Journal officiel de la République française (Paris. 1871)

Variante(s) de titre : Journal officiel de la Commune de Paris

The Arctic Ocean between Greenland and Nova Zemla and between the 60th and 82d parallel of latitude from Swedish, Danish, British, Russian and German surveys and explorations up to 1871

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Spec. karta Evropejskoj Rossìi. 40 (25/54) / [sostavlena pri Voenno-Topografičeskom" otděle Glavnago štaba v" 1865-1871 gg.] pod" redakcìej Strěl'bickago.

Masštab" v" Anglìjskom" dûjmě 10 russk. verst" ili 1:420000.

Messerschmitt Bf-109 Suomen ja Unkarin ilmavoimissa vuosina 1942 - 1945

Tämä laadullinen sotahistorian tutkimus käsittelee ja vertailee Messerschmitt Bf-109 -konetyypin käyttöä Suomessa ja Unkarissa toisen maailmansodan aikana. Tutkimusmenetelmänä on käytetty vertailevaa (komparatiivista) aineistoanalyysia. Suomen ja Unkarin ilmavoimat ovat tutkimuksen kohdemaita, ja tutkimuksessa perehdytään Messerschmitthävittäjän käyttöperiaatteisiin, konemallin taktiseen käyttöön, sekä lentäjien koulutukseen. Lisäksi perehdytään laivueiden ja yksittäisten lentäjien taistelukertomuksien kautta siihen, millainen konemalli oli lentää ilmataisteluissa. Tutkielmassa pyritään vastaamaan pääkysymykseen: Mitkä olivat Messerschmitt Bf-109:n käyttöperiaatteet Suomen ja Unkarin ilmavoimissa toisen maailmansodan aikana? Pääkysymystä tukevat seuraavat alatutkimuskysymykset: Miten lentäjiä koulutettiin kyseiseen konetyyppiin? Miten Messerschmitthävittäjät ryhmitettiin kohdemaiden sodan ajan organisaatioissa? Mitä viholliskalustoa vastaan Messerschmitthävittäjiä käytettiin itärintamalla? Mitä eroja ja samankaltaisuuksia ilmenee Suomen ja Unkarin hävittäjätaktiikassa Messerschmitt Bf-109:n kohdalla ja miksi? Miten näissä maissa toimintaympäristöt erosivat /muistuttivat toisiaan? Tutkielman johdannossa esitellään tutkimuksen päämäärä, rajaus, tutkimuskysymykset, viitekehys sekä lyhyesti tutkimuksen aiheena oleva Messerschmitt Bf-109 -hävittäjä. Ensimmäisessä pääluvussa käsitellään Bf-109:n käyttöä Suomessa aina hävittäjähankinnasta taktiik-kaan ja koulutukseen. Toisessa pääluvussa käsitellään vastaavasti Bf-109:n käyttöä Unkarin ilmavoimissa samalla logiikalla. Johtopäätösluvussa esitellään tutkimustulokset ja johtopäätökset, joilla vastataan tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tuloksina todetaan että isoimmat käyttöperiaatteelliset erot Suomen ja Unkarin välillä liittyivät hankintaan ja koulutukseen ja taistelutapaan, kun taas samankaltaisuuksia oli havaittavissa konekaluston sijoittelussa ja toimintaympäristöissä. Unkari sai geopoliittisen asemansa ansiosta enemmän tukea saksalaiselta Luftwaffe:lta, kun taas esimerkiksi varaosien saaminen Suomeen oli usein vaikeaa.

Evolution of the Finnish military doctrine, 1945-1985

Finnish Defence Studies is published under the auspices of the War College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the War College.

Salários, produtividade e lucros na indústria brasileira, 1945-1978

Wages, productivity and profits in the Brazilian manufacturing industry, 1945-1978. This article investigates the distribution between profits and wages in Brazil's manufacturing industry from 1945 to 1978. First, the article provides yearly series of average real wages and labour productivity, from which labour unit costs and the distribution between profits and wages in the manufacturing industry are estimated. Second, the article addresses the behaviour of wages, labour productivity and industrial income distribution in the context of variable economic, political and institutional conditions which prevailed in post-war Brazil. The results of the quantitative analysis allow us to assess both the trends and the yearly behaviour of the manufacturing income distribution during a key period of the Brazilian economic history.

Revue de France (Paris. 1871)

Périodicité : Hebdomadaire (1871) ; mensuel (1872-février 1877) ; bimensuel (mars 1877-1881)