619 resultados para Järvi, Ulla


Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kirjallisuusarvostelu

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimuksessa keskitytään tutkimaan kuluttamista elämäntavan ja identiteetin muovaajana yhden yksilön elämän kautta. Kuluttamista tutkitaan statuskuluttamisen (conspicious consumption), tilallisuuden ja sukupuolihistorian käsitteistöä hyväksi käyttäen. Tutkimuksen lähteinä on käytetty liikekirjeitä ja tilikirjoja, yksityistä kirjeenvaihtoa, päiväkirjoja ja sanomalehtiä sekä aikalaismuistelmia. Naista lähdemateriaaleista on koottu sekä tilastollista aineistoa että kvalitatiivista, lähilukuun ja mikrohistorialliseen tutkimusotteeseen nojautuvaa tutkimusta. Tutkimus alkaa vuodesta 1799 ja päättyy 1830-luvulle, jolloin seuraava sukupolvi otti vastuun liiketoimista ja lähdeaineistossa tapahtui muutoksia kuluttamisen kirjaamisen suhteen. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat statuskuluttaminen ja identiteetti. Näitä käsitteitä lähestytään Thorstein Veblenin, Norbert Eliaksen ja Pierre Bourdieun tutkimuksia apuna käyttäen. Tutkimus käsittelee erottautumisen ja jäljittelyn tematiikkaa merkittävimpänä kuluttamisen motivaattoreina. Lisaksi tutkimus nostaa esille hyvän maun ja muodinmukaisuuden kulutusvalintojen taustalla. Statuskuluttaminen kytkeytyy sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuluttamisen kohteet ovat esineitä ja asioita, joita pidetään esillä seurapiireissä. Kuluttaminen tapahtuu seuraelämän ehdoilla, sen mukavoittamiseksi, aseman osoittamiseksi seurapiireissä tai sosiaalisen paineen vuoksi. Tutkimus osoittaa kotitalouden merkityksen kuluttamisen paikkana ja kohteena. Tutkimus myös osoittaa naisten toimintakentän olleen kytköksissä kotitalouden asemaan yhteisössään sekä osoittaa, että sukupuolta pitää tarkastella suhteessa yksilön sosiaaliseen asemaan. Tutkimus osoittaa, että Marie Hackmanin kuluttaminen muuttui ikääntymisen myötä. Aseman osoittaminen oli merkittävämpää nuorena ja aseman ollessa vielä vakiintumattomampi.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Nykyaikaista leijukattilaa voidaan ohjata ja säätää erilaisten säätöpiirien ja sekvenssien kautta erittäin tarkasti. Toiminnot on optimoitu parhaan hyötysuhteen saavuttamiseksi ja kunnossapitokustannusten minimoimiseksi. Tehokkaasta automaatiosta ja nykyaikaisista laitevalinnoista huolimatta leijukattiloissa on usein yksi osa-alue, jota ei pystytä hallitsemaan tehokkaasti. Useilla voimalaitoksilla savukaasu poistuu liian korkeassa lämpötilassa viimeiseltä lämpöpinnalta. Kun kattilahyötysuhdetta tarkastellaan epäsuoralla menetelmällä, savukaasuhäviö on merkittävin tekijä kaikista häviöstä. Tässä diplomityössä on etsitty mahdollisuuksia savukaasun loppulämpötilan hallintaan kattilan ajoarvojen muutoksella sekä lämpöpintoja muuttamalla. Tutkimus keskittyy Järvi-Suomen Voima Oy:n Ristiinan voimalaitokselle. Tutkimus on tehty yhteistyössä laitoksen omistajien Pohjolan Voima Oy:n, UPM-Kymmene Oyj:n sekä laitetoimittaja Valmet Oyj:n kanssa.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Suomen metsäteollisuus elää voimakasta uusiutumis- ja murrosvaihetta, joka ilmenee muutoksina yksittäisten tehtaiden ja tehdasintegraattien toiminnassa. Monia yksikköjä on poistunut tuotannosta ja tuotannon painotusta on muutettu. Toisaalta metsäteollisuus on suuntaamassa uusille aloille, jolloin tuotteina voivat olla esimerkiksi erilaiset biopolttoaineet, kemianteollisuuden raaka-aineet ja uuden sukupolven paperi- ja kartonkituotteet. Metsäteollisuuden muuttuminen ja laitosten monimutkaistuminen sekä jatkuvasti lisääntyvä tiedontarve asettavat yhä suurempia vaatimuksia sekä toiminnanharjoittajien ympäristövastaaville että viranomaisille. Hallinnon jatkuva muutos ja niukkenevat voimavarat voivat johtaa siihen, että käytännön lupa- ja valvontatyöhön jää yhä vähemmän aikaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen koordinoima hanke ”Metsäteollisuuden ympäristöstrategia vuoteen 2020 - hallinnon näkökulma” pyrkii vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin strategiatyön avulla. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella metsäteollisuuden ympäristönäkökohtia niistä lähtökohdista, joihin yritys voi vaikuttaa raaka-aineen tulosta tehtaalle ja tuotteen lähdöstä tehtaalta sekä tehtaan perustamisesta sulkemiseen ja jälkihoitoon asti. Tavoitteena oli määritellä toiminnoille toimiva ympäristöstrategia. Strategiassa pyrittiin löytämään yhteisymmärrys toiminnanharjoittajan ja viranomaisen kanssa mm. siitä, miten otetaan käyttöön parhaat käytännöt niin teollisuudessa kuin hallinnossakin, toimitaan uusien BAT-, IED- ja vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti sekä edistetään kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden markkinoille tuloa ja otetaan ennakointi tavaksi -lähtökohta käyttöön kaikessa toiminnassa. Hanketyössä esille nousseet haasteet ryhmiteltiin aihelueittain kolmeksi pääkohdaksi tärkeysjärjestyksessä: viranomaisen ja teollisuuden tiedonkulun ja tietämyksen parantaminen, lupa-, valvonta- ja hallintoprosessien parantaminen sekä uusien haasteiden kartoittaminen ja niihin reagointi. Haasteiden ratkaisukeinoiksi etsittiin käytännön toimenpiteitä sekä määriteltiin niille vastuutahot. Toimenpiteiksi esitettiin mm. viranomaisen ja teollisuuden yhteisiä koulutuspäiviä, asiantuntijapaneelin perustamista sekä lupamääräysten antamista myös tehtaan tai tuotantoyksikön sulkemisen tai muuttamisen varalle. Riittävien resurssien ja tietotaidon turvaaminen niin hallinnossa kuin teollisuudessa on ehdoton edellytys toimenpiteiden onnistumiselle

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tässä tutkimuksessa analysoidaan Helsingin Sanomissa 8.4.2006 - 8.4.2007 välisenä aikana julkaistuja turvallisuuspoliittisia pääkirjoituksia. Tuona ajanjaksona lehti julkaisi 23 turvallisuuspoliittista pääkirjoitusta. Tutkimus pohjaa konstruktivistiseen näkemykseen, jossa yhteiskuntaa tarkastellaan sosiaalisen rakentumisen kautta. Sanomalehden pääkirjoitukset nähdään tärkeänä osana sosiaalista rakentumista ja kirjoitusten analysointia voidaan näin ollen pitää perusteltuna. Pääkirjoituksien analysointiin käytetään diskurssianalyysiä. Tässä tutkimuksessa diskurssianalyysin lähtökohtana on, että kirjoitettu teksti on toimintaa ja se vaikuttaa lukijaan ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Tutkimuksessa analysoidaan sanomalehden argumentteja, joita se pääkirjoituksissaan käyttää. Argumenttien analysoinnissa otetaan huomioon aikaja paikkatekijät. Argumentteja peilataan kirjoituksen aikaisiin tapahtumiin. Mitkä ovat Helsingin Sanomien turvallisuuspoliittiset uhkat ja miten Suomen pitäisi näihin uhkiin vastata? Suomen suurin ja vaikutusvaltaisin sanomalehti on julkisesti esittänyt Nato-myönteisyytensä. Mitä vaikutusta sotilasliiton täysjäsenyydellä Suomelle olisi? Vaikka sähköinen media on vienyt sanomalehdeltä valtaa, silti äänestyspäätös tehdään lehtikirjoituksien pohjalta.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun tavoitteena on tehostaa maatalousympäristön vesiensuojelua ja luonnon säilymistä monimuotoisena. Pyrkimyksenä on lisätä maanomistajien tietämystä kosteikkojen perustamisesta ja hoidosta sekä maatalousluontoa monipuolistavien kohteiden perustamisesta ja hoidosta. Tässä yleissuunnitelmassa on kartoitettu suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita Hämeenkyrön kunnassa, Kyröskosken alapuolisella ja Mahnalanselän yläpuolisella valuma-alueella. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 193 km2, josta järviä on lähes 11 km2. Suunnitelmaan sisältyy yhteensä 70 ehdotusta kosteikko- tai luonnon monimuotoisuuskohteeksi. Yleissuunnitelmassa on lyhyet kohdekuvaukset ja se toimii pohjana kohdekohtaisille hoitosuunnitelmille. Pyrkimyksenä on tukea suunnittelualueen maanomistajia kauniin ja monipuolisen ympäristönsä vaalimisessa sekä innostaa hakemaan kohteisiin soveltuvia tukia. Esitettyjen kohteiden toteutus on kuitenkin aina vapaaehtoista eikä niiden maininta yleissuunnitelmassa velvoita maanomistajaa toimenpiteisiin. Suunnitelman on tarkoitus antaa käytännön esimerkkejä suunnittelualueelta löytyvistä mahdollisuuksista vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävistä kohteista, joiden perustaminen ja hoito edistäisi vesiensuojelua ja vesien tilaa sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

This dissertation centres on the themes of knowledge creation, interdisciplinarity and knowledge work. My research approaches interdisciplinary knowledge creation (IKC) as practical situated activity. I argue that by approaching IKC from the practice-based perspective makes it possible to “deconstruct” how knowledge creation actually happens, and demystify its strong intellectual, mentalistic and expertise-based connotations. I have rendered the work of the observed knowledge workers into something ordinary, accessible and routinized. Consequently this has made it possible to grasp the pragmatic challenges as well the concrete drivers of such activity. Thus the effective way of organizing such activities becomes a question of organizing and leading effective everyday practices. To achieve that end, I have conducted ethnographic research of one explicitly interdisciplinary space within higher education, Aalto Design Factory in Helsinki, Finland, where I observed how students from different disciplines collaborated in new product development projects. I argue that IKC is a multi-dimensional construct that intertwines a particular way of doing; a way of experiencing; a way of embodied being; and a way of reflecting on the very doing itself. This places emphasis not only the practices themselves, but also on the way the individual experiences the practices, as this directly affects how the individual practices. My findings suggest that in order to effectively organize and execute knowledge creation activities organizations need to better accept and manage the emergent diversity and complexity inherent in such activities. In order to accomplish this, I highlight the importance of understanding and using a variety of (material) objects, the centrality of mundane everyday practices, the acceptance of contradictions and negotiations well as the role of management that is involved and engaged. To succeed in interdisciplinary knowledge creation is to lead not only by example, but also by being very much present in the very everyday practices that make it happen.