Lectio praecursoria : "Jos mittää et anna niin mittää et saa" : strateginen toimijuus ja organisaatiokansalaisuus vanhustyössä

YTT Sanna Laulaisen sosiaalihallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja "Jos mittää et anna niin mittää et saa" : strateginen toimijuus ja organisaatiokansalaisuus vanhustyössä tarkastettiin 4.12.2010 Itä-Suomen yliopistossa.

[O cessate di piagarmi = Oi jos rauhan saada voisin]

Soitinnus: lauluääni (tenori), orkesteri.

Poliporóides (Basidiomycota) em fragmentos de mata no perímetro urbano de São José do Rio Preto, São Paulo, Brasil

Foi realizado levantamento das espécies de fungos poliporóides que ocorrem no perímetro urbano do município de São José do Rio Preto (20º49'12" S, 49º22'44" W), Estado de São Paulo, Brasil. Foram identificadas 18 espécies pertencentes a 11 gêneros de Agaricales (Schizophyllaceae), Hymenochaetales (Hymenochaetaceae) e Polyporales (Ganodermataceae, Gloeophyllaceae, Meruliaceae e Polyporaceae): Coriolopsis floccosa (Jungh.) Ryvarden, C. polyzona (Pers.) Ryvarden, Datronia caperata (Berk.) Ryvarden, D. mollis (Somf.:Fr.) Donk., Ganoderma australe (Fr.) Pat., Gloeophyllum striatum (Sw.) Murrill, Gloeoporus thelephoroides (Hook.) G. Cunn., Hexagonia hirta (P. Beauv.) Fr., H. hydnoides (Sw.) M. Fidalgo, H. papyracea Berk., Polyporus tenuiculus (P. Beauv.) Fr., Phellinus callimorphus (Lév.) Ryvarden, P. gilvus (Schwein.) Pat., P. umbrinellus (Bres.) Herrera & Bondartseva, Pycnoporus sanguineus (L.) Murrill, Schizophyllum commune Fr., S. umbrinum Berk. e Trametes modesta (Kunze:Fr.) Ryvarden. Datronia mollis é nova citação para o Estado de São Paulo. São apresentados chave de identificação, descrições e comentários para cada táxon estudado.

”Kaikki, kaikki on meille objektia. Jos jäsentäisimme uudelleen.” Nykyrunouden puhujat 2000-luvun ympäristökeskustelussa

2000-lukua on kuvailtu ympäristön vuosituhanneksi ja ekokriittiseksi kaudeksi. Kasvava kiinnostus ympäristöasioihin näkyy monilla tavoin myös suomalaisessa nykyrunoudessa. Tutkimuksessani tarkastelen, mikä tekee nykyrunoudesta ympäristötietoisen ja miten nykyrunous osallistuu ympäristökeskusteluun 2000-luvulla. Näkemykseni mukaan runon ympäristötietoisuus liittyy olennaisesti runon puhujaan ja puhetilanteeseen. Tämän vuoksi keskityn analyysissani erityisesti runon puhujan ilmaisutapojen tarkasteluun. Tutkimusaineistonani on joukko runoja sellaisista teoksista, jotka kirjoittaneet runoilijat ovat debytoineet 2000-luvulla tai joiden tuotanto on pääosin julkaistu 2000-luvun aikana. Tutkimusmetodinani toimii yksityiskohtainen tekstianalyysi. Koska olen kiinnostunut runojen luontoon viittaavista ilmauksista ja ympäristöaiheista, tutkimukseni tärkein viitekehys on ekokriittinen teoria. Ekokritiikki keskittyy kirjallisuuden ympäristöllisiin merkityksiin ja tarkastelee sitä, miten annetut merkitykset vaikuttavat siihen, kuinka kohtelemme luontoa. Monissa aineistoni runoissa kysymykset runon puhujasta ja tämän ulospäinsuuntautumisesta sekä eri toimijoiden suhteista nousevat keskeisiksi ekokriittisen tulkinnan kannalta. Puhetilanteiden analysoinninapuna käytän draamallisen monologin käsitettä. Tutkimuksessani etsin keinoja tulkita nykyrunouden luontoon ja ympäristöön viittaavia ilmaisuja sellaisenaan, konkreettisesti materiaaliseen todellisuuteemme viittaavana. Pohtiessani sitä, miten nykyrunous kommentoi ympäristöstä käytävää keskustelua, hyödynnän George Myersonin ja Yvonne Rydinin ajatusta ympäristösanoista, jotka nimeävät ympäristökeskustelun kannalta keskeisiä asioita tai aiheita. Analyysini osoittaa, että nykyrunouden osallistuminen ympäristökeskusteluun on ennen kaikkea vastakohtaisuuksien purkamista ja yllättävien rinnastusten tuomaa ajatusten avartamista. Nykyrunoudessa kommentoidaan niin ihmisen luontosuhdetta kuin tehdään näkyväksi luonnon ja kulttuurin välisten rajanvetojen teennäisyyttä. Aineistoni runot eivät saarnaa ekologisista teemoista vaan herättävät vastuuntunnon ja eettisesti haastavia kysymyksiä lukijassa. Niissä otetaan kantaa niin globalisaatioon, saastumiseen, ilmastonmuutokseen, eläinten oikeuksiin, luonnon virkistyskäyttöön kuin luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Tutkimukseni osoittaa, että nykyrunotta voidaan pitää elinvoimaisena ja vakuuttavana keskusteluympäristönä myös sellaisille yhteiskunnalliselle kysymyksille kuin ympäristöasiat.

José Pedro Autran e o retorno de Xangô

Resumo O artigo apresenta uma análise histórica da vida do liberto africano José Pedro Autran, casado, na Bahia, com Iyá Nassô, a fundadora do candomblé da Casa Branca. A primeira parte analisa a heterogênea rede social de Autran entre 1822 e 1837, mostrando como o parentesco, o compadrio, a iniciação espiritual e a posse escrava imbricavam o grupo doméstico com a comunidade de terreiro liderada por sua mulher. A segunda parte examina a viagem do casal de retorno à África em 1837 e o seu estabelecimento no porto de Uidá. Baseado em pesquisa etnográfica realizada nessa cidade, o texto focaliza uma família que reclama descendência de José Pedro Autran e a memória de um templo de Xangô que ele teria fundado.

Jos sa olet minun heilanani

Soitinnus: lauluääni, piano.

Perfil sensorial e aceitabilidade de cultivares de feijão (Phaseolus vulgaris L.)

No Brasil a recomendação de novos cultivares de feijão tem sido feita em função de suas características agronômicas. Porém, nos últimos anos os pesquisadores do Programa de Melhoramento Genético do Feijoeiro têm reconhecido a importância das características tecnológicas, principalmente o perfil sensorial, dos grãos de cultivares de feijão na sua aceitação pelos consumidores. Assim, fica evidente a necessidade da caracterização sensorial dos grãos de cultivares de feijão que já são recomendados para o cultivo e daqueles que estão para serem recomendados. O presente trabalho teve como objetivo a avaliação sensorial dos grãos de sete variedades de feijão recomendadas para o Estado de Minas Gerais (Ouro Negro, Meia Noite, Carioca, Aporé, Rudá, Pérola e Vermelhinho) e de três linhagens promissoras para lançamento (MA733327, Vermelho2157 e CB733812). Estas variedades e linhagens foram produzidas pela UFV. Todas as amostras foram cozidas em panela de pressão por 23 minutos e servidas aos provadores. Análise descritiva quantitativa foi aplicada para verificar similaridades e diferenças na aparência, aroma, sabor e textura dos grãos de feijão. As amostras de feijão foram avaliadas por uma equipe composta por oito provadores previamente selecionados e treinados. Foi avaliada também a aceitabilidade das dez amostras, onde cada uma foi degustada por 30 consumidores de feijão, em condições laboratoriais, tomados ao acaso nas proximidades do laboratório de análise sensorial (DTA/UFV). Para o teste afetivo, as amostras foram temperadas. Os dez cultivares de feijão diferiram significativamente (p<0,05) em relação aos atributos sensoriais definidos pelos provadores (Grãos com Ruptura do Tegumento, Cor Marrom, Cor Preta, Uniformidade da Cor, Sabor Característico, Gosto Amargo, Dureza, Granulosidade e Casca Residual), exceto para o atributo Sabor Adocicado. As linhagens apresentaram perfis sensoriais semelhantes aos das variedades, exceto para a Uniformidade da Cor (linhagem Vermelho2157), Dureza e Granulosidade (linhagens CB733812 e MA733327) e Casca Residual (linhagem CB733812). Tais características precisam ser modificadas antes de recomendar as linhagens para cultivo. A maioria dos consumidores atribuíram escores 7 ou 8 para a aceitação dos cultivares de feijão. Não houve diferença significativa (p>0,05) na aceitação dos cultivares. Todos tiveram boa aceitação e situaram-se entre os termos hedônicos "gostei moderadamente e gostei muito".

Study of the proteins in the defatted flour and protein concentrate of baru nuts (Dipteryx alata Vog)

Baru (Dipteryx alata Vog.) is an abundant legume in the Brazilian Savanna. Its nuts can be exploited sustainably using its protein and lipid fractions. This study aimed to analyze the proteins of the nuts present in the defatted flour and protein concentrate in terms of their functional properties, the profile of their fractions, and the in vitro digestibility. The flour was defatted with hexane and extracted at the pH of higher protein solubility to obtain the protein concentrate. The electrophoretic profile of the protein fractions was evaluated in SDS-PAGE gel. The functional properties of the proteins indicate the possibility of their use in various foods, like soybeans providing water absorption capacity, oil absorption capacity, emulsifying properties, and foamability. Globulins, followed by the albumins, are the major fractions of the flour and protein concentrate, respectively. Digestibility was greater for the concentrate than for the defatted flour.

Rippi-lasten coetus kysymyxet, sittecuin he owat Jumalan kymmenen käskyin, ja mniden [sic] christin opin pääcappalitten selityxet läpitze käynet, lyhykäisten kysymysten ja wastausten canssa, toisesta uscon cappalesta, nijn myös, autuuden perustuxest, järjestyxest, ja wälicappaleista. Joihin myös muutamia muitakin kysymyxiä, synnin tundemisest ja oikiast catumuxest, sopiwaisesti sisälle temmatan, coetelda, jos he owat rippischoulusa jo opennet sen cuin heidän opeta tule; lasten opettamisesa edesmenneinä wuosina, ja erinomattain tänä wuonna rippischoulusa harjoteldut, caikille yxinkertaisille hywäxi neuwoxi, opetuxexi, ja muistutuxexi, mitä ennengin jo opetettu olis, yhteen wedetyt: jotca kysymyxet, ynnä rippilasten oman coetuxen canssa casten lijton rickomisest ja uudistuxest, Nousiaisten pappilasta on wuonna 1766 pränttijn andanut Abraham Achrenius

Arkit: A-B12.

Em memória: professor José Silvério Santos Diniz (1935-2011)

Em 23 de maio de 2011, faleceu o Professor José Silvério Santos Diniz, um dos expoentes da Nefrologia Pediátrica brasileira. Este editorial descreve de forma sumária a trajetória desse grande professor, médico e pesquisador de nosso País.

Rippi-lasten coetus kysymyxet, sittecuin he owat Jumalan kymmenen käskyin, ja mniden [sic] christin opin pääcappalitten selityxet läpitze käynet, lyhykäisten kysymysten ja wastausten canssa, toisesta uscon cappalesta, nijn myös, autuuden perustuxest, järjestyxest, ja wälicappaleista. Joihin myös muutamia muitakin kysymyxiä, synnin tundemisest ja oikiast catumuxest, sopiwaisesti sisälle temmatan, coetelda, jos he owat rippischoulusa jo opennet sen cuin heidän opeta tule; lasten opettamisesa edesmenneinä wuosina, ja erinomattain tänä wuonna rippischoulusa harjoteldut, caikille yxinkertaisille hywäxi neuwoxi, opetuxexi, ja muistutuxexi, mitä ennengin jo opetettu olis, yhteen wedetyt: jotca kysymyxet, ynnä rippilasten oman coetuxen canssa casten lijton rickomisest ja uudistuxest, Nousiaisten pappilasta on wuonna 1766 pränttijn andanut Abraham Achrenius

Arkit: A-B12.

”Joka tapauksessa uskon, että käsityön lukiodiplomista tiedetään liian vähän. Uskon, että sitä suoritettaisiin enemmän jos siitä tiedettäisiin.” Käsityön aineenopettajien näkemyksiä lukiodiplomin tunnetuksi tekemisestä

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää käsityön aineenopettajien näkemyksiä käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisestä. Aihe koettiin tärkeäksi tutkia, sillä opetushallituksen selvitys lukiodiplomien suorittamisesta (2011, 34) toi esille lukiodiplomien tunnetuksi tekemisen tarpeen. Tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat: 1) Tuntevatko käsityön aineenopettajat käsityön lukiodiplomin? 2) Minkälaisia tapoja käsityön aineenopettajilla on tehdä käsityön lukiodiplomia tunnetuksi perusopetuksessa? 3) Kokevatko käsityönopettajat käsityön lukiodiplomista kertomisen tarpeelliseksi perusopetuksessa? Tutkielma oli luonteeItaan laadullinen ja siinä oli fenomenografinen tutkimusote. Empiirinen aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyn avulla loka-marraskuun vaihteessa 2015. Kyselyssä oli 6 taustatietoja kartoittavaa kysymystä sekä 13 avointa kysymystä. Kohderyhmä tavoitettiin Tekstiiliopettajaliiton ja Teknisten aineiden opettajat -liiton sähköpostilistojen avulla. Kyselyyn vastasi lähes kaikista maakunnista 50 informanttia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksina voidaan tulkita, että 30 % vastaajista tunsi käsityön lukiodiplomin hyvin tai melko hyvin. Vähän tai ei juuri lainkaan käsityön lukiodiplomia tuntevia opettajia oli 70 % vastaajista. Käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisen tavoiksi nousivat aineistosta käsityön lukiodiplomista tiedottaminen ja käsityön lukiodiplomin avulla kasvattaminen. Käsityön lukiodiplomin tunnetuksi tekemisen perusopetuksessa kokivat tarpeelliseksi noin 85 % käsityön aineenopettajista. Huolimatta siitä, että valtaosa käsityön aineenopettajista ei kokenut tuntevansa käsityön lukiodiplomia, oli heille silti tärkeää tehdä lukiodiplomia tunnetuksi. Opettajien mielestä diplomin suorittamiseen liittyvistä ohjeistuksista ja toimintamalleista tulisi saada enemmän tietoa.