksen johtopäätökset on saatu vertailemalla eri alalukujen tuloksia keskenään. Lähdeaineistoista merkittävim-piä ovat Naton Personnel Recovery -toimintaa käsittelevät doktriinit sekä NH90-helikopteria ja sen ominaisuuksia käsittelevät valmistajan sekä Helikopteripataljoonan julkaisemat tekstit. Tärkeiden ominaisuuksien kohdalla tietoa on pyritty keräämään useammasta paikasta, ja näin parantamaan tutkielman luotettavuutta. Tutkimus osoittaa, että NH90-helikopteri soveltuu sodan ja kriisinaikaiseen etsintä- ja pelastustoimintaan hyvin. NH90-helikopterin suunnittelussa on pyritty ottamaan kat-tavasti huomioon nykyaikaisen sodankäynnin kuljetushelikoptereita vastaan asettamat uhkakuvat, jonka vuoksi se vastaa Naton asettamiin vaatimuksiin erinomaisesti. On kuitenkin huomioitava, että kyseessä on hyvin tuore helikopterityyppi, jonka todelli-nen käytännön testi karuissa olosuhteissa on vielä näkemättä. Tästä huolimatta voi-daan todeta, että NH90 on suunniteltu uhka-alueella toimivaksi monipuoliseksi ja muuntautumiskykyiseksi kuljetushelikopteriksi, jolla voidaan toteuttaa haastavia ope-raatioita vaikeissakin olosuhteissa. Vaikka tutkimus on hyvin teoreettinen, voidaan sen tuloksia pitää realistisina. Tutki-mus toimii hyvänä perustana etsintä- ja pelastustoimintaan liittyvissä asioissa, mutta aiheen laajuuden vuoksi jatkotutkimusta tarvitaan, jotta aiheeseen voidaan paneutua syvällisemmin, ja asiasta voidaan tehdä merkittäviä johtopäätöksiä.

Reprodução sexuada de Dyckia tuberosa (Vell.) Beer (Bromeliaceae, Pitcairnioideae) e interação planta-animal

Bromeliaceae é um componente importante em vários Biomas, sendo notável a variedade de contextos ecológicos em que pode ser encontrada. Ocorre no grupo a combinação entre dois modos de reprodução: sexuada e propagação clonal. Neste estudo descrevemos vários atributos relacionados à reprodução sexuada de Dyckia tuberosa, bem como interações planta-animal que se estabelecem em suas estruturas reprodutivas. Ao longo de 11 meses, 55 % dos indivíduos na população estudada floresceram e frutificaram. As flores se desenvolvem da base para o ápice e apresentam diferenças morfométricas quanto à posição na inflorescência que acarretam diferenças na produção de sementes. A concentração de açúcares no néctar foi de 20% e a produção total de néctar foi de c. de 24 µL flor-1 dia-1, sendo esta última maior no período da manhã entre 8h00 e 9h00. Dyckia tuberosa é auto-incompatível e o índice de auto-incompatibilidade (ISI) foi de 0,08. Somente beija-flores exploraram as flores de modo legítimo, contatando anteras e estigma, sendo 3,9 flores visitadas por hora. Chlorostilbon aureoventris, Colibri serrirostris e Phaethornis eurynome foram as espécies registradas. Em D. tuberosa a reprodução sexuada depende das visitas dos beijaflores. Houve patrulhamento das inflorescências de D. tuberosa pelas formigas Camponotus rufipes, Camponotus cf. mus e Cephalotes sp. Como há ausência de reprodução sexuada em muitos indivíduos, e esta espécie é dominante no afloramento rochoso estudado, consideramos que a propagação clonal seja uma estratégia importante para a disseminação de D. tuberosa na área. A presença de animais, polinizadores ou não, na inflorescência de D. tuberosa torna esta espécie adequada para avaliar como variações na disponibilidade de recursos florais alteram o resultado das interações planta-animal e o sucesso reprodutivo de D. tuberosa.

The erythrocyte cytoskeleton protein 4.2 is not demonstrable in several mammalian species

Erythrocyte membrane proteins from 44 representative mammals were studied. Protein 4.2 was not detected in guinea pigs (Cavia porcellus) (N = 14), Southern Brazilian swamp large rats (Myocastor coypus) (N = 2), cutias (Dasyprocta sp) (N = 4), and horses (Equus caballus) (N = 13). These animals also presented high ankyrin concentrations except for the horse which did not exhibit a sharp band, although minor components located between proteins 2 and 3 could account for the ankyrin family. The rodents studied did present band 6, which was not detectable in other common rodents such as white rats (Rattus norvegicus) (N = 9) and mice (Mus musculus) (N = 12). Since the absence of protein 4.2 does not disrupt the cytoskeleton membrane, we suggest that it is not an essential protein. Its absence may be compensated physiologically by the higher ankyrin concentration observed.

Piilevien laatukustannusten raportointi tuotantoyrityksen laatukustannuslaskentaprosessissa

Laatukustannusten seurantaa ja vähentämistä pidetään yrityksen kilpailukyvyn kannalta merkityk-sellisinä. Laatukustannusten perinteinen PAF -malli on yleisesti hyväksytyin ja käytetyin malli ra-portoimaan näkyvissä olevia laatukustannuksia, mutta mallilla laskettavissa olevat laatukustannuk-set ovat vain jäävuoren huippu kaikista laatukustannuksista. Piilevänä voi olla vaikeasti raportoita-vissa olevia laatukustannuksia, joiden olemassaolon ymmärtäminen ja vähentäminen on tärkeää yhä kiristyvässä kilpailussa. Laatukustannuslaskentaa on aihepiirinä tutkittu paljon, mutta hyvin vähän on kuitenkin yritetty ymmärtää, miten hankalasti raportoitaviin piileviin laatukustannuksiin liittyvää laskentaa tulisi soveltaa käytännössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla tätä piilevien laatukustannusten problematiikka case-yrityksen laatukustannuslaskentaprosessissa tutkimuksessa käytetyn yhteistyöhön perustuvan 3A-Workshop -menetelmän avulla sekä tutkia piilevien laatukus-tannusten raportoinnissa huomioon otettavia seikkoja ja haasteita. Tutkimus suoritettiin yhdessä tuotantoyrityksessä toiminta-analyyttisenä case-tutkimuksena. Tutki-mus on luonteeltaan niin normatiivinen kuin deskriptiivinen. Tarkoituksena oli selvittää, miten tulisi toimia, mutta myös kuvailla ja selittää tutkittavaa ilmiötä. Tutkimuksessa käytettiin rinnakkaisia menetelmiä aineiston hankkimisessa, joilla pyrittiin case-yrityksen kokonaisvaltaiseen analysoin-tiin. Aineiston keruussa käytettiin pääasiassa ryhmähaastatteluja tietyistä teemoista, osallistuvaa havainnointia sekä tietyille henkilöille lähetettävää kyselyä. 3A-Workshop -menetelmällä kohdeyri-tyksessä löydetyt ongelma-alueet olivat tuotannonsuunnittelu, materiaalinhallinta, tiedonkulku, do-kumentointi, toiminnanohjausjärjestelmä sekä työvälineet. Näiden kautta määriteltiin pääasiassa piileviä laatukustannuksia. 3A-Workshop -menetelmällä saadun informaation perusteella voidaan todeta, että piilevien laatu-kustannusten raportoinnin kannalta on saatu merkittävää tietoa niiden ilmentymisestä yrityksen toi-minnan eri osa-alueilla, vaikkakin suurimpia piileviä laatukustannuksia on vaikea ottaa tällä mene-telmällä huomioon. Tässä tutkimuksessa nostettiin esille piilevien laatukustannusten ilmentäminen tuotantoyrityksessä havaituilla eri ongelma-alueilla pääasiassa niihin menetettynä aikana. Menetet-tyjä myyntejä pyrittiin myös arvioimaan. Piilevien laatukustannusten lähestymisessä on otettava huomioon erilaisia seikkoja verrattuna perinteisten PAF -mallilla huomioitavien laatukustannusten lähestymiseen. Tämän tutkimuksen tuloksina saatiin piilevien laatukustannusten raportoinnin kan-nalta merkityksellisiä ja käytännönläheisiä seikkoja neljällä eri osa-alueella: suorittavan tason työn-tekijöiden ja johdon sitouttaminen, laskentamenetelmät, laatukustannuslaskennan käyttötarkoitus ja lähestymistapa sekä omasta, asiakkaan ja/tai toimittajan kautta syntyneet laatukustannukset.

Female pelvic floor disorders – outcome after mesh-augmented procedures and studies on vaginal connective tissue

Pelvic floor disorders, such as urinary incontinence (UI) and pelvic organ prolapse (POP), are common disorders in women. Because of the prolonged life expectancy the prevalence of UI and POP and the probability of ending up in surgery are increasing. However, the pathophysiology behind these disorders is still unsolved. The aim of this thesis is to study possible alterations in the connective tissue in the vaginal wall in patients with and without POP. The long-term outcome and complications of mid-urethral slings (MUS) and mesh-augmented POP surgery were studied in heterogenic patient populations. More elastin and a slight increase in immunostaining of type III and V collagens in tissue samples were obtained from patients with POP compared to controls in whom type I collagen was more prominent. The studies assessing the mesh-augmented procedures revealed good efficacy and high patient satisfaction after a long-term follow-up. Patients operated on because of mixed incontinence and with BMI >30 kg/m² reported significantly more urinary symptoms and a lower quality of life than the patients operated on because of stress urinary incontinence and the ones with BMI ≤30 kg/m². The objective outcome was equal between the groups. Mesh exposure through vaginal mucosa occurred in 23 % of the patients after POP surgery, most of these being asymptomatic. There are alterations in connective tissues in patients with POP. Mid-urethral sling procedures produced good long-term cure rates and patient satisfaction. As to the prolapse surgery, in spite of relatively high exposure rate, mesh-augmented procedure proved to be safe and effective method for the correction of POP.

Modulation of rhodopsin gene expression and signaling mechanisms evoked by endothelins in goldfish and murine pigment cell lines

Endothelins (ETs) and sarafotoxins (SRTXs) belong to a family of vasoconstrictor peptides, which regulate pigment migration and/or production in vertebrate pigment cells. The teleost Carassius auratus erythrophoroma cell line, GEM-81, and Mus musculus B16 melanocytes express rhodopsin, as well as the ET receptors, ETB and ETA, respectively. Both cell lines are photoresponsive, and respond to light with a decreased proliferation rate. For B16, the doubling time of cells kept in 14-h light (14L):10-h darkness (10D) was higher compared to 10L:14D, or to DD. The doubling time of cells kept in 10L:14D was also higher compared to DD. Using real-time PCR, we demonstrated that SRTX S6c (12-h treatment, 100 pM and 1 nM; 24-h treatment, 1 nM) and ET-1 (12-h treatment, 10 and 100 pM; 24- and 48-h treatments, 100 pM) increased rhodopsin mRNA levels in GEM-81 and B16 cells, respectively. This modulation involves protein kinase C (PKC) and the mitogen-activated protein kinase cascade in GEM-81 cells, and phospholipase C, Ca2+, calmodulin, a Ca2+/calmodulin-dependent kinase, and PKC in B16 cells. Cells were kept under constant darkness throughout the gene expression experiments. These results show that rhodopsin mRNA levels can be modulated by SRTXs/ETs in vertebrate pigment cells. It is possible that SRTX S6c binding to the ETB receptors in GEM-81 cells, and ET-1 binding to ETA receptors in B16 melanocytes, although activating diverse intracellular signaling mechanisms, mobilize transcription factors such as c-Fos, c-Jun, c-Myc, and neural retina leucine zipper protein. These activated transcription factors may be involved in the positive regulation of rhodopsin mRNA levels in these cell lines.

Vaikea vaikuttaminen : meriliikenteen katkeamattomuus tankkerisodassa

Vuonna 1980 Irak hyökkäsi Iraniin juuttuen nopeasti kulutussotaan. Vuonna 1984 Irak päätti pakottaa Iranin rauhanneuvotteluihin iskemällä sen öljyn merikuljetuksia vastaan ilmasta laukaistuilla Exocet-meritorjuntaohjuksilla. Iran vastasi Irakin hyökkäyksiin kostoisku-periaatteella. Vuosina 1984–1986 Iran käytti hyökkäyksiinsä pääasiassa ilmasta ammuttuja kevyitä ohjuksia. Vuosina 1987–1988 Iran siirtyi iskemään pääasiassa Vallankumouskaartin eli Pasdaranin venejoukoilla. Useat nopeat pienveneet tulittivat kauppa-aluksia konetuliaseilla, singoilla sekä raketinheittimillä. Molemmat osapuolet käyttivät myös hyökkäyksellistä miinoittamista. Näitä vuosien 1984–1988 merisotatoimia kutsutaan tankkerisodaksi. Nimensä mukaisesti kohteena olivat erityisesti kauppalaivastojen tankkerit. Irakin ja Iranin sota päättyi ratkaisemattomana neuvotteluihin vuonna 1988. Tutkimus on lähestymistavaltaan teoreettinen ja aineistopohjainen sekä otteeltaan kvalitatii-vinen. Metodologisesti tämä tutkimus on hermeneuttiseen tulkintaan perustuva kirjallisuus-tutkimus. Tärkeimmät kirjalliset lähteet ovat Martin S. Naviaksen ja E. R. Hootonin tutki-mus Tanker Wars: The assault on merchant shipping during the Iran-Iraq crisis, 1980-1988 sekä Nadia El-Sayed Shazlyn tutkimus The Gulf Tanker War: Iran and Iraq´s Maritime Swordplay. Tärkeimpinä tukevina lähteinä ovat Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) ja Institute of Shipping Economics and Logisticsin (ISL) vuosikirjat. Lisäksi on käytetty useita muita kirjallisia ja tilastollisia lähteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että kumpikaan osapuoli ei pyrkinyt vihollisen meriliikenteen absoluuttiseen katkaisemiseen eikä olisi siihen myöskään kyennyt. Irak pyrki riittävään vaikutukseen aiheuttaakseen strategisia taloudellisia tappioita Iranille. Iran pyrki kostoiskuillaan lopettamaan Irakin hyökkäykset merellä sekä pelottelemaan sen tukijoita. Irak saavutti tavoitteensa osittain, Iran ei. Molemmilla vaikutuksen saavuttamista heikensivät asejärjestelmien ja tilannekuvan riittämättömyys. Tutkimus osoittaa, että meriliikenne ja sen katkaiseminen ovat epämääräisiä käsitteitä, jotka tulee määritellä tapauskohtaisesti. Ilma-alus meritorjuntaohjuksen lavettina on yllätyksellinen ja ketterä. Sen kyky tilannekuvan luomiseen ja maalien tunnistamiseen on kuitenkin rajallinen eikä yksittäinen meritorjuntaohjus lähtökohtaisesti pysty tuhoamaan suurta kauppalaivaa. Heikko ilmapuolustuskyky tekee taistelualuksista käytännössä toimintakyvyttömiä. Kehittämällä luovia ja epätavanomaisia taktiikoita ja asejärjestelmiä heikossakin asemassa oleva osapuoli kykenee jatkamaan toimintaansa. Tappioiden sietäminen sekä korkea pelastusvalmius ovat myös merkittävä osa meriliikenteen suojausta.

L'Univers musical : journal et abonnement musical

1856 (A4)-1858 (A6).

L'Univers musical : journal et abonnement musical

1859 (A7)-1860 (A8).

L'Univers musical : journal et abonnement musical

1861 (A9).

L'Univers musical : journal et abonnement musical

1862 (A10).