Biochemical, histopathological and ultrastructural changes in rat liver induced by r-( + )-pulegone, a monoterpene ketone

Biochemical, histopathological and ultrastructural changes occurring at different time points after intraperitoneal administration of a single dose of pulegone (300 mg/kg) were studied. Significant decreases in the level of liver microsomal cytochrome P-450 (67%), heme (37%), aminopyrine N-demethylase (60%) and glucose-6-phosphatase (58%), were noticed 24 hr after pulegone treatment. Alanine amino transferase (ALT) levels increased in a time dependent manner, following exposure of rats to pulegone. Light microscopic studies of liver tissues showed dilation of central veins and distention of sinusoidal spaces 6 hr after pulegone treatment. Initial centrilobular necrosis was noticed at 12 hr. Centrilobular necrosis became severe at 18 hr and nuclear changes included karyorrhexis and karyolysis. Midzonal and periportal degenerative changes in addition to centrilobular necrosis was observed 24 hr after pulegone administration. Electron microscopic changes showed severe degeneration of endoplasmic reticulum, swelling of mitochondria and nuclear changes, 24 hr after administration of pulegone. The time course profile of the hepatocytes after treatment with pulegone indicates that endoplasmic reticulum is the organelle most affected, following which other degenerative changes occur ultimately leading to cell death.

Inelastic dynamic response of R.C. beam column joints by using B.E.M.

A BEM formulation to obtain the inelastic response of R.C. Beam-Column joints subjected to sinusoidal loading along the boundary is presented. The equations of motion are written along with kinematical and constitutive equations. The dynamic reciprocal theorem is presented and the temporal dependence is removed by assuming steady state response.

Polyquinanes from (R)-(+)-limonene. Enantioselective total synthesis of the novel tricyclic sesquiterpene (-)-ceratopicanol

The first total synthesis of the biogenetically important and structurally novel triquinane sesquiterpene (-)-ceratopicanol has been accomplished.

Otoksen edustavuuden mittaus R-indikaattorin avulla Suomen uhritutkimuspilotissa

Tutkielmassa sovelletaan aineiston edustavuutta mittaavaa laatuindikaattoria Suomen uhritutkimuspilottiin tilanteessa, jossa ilmenee vastauskatoa. Vastauskato on kasvava ongelma tilastotutkimuksissa: jos tutkimukseen osallistuneet eivät edusta otosjoukkoa tutkittavan asian suhteen, voi vastauskadosta aiheutuva harha olla estimoiduissa tunnusluvuissa hyvinkin suuri. Tutkimuksissa näkee usein julkaistavan vastausasteen ikään kuin se kertoisi aukottomasti tutkimuksen laadusta. Pelkkä korkea vastausaste ei kuitenkaan välttämättä takaa estimaattien harhattomuutta, sillä se ei kerro mitään vastanneiden ja vastaamattomien eroista tutkittavan asian suhteen. Tarvitaan siis muita mittareita, joilla vastanneiden laatua voitaisiin paremmin arvioida, ja R-indikaattori tarjoaa yhden vaihtoehdon. R-indikaattori mittaa otosalkioiden vastausalttiuksien välistä vaihtelua. R-indikaattorin estimoiminen edellyttää siis vastausalttiuksien estimointia, mikä puolestaan edellyttää apumuuttujien olemassaoloa kaikille otosalkioille. Vastausalttiuksien estimoimiseen käytettiin linkkifunktiona sekä logistista mallia että ja Särndalin ja Lundströmin (2008) vastausvaikutusten mallia. Vastauskäyttäytymiseen vaikuttavan apumuuttujajoukon valinta tehtiin alan kirjallisuuteen perustuen (Groves & Couper 1998). Koska R-indikaattorin estimaattori on satunnaismuuttuja, täytyi sille estimoida varianssi ja mahdollinen harha (Shlomo ym. 2009). Estimoinnissa käytettiin Bootstrap-pseudotoistomenetelmää, jossa alkuperäisestä aineistosta poimitaan niin kutsuttuja pseudo-otoksia, joiden avulla R-indikaattorin estimaattorille voidaan laskea keskivirhe. Suomen uhritutkimuspilotti koostui kolmesta eri tiedonkeruumenetelmällä poimitusta otoksesta: CAPI-, CATI- CAVVIotoksesta. Vastausasteet vaihtelivat aineistoissa paljon, mutta R-indikaattorin estimaatit olivat kaikille aineistoille liki samat. Suurempi vastausaste ei siis merkinnyt parempaa edustavuutta. Lisäksi CAVVI-aineistossa muistutusviestein ja -kirjein suoritettu vastausasteen kasvattaminen huononsi edustavuutta R-indikaattorin näkökulmasta. Mielivaltainen vastausasteen kasvattaminen ei siis ole välttämättä perusteltua. R-indikaattorin estimaattorin ominaisuuksien osalta empiiriset tulokset vahvistivat RISQ-projektin aiempia tutkimustuloksia. Estimaattorin arvo oli sitä pienempi mitä enemmän vastausalttiuden mallissa oli selittäjiä, koska tällöin vastausalttiuksien varianssi kasvoi (Schouten ym. 2009). Otoskoko vaikutti merkittävästi varianssin suuruuteen: mitä pienempi otoskoko oli, sitä leveämmät olivat luottamusvälit ja sitä vaikeampi oli tehdä johtopäätöksiä edustavuudesta.

Symbolinen representaatio: taidetta paperilla : Tanssinotaation käytön tarkastelua musiikkitieteellisten ja tanssitieteellisten teorioiden valossa

Tässä tutkielmassa tutkin tanssin liikemateriaalin kirjoittamista suomalaisessa tanssitaiteessa. Tutkielman tarkoitus on pohtia 1) mikä tanssista taiteenlajina tekee sellaisen, että virallinen notaatio on katsottu tarpeettomaksi, 2) mitä keinoja Suomessa tanssin parissa työskentelevät ovat kehittäneet selviytyäkseen ilman yhteistä notaatiota, sekä 3) miten yhteisen tanssinotaation laajempi käyttö voisi mahdollisesti hyödyttää tanssia. Tutkielman näkökulma on poikkitaiteellinen: vertaan tanssia ja sen käsittämistä taiteena sen sisartaiteeseen, musiikkiin. Tärkeimmät käsitellyt teoreetikot ovat musiikkipsykologi John A. Sloboda, symbolista representaatiota käsitelleet Marc Leman ja Kari Kurkela sekä musiikin ruumiillisuutta tutkinut musiikkitieteilijä Suzanne Cusick. Tanssin tutkimuksen piiristä ammennan teoreettista materiaalia ennen kaikkea Rudolf Labanin ja Valerie Preston-Dunlopin liikkeen analyysista sekä tanssinotaatiota käsitelleiden Claudia Jeschken, Judy Van Zilen, Victoria Wattsin ja Grahm McFeen artikkeleista. Toista tutkimuskysymystä varten keräsin v.2009 kyselyaineiston, jota käytän tukemaan teoreettisia väitteitäni notaation käytöstä. Aineiston keruumetodini oli kyselykaavake, joka lähetettiin jokaiseen Suomen tanssioppilaitokseen ja tanssiteattereihin sekä niille ammattimaisesti toimivien tanssiryhmien tanssijoille ja koreografeille ja itsenäisille toimijoille, joiden yhteystiedot olivat saatavilla Tanssin tiedotuskeskuksen tai Tanssin aluekeskusten kautta. Pienen vastausprosentin vuoksi aineistoa ei ollut mielekästä tutkia kvantitatiivisin menetelmin, vaan vastauksia käsitellään havainnollistavina esimerkkeinä tanssin kentältä. Yleisesti suomalaisen tanssitaiteen kentällä yhteisellä notaatiosysteemillä käsitetään labanotaatiota. Notaatio koetaan varsinaisen tanssin päälle liimattuna asiana, ei taiteenlajin ytimeen kuuluvana tekstinä. Suzan Cusackin ruumiillisuusteoriaa mukaillen huomioin, että musiikki on totuttu käsittämään mielen aktiviteettina, kun taas tanssi on nähty lähes täysin ruumiillisena toimintana. Tätä mielen ja kehon vastakkainasettelua vasten notaatiota on perinteisesti sovellettu musiikkiin, mutta tanssiin ei. Kaikki kyselyyn vastanneet suomalaisen tanssitaiteen ammattilaiset kuitenkin kirjoittivat tanssia muistiin paperille. Kerätty materiaali osoitti siihen suuntaan, että symbolinen representaatio tanssista on tärkeä silloin, kun halutaan kuvata tanssin rakennetta: esimerkiksi teoksen muotoa ja dramaturgiaa. Liikemuistin tukena sen rooli korostuu erityisesti opetustyössä. Niin John A. Sloboda kuin Kari Kurkelakin korostavat symbolisen representaation roolia kommunikaation välineenä; lisäksi sen käyttö voi Graham McFeen mukaan selventää teosidentiteettiä sekä luoda arkistoa paitsi valmiista teoksista, myös koreografisesta prosessista ja esitystavoista. Myös nämä molemmat näkökulmat tulivat esiin aineistossa. Toisin kuin musiikin piirissä, notaatiota ei yleensä opeteta tanssijoille. John A. Slobodaa mukaillen esitän, että minkä tahansa notaation osaaminen saattaa muuttaa tanssin tekijän kognitiivisia prosesseja ja ajattelutapaa tanssista, ja suullisesta kulttuurista kirjoitettuun kulttuuriin siirtyminen pitää sisällään niin etuja kuin riskejäkin. Jos notaation siitä huolimatta halutaan tulevan eläväksi osaksi tanssia ja hyödyntävän sitä taiteenlajina, olisi notaatiokysymykseen otettava uudenlainen pedagoginen lähestymistapa: tanssinotaatiota olisi opetettava alkeistasolta lähtien ja kyseenalaistettava ajatus, jonka mukaan koreologi tai notaattori on erillinen ammatti.

Ultimate Strength of R.C. Wall Panels in Two-Way In-Plane Action

Test results of 24 reinforced concrete wall panels in two-way action (i.e., supported on all the four sides) and subjected to in-plane vertical load are presented. The load is applied at an eccentricity to represent possible accidental eccentricity that occurs in practice due to constructional imperfections. Influences of aspect ratio, thinness ratio, slendemess ratio, vertical steel, and horizontal steel on the ultimate load are studied. Two equations are proposed to predict the ultimate load carried by the panels. The first equation is empirical and is arrived at from trial and error fitting with test data. The second equation is semi-empirical and is developed from a modification of the buckling strength of thin rectangular plates. Both the equations are formulated so as to give a safe prediction of a large portion of ultimate strength test results. Also, ultimate load cracking load and lateral deflections of identical panels in two-way action (all four sides supported) and oneway action (top and bottom sides only supported) are compared.

Dynamics of activationless reactions in solution

Recent picosecond and subpicosecond laser spectroscopy experiments have revealed several chemically and biologically important reactions in solution in which the reaction potential surface does not present a barrier to the motion along the reaction coordinate.The dynamics of these reactions display diverse and interesting behavior. They include the dependence of relaxation rate on the solvent viscosity, the solvent polarity, the temperature, and the wavelength of the exciting light. In this article we review the recent developments in the theoretical description of activationless processes in solution and compare them with the available experimental results

Hermite expansions on R(N) for radial functions

It is proved that the Riesz means S(R)(delta)f, delta > 0, for the Hermite expansions on R(n), n greater-than-or-equal-to 2, satisfy the uniform estimates \\S(R)(delta)f\\p less-than-or-equal-to C \\f\\p for all radial functions if and only if p lies in the interval 2n/(n + 1 + 2delta) < p < 2n/(n - 1 - 2delta).