Post-Crisis Belarus: Marxism and the Lender of Last Resort

Existing literature has examined the predictions and proscriptions of Karl Marx in response to the 2008 global financial crisis. However, the suggestions put forth by the Marxist-leaning literature never took hold and state-level banking and finance policies have remained largely unchanged. While many criticisms of Marxism exist, this paper examines Belarus, a ‘neo-communist’ or ‘market-socialist’ state, to provide a new perspective on the continuation of capitalism in the United States and Europe. In the case of Belarus, the International Monetary Fund and the Eurasian Economic Community's Anti-Crisis Fund provided both the critical liquidity needed to temporarily quell the effects of the financial crisis. Their demands meant that Belarus agreed to speed its move away from the Soviet-era finance and banking policies and more towards its western capitalist neighbors. Its failure to implement these policies further hurt its recovery. Examining Belarus' path to and out of its financial crisis makes apparent that the role of the international lender of last resort (LOLR). The LOLR acts as a key element in protecting states embroiled in the financial crisis from facing the possibility of making the difficult policy changes put forth by the Marxist literature. By ignoring its promises under the loan conditions from its LOLRs, Belarus moved further from the recovery promised by the Marxist suggestions.

KIELI- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN MERKITYS OSTOPAIKAN VALINNASSA Kotitalouksien ostopaikan valintaan vaikuttavat tekijät Paraisilla

Turun seudun kotitalouksien ostokäyttäytymistä on viimeisten noin 25 vuoden aikana tutkittu paljon. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulussa vuosina 1990–1995 toteutetun Länsikeskus- ja vuosina 2001–2006 toteutetun Mylly-tutkimuksen tutkimusalueisiin ovat kuuluneet Turku ja sitä ympäröivät lähikunnat. Huolimatta Paraisten kuulumisesta Turun lähikuntiin ja vastaavasta lyhyehköstä fyysisestä etäisyydestä Turkuun, niin se ei ole kuulunut kummankaan edellä mainitun tutkimuksen tutkimusalueeseen Tutkimus tarkastelee Paraisten kotitalouksien ostopaikan valintaa ja ostokäyttäytymistä kielijakauman näkökulmasta. Kieli vaikuttaa ostopaikan valintaan sekä demografisena että kulttuurisena tekijänä. Mahdollisuus tulla ymmärretyksi sekä saada palvelua omalla äidinkielellään on tärkeä näkökulma, joka vaikuttaa erityisesti erikoistavarakaupassa. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on kielen merkitys ostopaikan valintaan eli onko viralliselta äidinkieleltään suomen-, ruotsin- tai kaksikielisten kotitalouksien välillä havaittavissa eroja ostopaikan valinnassa ja siihen liittyvissä valintaperusteissa. Tutkimuksen maantieteellisenä kohteena on Paraisten kaupunki vuoden 2007 kuntarajan mukaan. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen ja sen empiirisen analyysin lähdeaineisto kerättiin satunnaisotannalla valituille paraislaisille asuntokunnille (=asunto-osoite) lähetetyllä postikyselyllä elo-syyskuun taitteessa vuonna 2007. Saadut vastaukset analysoitiin SPSS- ohjelman avulla. Tutkimuksessa mukana olevat kielet olivat suomi ja ruotsi. Tutkimukseen luokiteltiin kolme ryhmää, joista käytetään seuraavia nimityksiä: suomenkieliset, ruotsinkieliset ja kaksikieliset asuntokunnat. Ostopaikan valintaa on tutkittu suhteellisen vähän kielen ja kulttuurin merkityksen näkökulmasta. Suurin osa lähdekirjallisuudessa löydetyistä tutkimuksista on tehty kaksikielisissä valtioissa kuten Kanada ja Belgia. Ostopaikan valintaa on myös tutkittu tietyn kulttuurisen ryhmän näkökulmasta. Kielen, kulttuurin ja kollektiivisen identiteetin merkitys yksilölle ja ryhmälle tuodaan myös esille. Lisäksi kuluttajien ostopaikan valintaan liittyvät teoriat on käsitelty. Paraisten keskustan merkitys päivittäistavaroiden ostopaikkana on vahva ja kaikki vastaajat suosivat sijainnin vuoksi oman kunnan kauppoja etenkin arkisin. Kieliryhmittäin tarkasteltuna päivittäis- ja erikoistavarakaupan ostopaikan valinnassa esiintyy pientä hajontaa. Kielen merkitys päivittäistavaroiden ostopaikan valintaperusteena eroaa ostoajankohdan sekä kieliryhmien välillä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että äidinkielellä saatavan palvelun merkitys korostui ruotsinkielisillä kotitalouksilla päivittäis- ja erikoistavaroiden ostopaikan valintakriteerissä sekä erityisesti kun kysyttiin ostosten tekoon liittyviä koettuja hankaluuksia. Monipuolisen vähittäiskaupan tarjonnan merkitys Paraisten kaupunkikuvalle ja keskustan elinvoimaisena säilyttämiselle on suuri. Päivittäistavarakauppa on keskittynyt Paraisten ydinkeskustaan ja sen asema säilyy tulevaisuudessakin vahvana kaikilla kieliryhmillä. Mahdollisuus saada palvelua läheltä kotia omalla äidinkielellä puolestaan vahvistaa erikoisliikkeiden mahdollisuuksia toimia Paraisilla.

Kansainvälisen rajat ylittävän yhteistyön teemat sekä yhteistyötä tukevat toimenpiteet merialuesuunnittelussa – esimerkkialueina eteläinen ja keskinen Itämeri.

Merialuesuunnittelun avulla pyritään ennaltaehkäisemään merellä syntyviä konflikteja, jotka voivat tapahtua ympäristön ja eri toimintojen välillä. Merialuesuunnittelu on usealle Itämeren valtiolle melko uusi asia, mikä vaikuttaa kansainväliseen rajat ylittävään yhteistyöhön merialuesuunnittelussa. Valtioiden taustat sekä heidän tapansa järjestää merialuesuunnittelu osaksi kansallista toimintaa vaihtelee. Vuoden 2014 kesällä Euroopan parlamentti ja neuvosto julkaisi direktiivin, jonka mukaan rannikkoalueita omaavien valtioiden tulee toteuttaa merialuesuunnittelua ja laatia virallinen merialuesuunnitelma vuoteen 2021 mennessä. Direktiivissä mainitaan yhteistyö muiden valtioiden kanssa osana merialuesuunnittelua. Kansainvälistä rajat ylittävää yhteistyötä on toteutettu aiemmin useissa eri hankkeissa, myös merialuesuunnittelun hankkeissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mitkä toimenpiteet tukevat kansainvälistä rajat ylittävää yhteistyötä merialuesuunnittelussa sekä mitkä ovat keskeisimmät merialuesuunnittelun teemat merialuesuunnittelussa Itämeren alueella. Tutkimuksen esimerkkialueina ovat eteläinen ja keskinen Itämeri. Tutkimusmenetelminä toimivat Itämeren alueen merialuesuunnittelukokousten havainnoinnit, ryhmä- ja yksilöhaastattelu sekä avointen paikkatietoaineistojen visualisointi. Keskeiset teemat, joista keskusteltiin paljon, olivat merenkulku sekä energiantuotanto. Teemojen valintaan vaikutti eri valtioiden intressit sekä säädökset, jotka ohjaavat merialuesuunnittelua. Teemojen sisäisten osa-alueiden painotus vaihteli eteläisellä ja keskisellä Itämerellä. Kukin teema sisältää useita eri osa-alueita, kuten kalastus sisältää kalojen elinalueet sekä kalastusalueet. Rajat ylittävää yhteistyötä tukevia toimenpiteitä koettiin olevan kommunikointi, yhteistyökehikon selkeys sekä yhteistyöhön sitoutuminen.

The Political Economy of Reproduction: Motherhood, Work and the Home in Neoliberal Britain

This thesis investigates how the processes and practices of reproduction have been transformed not only by the ascendant political rationality of neoliberalism but also by women’s struggles that have reconfigured motherhood, the domestic home and the gendered organisation of employment. Through exploring both the 1970s feminist demand for “free 24- hour nurseries” and the contemporary provision of extended, overnight and flexible childcare, care that is often referred to as “24-hour childcare”, the research contributes to feminist understandings of the gendered and racialised class dynamics inside and outside the home and the wage. The research repositions the ‘Woman Question’ as, yet again unavoidable and necessary for comprehending and intervening in the brutalising consequences of capitalist accumulation. Situated within the Marxist feminist tradition, the work of reproduction is understood as a cluster of tasks, affective relations and employment that have historically been constructed and experienced as ‘women’s work’. The interrelation between the subjectivity of motherhood and the political economy of reproduction is analysed through a feminist genealogy of 24-hour childcare in Britain. Using ethnographic encounters, archival research and interview data with mothers and childcare workers, the research tells a story about the women who have worked both inside and outside the home, raised children, cooked and cleaned, and who, both historically and in the present, continue to create an immense amount of wealth and value. As women's labour market participation has steadily increased over the last 40 years, the discourse of reproduction has shifted to one in which motherhood is increasingly constructed as a choice. Within neoliberal discourse the decision to have a child is constructed as a private matter for which individuals bear the costs and responsibility. The thesis argues that, as a result of motherhood being constructed more and more as something that is chosen, the spaces of resistance and opposition towards motherhood have been limited and resistance has been individuated and privatised.

Greece, global fault-lines and the disintegrative logics of Germany’s primacy in Europe

Post-Keynesian, heterodox and Marxist political economists have rightly argued that the eurozone crisis is not a fiscal crisis but a balance of payments crisis, mainly caused by the pivotal position of Germany in the European Monetary Union (EMU) and its neo-mercantilist model of growth (low wage, low inflation and export-led). This view, however, sees the split between core and periphery in the European Union as something created with the introduction of the EMU in 1999. This chapter contends that this is not the case. By putting forth a global fault-lines historical perspective and focusing on the case of Greece, it is argued that the problem is not the introduction of the EMU but the geopolitical and macroeconomic asymmetries between core and periphery in Europe since the inception of what vaguely – and even inaccurately – can be defined as ‘European modernity’. Global fault-lines offer a macro-historical and macroeconomic understanding of crises seen as structural events generated by the evolving and contradictory tendencies of capitalism as a world system. It is not just a political economy perspective but a perspective that encompasses many instances of the social, especially geopolitical and geocultural structures.

"If I Could Think of Somewhere to Go" : Alienation in S.E. Hinton's Rumble Fish

This essay focuses on the alienation experienced by Rusty-James in S.E. Hinton’s Rumble Fish (1975). It more specifically centers on the causes of his alienation and how the alienation is illustrated in the novel. The analysis shows that the alienation Rusty-James experiences is caused partly by socioeconomic factors; for example his lack of hope for the future is closely connected to the fact that he belongs to a low socioeconomic class. In addition, there are also psychological factors, for example a childhood trauma. The alienation and its causes are mainly illustrated through the symbolism of the featured Siamese fighting fish and how Rusty-James’ relationships are depicted.  

Hitaasti liikkuvien tuotteiden varastonhallinnan haasteet

Kysynnästä aiheutuvan epävarmuuden hallinnan voidaan sanoa olevan lähes kaikkien yritysten pe-rusongelma. Hitaasti liikkuvat tuotteet on usein sellaisen kysyntätyypin ryhmä, joka aiheuttaa paljon epävarmuutta ja päänvaivaa etenkin yrityksen varastonhallinnalle. Epävarmuuden hallintaan on olemassa monia keinoja, joista yksi on rakentaa joustavuutta epävarmuutta vastaan esimerkiksi va-rastojen avulla. Varastonhallinnan ongelmien ja varastomallien tutkimus yhden yrityksen näkökul-masta ei välttämättä ole viime vuosikymmeninä ollut logistiikan tutkimuksen suosituin alue tutki-muksen painottuessa enemmän toimitusketjunhallintaan. Tarve varastonhallinnan eri osa-alueiden tutkimukselle ei kuitenkaan ole poistunut mihinkään ja varsinkin uusia varastomalleja tai varasto-luokittelua käytännössä testaaville tapaustutkimuksille olisi tarvetta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan hitaasti liikkuvien tuotteiden varastoinnin haastetta teknisen tukku-kaupan yrityksen näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena ja tarkoituksena oli tutkielman tulosten perusteella esittää parannusehdotuksia case -yrityksen hitaasti liikkuvien tuot-teiden varastonhallintaan. Tutkimusaineistona käytettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla kerättyä haastatteluaineistoa sekä yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä saatua varastokirjanpitoaineistoa neljän vuoden ajalta. Lisäksi analyysin tukena käytettiin joitain yrityksen raportointijärjestelmästä saatuja raportteja. Tutkimus eteni alusta lähtien tutkimusaineiston ja teorian välisenä vuoropuheluna painottuen lopulta enemmän varastonhallinnan aiheisiin, kuten hitaasti liikkuvien tuotteiden ominaispiirteisiin ja tuotteiden ABC-luokitteluun. Tutkielmassa tarkastellaan kuitenkin tuotteiden kysyntää myös yleisesti paremman ymmärryksen saavuttamiseksi. Jo kirjallisuuskatsauksen myötä kävi ilmi, että hitaasti liikkuviin tuotteiden varastointia voi tarkas-tella monista eri näkökulmista ja tämän tutkimuksen perusteella hitaasti liikkuvat tuotteet näyttäy-tyvät eri tavalla organisaation eri toimintojen edustajille. Joillain hitaasti liikkuvilla tuotteilla huo-mattiin olevan aikaisemman tutkimuksen tapaan olevan merkittävä muiden tuotteiden myynti tukeva rooli ns. aputuotteina. Case -yrityksen koko toimialalla sekä toimitusketjussa huomattiin olevan kysynnän epävarmuutta kasvattavia piirteitä, kuten tuotteiden suurta redundanssia. Case -yritys suojautuu epävarmuutta vastaan pääasiassa varaston avulla, sillä yrityksen strategiana on tarjota suuri määrä erilaisia tuotteita suoraan varastosta toimitettuna. Parannuskohteita case -yrityksen va-rastonhallinnassa löydettiin ennen kaikkea ABC-luokittelussa, joka toimii tällä hetkellä ajurina tuotteiden tavoite varastotasoille mutta ei nykyisessä muodossaan palvele tarkoitustaan.

Kuvaus alkoholinkäyttökulttuurista Ilmavoimissa 1940-luvulta nykypäivään : lentäjien kertomuksia

Alkoholi on suurin yksittäinen työikäisten kuolinsyy. Ilmavoimissa ohjaajilla on tarkat rajoitukset alkoholinkäytön ja lentämisen suhteen, mikä näkyy tiukkana lentokurina ja vähäisinä rikkeiden määrinä. Tutkimuksessa selvitetään onko ilmavoimien ohjaajilla kovan ja paljon rajoittavan työn jälkeen sitäkin kovemmat huvit. Tutkimuksessa on haastateltu viittä ilmavoimissa palvellutta lentäjää. Heidän kertoman perusteella on laadittu kuvaus ilmavoimien alkoholinkäyttökulttuurista eri aikakausina. Ilmavoimien ohjaajien alkoholinkäyttötavat noudattavat pääpiirteissään normaalin suomalaisen miehen juomatapoja. Tiiviistä lentäjäyhteisöstä paljastuu kuitenkin alkoholinkäyttöönkin vaikuttavia seikkoja. Vertaispaine joukossa on suuri, vaikkei kaikki myönnä sitä olevan lentäjien keskuudessa alkoholin suhteen. Lentäjien joukossa on kuitenkin aina ollut yksittäisiä henkilöitä, joille alkoholinkäyttö on muodostunut ongelmaksi saakka. Alkoholiongelmia ilmenee varmasti kaikissa mahdollisissa ammattikunnissa Suomessa. Sotilaslentäjien ryhmä on kuitenkin erittäin pieni, joten yksittäisetkin ongelmatapaukset vaikuttavat tilastollisesti suurilta. Tutkimuksessa sotilaslentäjien alkoholinkäyttöön liittyviä piirteitä peilattiin maskuliinisuuden ja suomalaisten alkoholinkäyttötapojen kautta. Alkoholinkäytössä ilmavoimissa saatettiin havaita selkeitä muutoksia tiukempaan eri aikakausina. Suihkukonekaluston saavuttua sekä myöhempien aikojen vaativamman konekaluston myötä on koulutukseen ja alkoholirajoituksiin on suhtauduttu vakavammin. Alkoholi koetaan ilmavoimissa luonnollisena osana yhdessäoloa ja vapaa-aikaa.

Ellagitanniinien rakenteiden kolmiulotteinen karakterisointi

Tämän tutkielman tarkoituksena on käydä läpi ellagitanniinien kolmiulotteisuutta: rakenteiden monimuotoisuutta, kolmiulotteisuuden käsitteitä sekä minkälaisin analyyttisin menetelmin niitä voidaan tutkia. Lisäksi tutkielman kokeellisessa osassa eristettiin ja puhdistettiin polyfenolisia yhdisteitä suomalaisista kasveista sekä määritettiin niiden rakenteet mahdollisimman tarkasti LC–MS-, NMR- ja CD-menetelmillä. Karakterisoidut 22 rakennetta kuuluvat ellagitanniineihin, flavonoideihin tai fenolisiin happoihin, tarkemmin kahvihappojohdannaisiin. Ellagitanniinit ovat rakentuneet keskusyksikön, useimmiten glukopyranoosin, ympärille siten että siihen on liittynyt galloyyliryhmiä, joista ainakin kaksi on sitoutunut toisiinsa hiili–hiili -sidoksen välityksellä: muodostunutta ryhmää kutsutaan heksahydroksidifenoyyliryhmäksi eli HHDP-ryhmäksi. Tähän päivään mennessä on pystytty karakterisoimaan jopa yli 5000 ellagitanniinimolekyylin rakenteet. Niiden runsaslukuinen määrä johtuu mm. niihin liittyneistä erilaisista ryhmistä (kuten galloyyliryhmistä), erilaisista keskusyksiköistä (esim. avoketjuinen vs. rengasrakenteinen glukoosi) sekä niiden ominaisuudesta muodostaa oligomeerisiä rakenteita. Ellagitanniinirakenteiden stereokemiaa voidaan tarkastella mm. näiden tekijöiden kautta. UV- ja massaspektrometrian avulla rakenteet voidaan karakterisoida melko tarkasti, mutta esimerkiksi konfiguraatioiden ja mahdollisten substituenttien paikkojen määrittämiseen käytetään NMR-spektroskopiaa, joka antaa tietoa myös yhdisteen kolmiulotteisesta rakenteesta. Lisäksi yhdisteiden tarkemman rakenteen eli absoluuttisen konfiguraation tarkastelemiseen käytettiin CD-spektroskopiaa. Haasteita polyfenolien tutkimukseen tuovat mm. vain milligrammatasolla kasvista saatavat puhtaat yhdisteet sekä oligomeeriset rakenteet. Tämä lopputyö osoitti, että fenolisten yhdisteiden kokonaisvaltainen karakterisointi on hyvin aikaa vievää ja monimutkaista: täydelliseen lopputulokseen pääsemiseen tarvitaan hyvin monia eri vaiheita kasviuutosta lähtien geelikromatografiseen ja nestekromatografiseen puhdistukseen, sekä useisiin eri rakenneanalytiikan menetelmiin. Kuitenkaan yksinään mikään käytetyistä analyyttisista menetelmistä, kuten LC, MS tai NMR, ei anna tarpeeksi tarkkaa tietoa yhdisteiden rakenteista. Jotta päästäisiin mahdollisimman tarkkojen, jopa absoluuttisten, rakenteiden määrittämiseen, on käytettävä niitä kaikkia yhdessä.

From "Rational Utopia" to "Will-to-Utopia". On the "Post-modern" Turn in the Recent Work of Agnes Heller

Agnes Heller recently described her position as 'postmodernist', suggesting a move from a political radical to a politically liberal or 'neoconservative' position. The aim of this paper is to assess the degree to which Heller can still be regarded as a radical political thinker through an evaluation of her work on autonomy, democracy and contingency all of which remain key concepts in her thinking about the political. We find in each case that whilst many of the motifs of her critical Marxist period recur in her recent work, they are losing their oppositional or 'negative' character in the sense that making these motifs operational would require changes to the structure or functioning of liberal-capitalism. Whils remaining in some sense a radical thinker Heller has moved from the advocacy of a 'rational utopia' to a form of theorising which I describe as 'will-to-utopia': radical at the surface yet conservative at the core.

Dialogipartikkelit joo ja niin pikaviestikeskusteluissa

Tutkimukseni käsittelee dialogipartikkeleita joo ja niin pikaviestikeskusteluissa. Otan huomioon myös partikkeliketjut, jotka sisältävät dialogipartikkelin joo tai niin. Aineistona tutkimuksessa käytän kahta Whatsapp-pikaviestiohjelmalla käytyä keskusteluketjua. Keskustelut on käyty reaaliaikaisesti älypuhelimella. Tavoitteenani on selvittää, minkälaisia tehtäviä dialogipartikkelit joo ja niin saavat pikaviestikeskusteluissa ja eroavatko niiden tehtävät puhutuissa keskusteluissa käytettyjen dialogipartikkelien tehtävistä. Vertaan tuloksiani Marja-Leena Sorjosen tekemiin tutkimuksiin dialogipartikkeleista. Tarkastelen dialogipartikkeleita keskustelunanalyyttisin metodein. Huomioin dialogipartikkelia edeltävän vuoron ja sen, miten keskustelu etenee partikkelin sisältävän vuoron jälkeen. Otan myös huomioon laajemman sekvenssin ja toiminnan, johon partikkelin sisältävä ja sitä edeltävä vuoro kuuluvat. Lisäksi tarkastelen sitä, miten pikaviestikeskusteluissa prosodian puuttuminen ja vierusparien jakautuneisuus vaikuttavat dialogipartikkelien joo ja niin käyttöön. Dialogipartikkelit saavat keskusteluissa pääosin samoja tehtäviä kuin puhutuissa keskusteluissa. Suurimman poikkeuksen muodostaa jatkajina toimivien dialogipartikkelien ryhmä. Pikaviestikeskusteluissa jatkajina toimivat dialogipartikkelit eivät koskaan vastaa jaoteltuun tietoon ja kehottavat erittäin harvoin keskustelukumppaniaan jatkamaan. Keskustelukumppania saatetaan pyytää jatkamaan kysyvällä dialogipartikkelilla joo tai niin, jos keskustelija ei koe saaneen tarpeeksi tietoa toiselta keskustelijalta. Tällöin partikkelin lopussa on kysymysmerkki. Prosodian puuttumista pikaviestikeskusteluista keskustelijat kompensoivat venyttämällä dialogipartikkelien kirjoitusasua, esimerkiksi muotoon jooo tai niii. Dialogipartikkelien sävyyn vaikutetaan myös välimerkeillä, kuten huutomerkillä tai kysymysmerkillä. Dialogipartikkelin sisältämä sävy ja se, sisältääkö partikkeli esimerkiksi erimielisyyttä, on kuitenkin aina tulkittava suhteessa dialogipartikkelin esiintymiskontekstiin. Vierusparien jakautuneisuus pikaviestikeskusteluissa ei vaikuta dialogipartikkelien käyttöön. Tutkimukseni laajentaa dialogipartikkelien tutkimusta, sillä tutkimukseni aineisto koostuu puhuttujen keskustelujen sijaan kirjoitetuista pikaviestikeskusteluita. Pikaviestikeskustelut muistuttavat paljon puhuttuja keskusteluja, ja siksi niihin keskittyvä tutkimus tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman puhutun ja kirjoitetun kielen rajankäyntiin. Tutkimukseni paneutuu tähän rajankäyntiin tietyn kieliopillisen kategorian, dialogipartikkelien,

Ihana, kamala kielenhuolto. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten oikeinkirjoitustaito.

Viimeaikaisten tutkimusten perusteella peruskoululaisten kirjoitustaidot ovat heikentyneet. Yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien kielentuntemuksen ja kirjoittamisen erot ovat huomattavan suuret Koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2014 teettämän arvioinnin perusteella. Parhaiten oppilaat hallitsevat yleiskielen normit. Tämän tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet viimeisimmät peruskoululaisten arviointiraportit. Tässä tutkimuksessa selvitetään seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten oikeinkirjoitusnormien ja kielen rakenteen normien hallintaa. Tarkastelussa ovat alkukirjaimet, puheen ja kirjoituksen erot, välimerkit, yhdyssanat, numeroilmaukset, omistusliite ja kongruenssi. Yleisen normin hallinnan lisäksi tutkimuksessa luodaan katsaus sukupuolten ja luokka-asteiden välisiin eroihin. Tuloksia verrataan aiempiin yhdeksäsluokkalaisten arviointiraportteihin. Aineisto koostuu 32 kirjoitelmasta, joita on analysoitu sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Oikeinkirjoitusnormeja on tarkasteltu eri kielenoppaiden ja oppilaiden oppikirjojen jaottelua mukaillen. Tutkimuksessa on kiinnitetty virheiden lisäksi erityistä huomiota normeihin, jotka hallitaan. Normien hallinnan tarkastelussa on otettu huomioon Ivaničin (2004) kirjoittamisen diskursseista muoto-, prosessi- ja genrediskurssit sekä Makkonen-Craigin (2011) kirjoittajan kompetensseista kieliopillinen kompetenssi. Kirjoittamisen diskurssit ja kieliopillinen kompetenssi liittyvät vahvasti kirjoittamisen opettamiseen ja arviointiin. Tulosten perusteella seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten oikeinkirjoitustaidot ovat hyvät.. Välimerkeistä pilkut ovat aineiston oikeinkirjoitusnormeista selkeästi heikoiten hallittu ryhmä. Ison ja pienen alkukirjaimen käytössä sukupuolilla on suuri ero. Puhekielen muotoja molemmat sukupuolet käyttävät lähes yhtä paljon. Vaikka yleiskielten normien hallinta on pääosin hyvää, tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että erityisesti alistuskonjunktioiden ja relatiivipronomien pilkutus tulisi asettaa laajemman tarkastelun kohteeksi.

Os sentidos do trabalho na tutoria a distância: buscando compreensões à luz da educação ambiental

A presente pesquisa está vinculada à linha Educação Ambiental: Ensino e Formação de Educadores(as) (EAEFE), do Programa de Pós-Graduação em Educação Ambiental - PPGEA/FURG. O estudo foi realizado com cinco tutoras a distância que atuaram no curso de Especialização em Educação de Jovens e Adultos na Diversidade, oferecido na modalidade a distância pela Universidade Federal do Rio Grande - FURG, a partir do Programa Universidade Aberta do Brasil, entre os anos de 2010 e 2012. A pesquisa buscou compreender que sentidos atribuem ao trabalho de tutoria, realizado no referido curso de especialização, os tutores a distância que dele fizeram parte. Assim, justifica-se por propor debate acerca da situação a que estão sujeitos esses profissionais, estando inseridos em um contexto de exploração, terceirização e prestação de serviços em educação, visto que a Educação a Distância, que não é institucionalizada, contribui para a manutenção do Sistema Capitalista, reproduzindo a precarização do trabalho docente. Este estudo caracteriza-se como uma pesquisa qualitativa, sendo os dados produzidos por meio de diálogo dirigido com questões que versavam a respeito das experiências das tutoras com a Tutoria a Distância. Para realizar a análise dos dados coletados, foi utilizada a Análise Textual Discursiva (ATD) (Moraes e Galiazzi, 2007), metodologia que possibilitou a compreensão dos discursos dos sujeitos. Os diálogos traçados entre os relatos das tutoras e teóricos como Antunes (2009), Mattar (2012), Loureiro (2004), entre outros, possibilitaram a construção de compreensões sobre o trabalho dos tutores no contexto do Modo de Produção Capitalista, vinculando, assim, a pesquisa ao campo de discussões da Educação Ambiental. Neste estudo, três categorias emergiram do processo de análise, denominadas: Tutoria a distância - questões que influenciam as condições de trabalho; Os sentidos do tempo na Tutoria a Distância - limites do tempo dentro e fora do trabalho; Tutoria a distância e o relacionamento com os estudantes - desafios do trabalho e da aprendizagem na EaD. Nesse sentido, foram tecidas reflexões sobre o trabalho na sociedade capitalista a partir da teoria marxista e suas relações com a organização da Educação a Distância, pensando na posição que ela assume no cenário educacional brasileiro e considerando as implicações do modo de produção capitalista na organização do trabalho da tutoria em EaD. Nas três categorias, os sujeitos elencaram desafios, dificuldades e as satisfações relacionadas com as experiências vivenciadas na tutoria a distância. Os resultados mostraram que os sujeitos da pesquisa consideram-se pertencentes ao processo de aprendizagem, desempenhando ações educativas que as caracterizam como professoras, pois como tutoras desempenham funções docentes no processo de formação dos educandos. Também fica evidente que as tutoras não identificam o trabalho na tutoria como um trabalho precarizado, embora essa atividade esteja constituída na lógica de exploração e terceirização da mão de obra trabalhadora. Além disso, houve a confirmação de que a realização das atividades de tutoria intensifica a jornada de trabalho e de que ele é organizado em cima do tempo livre das tutoras.

A formação em educação ambiental na ênfase em gestão de patrimônio socioambiental do curso de História - Bacharelado da Universidade Federal do Rio Grande

A presente dissertação de mestrado teve como fenômeno de estudo a Ênfase em Gestão do Patrimônio Socioambiental do curso de História Bacharelado da Universidade Federal do Rio Grande – FURG, buscando compreender o processo de constituição e desenvolvimento desta Ênfase e suas articulações com a Educação Ambiental. Para tanto, foram elencadas três hipóteses: (a) a Ênfase em Gestão do Patrimônio Socioambiental do curso de Bacharelado em História da FURG não é estruturada e nem desenvolvida a partir das emergências da crise estrutural da qual a crise ambiental é um aspecto latente; (b) os saberes desenvolvidos na Ênfase não possibilitam que o egresso desenvolva a criticidade e a formação necessária para o cumprimento de sua função socioambiental; (c) a Educação Ambiental desenvolvida na Ênfase em Gestão do Patrimônio Socioambiental do curso de História – Bacharelado da Universidade Federal do Rio Grande – FURG não é expressão de uma ciência que se pretenda a serviço da classe trabalhadora e que se proponha a encarar os desafios das questões impostas pela crise ambiental. Em decorrência destas, foi desenvolvido um objetivo geral e três objetivos específicos, sendo eles: (a) Entender as condições sociais de crise ambiental em meio as quais surge a necessidade de gestores do patrimônio socioambiental; (b) Analisar os aspectos teóricos do campo da Educação Ambiental e a compreensão de ciência presentes na formação dos gestores do patrimônio socioambiental; (c) Identificar, no Projeto Pedagógico do curso de História Bacharelado, os aspectos políticos que demonstrem a função social do egresso. Ainda no sentido de atender ao objetivo geral foram organizadas quatro questões de pesquisa, a saber: (a) Quais as emergências da necessidade de criação da Ênfase em Gestão do Patrimônio Socioambiental no curso de História - Bacharelado da Universidade Federal do Rio Grande - FURG? (b) Que perspectiva de Educação Ambiental tem os professores da Ênfase em Gestão do Patrimônio Socioambiental do curso de História - Bacharelado da Universidade Federal do Rio Grande - FURG? (c) Que compreensão de ciência e de Educação Ambiental está vinculada à formação dos egressos da Ênfase em Gestão do Patrimônio Socioambiental do curso de História - Bacharelado da Universidade Federal do Rio Grande - FURG? (d) Quais saberes são fundamentais na formação dos gestores do patrimônio socioambiental para que compreendam os fundamentos da crise que faz emergir a necessidade da função social de tal ênfase? Nesta pesquisa foram utilizados, prioritariamente, os referenciais teóricos e epistemológicos com vinculação à compreensão de mundo marxista. Após o processo de revisão bibliográfica foram desenvolvidas entrevistas semi-estruturadas com sete professores atuantes na ênfase em estudo. Na sequência, para apreciação das informações, foi utilizado o referencial metodológico da Análise de Conteúdo de Laurence Bardin. Concluiu-se no processo de pesquisa que a ênfase se relaciona com a oferta de novas possibilidades de atuação profissional do historiador gestor. Bem como os saberes desenvolvidos na ênfase possibilitam parcialmente a constituição da criticidade dos egressos. Por fim, a Educação Ambiental desenvolvida na ênfase não pode, em sua totalidade, estar a serviço da classe trabalhadora, pois está circunscrita, no presente momento histórico, aos limites do Capital.

KÄYTTÄJÄNSÄ NÄKÖINEN KASSI - Kokonaista käsityötä tukevan käyttäjälähtöisen suunnittelun mukainen käsityöprosessi käsityön taiteen perusopetuksessa

Tutkimuksen tehtävänä on tutkia kokonaisen käsityön prosessin mahdollistavan käyttäjälähtöisen suunnittelumallin vaiheiden näyttäytymistä käsityön taiteen perusopetuksen käsityöjaksolla. Tutkimuksen kohdejoukon muodostaa 11 oppilaan ryhmä (9 – 12 v.). Tutkimusaineisto kerättiin kansalaisopiston alaisuudessa toimivan käsityökoulun perusopintojen 1 – 2 sekä 3 – 4 yhdistetyllä tekstiilimateriaalein toteutetulla jaksolla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jota lähestyttiin etnografisen tutkimusotteen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin käsityöjaksolla tapahtuvan osallistuvan havainnoinnin ja kontekstuaalisen haastattelun avulla. Tutkimusaineisto muodostui havainnointipäiväkirjoista sekä kuvatusta videomateriaalista. Tutkimuksen tavoitteena on tulkita ja tehdä johtopäätöksiä käsityötunnilla tapahtuvasta toiminnasta ja oppilaiden ajatteluprosesseista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään sitä, mitkä suunnittelumallin vaiheet näyttäytyvät oppilaan ajattelussa ja/tai toiminnassa, ja miten vaihe näkyy oppilaan käsityötuotteessa. Tämän pohjalta voitiin määritellä myös millaisia eri käsityöntekijöitä oppilasryhmästä löytyy. Tutkimustulokset on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja aineiston tulkinta tehdään kokonaisen käsityön vaiheiden, suunnittelun, valmistuksen ja arvioinnin näkökulmista. Tutkimuksen tuloksista selviää se, että alakouluikäinen oppilas kokee käytettävyyden syvällisen ymmärtämisen ja tuotteen optimaalisen käytettävyyden suunnittelun hankalaksi. Käsityötuotetta suunnitellaan vahvasti tuotteen materiaalivalinnan ja teknisen toteuttamisen näkökulmista. Käytettävyyden ja tuotteen toimivuuden arviointi helpottuu huomattavasti oppilaan ollessa konkreettisen valmistuksen vaiheessa, jolloin ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikuttavuutta on helpompi pohtia. Oppilaat kokevat haasteelliseksi myös käytettävyyden kehittämisen prosessin keskellä ja lopussa. Jotta käsityötä voidaan opettaa alakoulussa kokonaisen käsityön prosessin periaatetta seuraten, tulee suunnittelun ja arvioinnin tehtävien olla konkreettisia, käytännönläheisiä ja monipuolisia. Käyttäjälähtöisen suunnittelun mukaan toteutetulla käsityöjaksolla tulee suunnittelun lähtökohtana olevan ongelman olla selkeä ja opettajan tulee käydä keskustelua siitä, mitä käytettävyydellä tarkoitetaan. Käytettävyyden kehittelyä ja arviointia tulee tapahtua koko käsityöprosessin ajan ja oppilaita tulee johdatella kysymyksillä tuotteen käytettävyyteen vaikuttavien ominaisuuksien kehittämisen mahdollisuuksista.