Starttiraha ja yrittäjyys Uudellamaalla : Vuosina 2008-2011 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella aloittaneiden yrittäjien kokemuksia starttirahajärjestelmästä

Starttiraha ja yrittäjyys Uudellamaalla on vuoden 2012 laadittu tutkimus, jonka toteuttamisesta vastasi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Yhteiset toiminnot -yksikkö. Tutkimuksen päämääränä oli tarkastella vuosien 2008-2011 aikana Uudellamaalla aloittaneiden yrittäjien kokemuksia starttirahajärjestelmästä sekä kartoittaa heidän yritystoimintansa tilannetta vuonna 2012. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisiksi starttirahaa saaneet yrittäjät arvioivat alueen työ- ja elinkeinosta saadut yrittäjäpalvelut. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä myönteisen starttirahapäätöksen Uudenmaan alueen työ- ja elinkeinotoimistoista vuosien 2008-2011 aikana saaneille henkilöille. Kyselyyn vastasi 728 starttiraha saanutta entistä ja nykyistä yrittäjää. Kyselyaineiston lisäksi tutkimuksessa käytettiin hyödyksi Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston tarjoamaa tilastotietoa vuosien 2006-2011 ajalta. Tulokset osoittivat, että starttiraha koettiin erittäin hyödylliseksi järjestelmäksi yritystoiminnan alkuvaiheessa. Vastaajista 90 % koki starttirahan olleen erittäin tarpeellinen toimeentulonturva. Se oli mahdollistanut yrittäjille mm. hieman laajemman taloudellisen liikku-mavaran yritystoiminnan ensikuukausina. Starttirahan saamisella koettiin olleen myös suuri henkinen merkitys. Myönteinen starttiraha-päätös nähtiin yhteiskunnan symboliseksi tavaksi antaa hyväksyntä yritystoiminnalle. Järjestelmän heikkouksiksi kuitenkin laskettiin tuen alhainen määrä, suhteellisen lyhyt kesto sekä hakuprosessin raskaus. Kyselyyn vastanneet starttirahayrittäjät arvioivat yritystensä tulevaisuudennäkymät suhteellisen positiivisiksi. Yrityksensä liikevaihdon kasvua lähitulevaisuudessa ennakoi 62 % vastaajista. Starttirahayritykset eivät kuitenkaan olleet kovin suuria työllistäjiä. Usein yritys työllisti ainoastaan yrittäjän itsensä. TE-toimistojen henkilökunta ja heidän starttirahaan liittyvät palvelunsa saivat tutkimuksessa erittäin hyvän arvosanan. Vastaajat arvioivat jokaisen eritellyn asiakokonaisuuden arvosanan TE-toimistojen osalta joko kiitettäväksi tai hyväksi.

Maaseutumatkailusta uutta kasvua Etelä-Savoon : Selvitys Etelä-Savon ELY-keskuksen vuosina 2007 - 2012 rahoittamista maaseutumatkailuyrityksistä

Etelä-Savon ELY-keskuksessa laaditusta ”Maaseutumatkailusta uutta kasvua Etelä-Savoon” –selvityksestä ilmenee, että maaseutumatkailu on selkeä kasvuala maakunnassa. Valtaosa matkailuyrittäjistä suhtautuu alan tulevaisuudennäkymiin hyvin luottavaisesti. Talouden epävarmasta tilanteesta huolimatta omaan tuotteeseen ja palvelun laatuun uskotaan vahvasti. Selvityksen kohdejoukkona oli 75 Etelä-Savon ELY-keskukselta rahoitusta saanutta maaseutumatkailuyrittäjää. Haastattelut tehtiin loppuvuodesta 2012. Vastaava selvitys on toteutettu aiemmin vuonna 2007. Yrittäjien haastattelut osoittavat, että maaseutumatkailutoiminnan harjoittaminen Etelä-Savossa näyttää ammattimaistuneen, kansainvälistyneen ja sen taloudellinen merkitys on kasvanut. Lisäksi toiminnan ympärivuotisuutta on saatu lisättyä: ympärivuotisessa käytössä olevien majoitustilojen käyttöaste on noussut keskimäärin 5 viikkoa vuodessa vuoden 2007 selvitykseen verrattuna. Yrityksissä on tehty paljon työtä majoitustilojen tason nostamiseksi, ja parhaillaan rakenteilla tai suunnitteilla olevat tilat rakennetaan kooltaan ja varustukseltaan hyvin korkeatasoisiksi. Kasvu alalla tulee Venäjältä tulevista matkailijoista. Venäläisten asiakkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen viiden vuoden ajan, ja he näkyvät erityisen vahvasti vuodenvaihteen sesongissa ja myös muuten hiljaisina kausina syksyllä ja keväällä. Selvityksen mukaan ala työllistää pääasiallisesti yrittäjäperheiden jäseniä, perheen ulkopuolisten henkilöiden työllistäminen on vähäisempää. Ammattitaitoisen työvoiman saanti kausiluonteiseen työhön koetaan ongelmana ja uudenlaisille, joustavammille työllistämistavoille olisi yrittäjien mielestä tarvetta. Matkailutoiminnan haasteiksi yrittäjät kokevat käyttöasteen noston nykyisestä, kustannusten nousun, oman ajan ja jaksamisen riittämättömyyden sekä maaseudun infrastruktuurin rapautumisen. Yrittäjät näkevät alan kehittämiskohteina erityisesti Venäjä-matkailuosaamisen, kielitaidon ja palveluosaamisen, yhteismarkkinoinnin ja palvelujen tuotteistamisen, sekä ohjelmatarjonnan kehittämisen.

Forest contractors entrepreneurial skills development in Finland by Forest Expertise and Innovation Network : project in 2009 - 2013

Julkaisumaa: 578 NO NOR Norja

"Tässä on nyt todellakin meidän panos!" Tapaustutkimus kolmen nuoren kasvuhakuisen yrittäjätiimin minä, minun, me ja meidän -diskursseista

Tässä tutkimuksessa yhdistän tiimiyrittäjyyden, sosiaalisen identiteetin ja kollektiivisen psykologisen omistajuuden akateemisia keskusteluja. Tavoitteenani on kuvailla millaisia minä, minun, me ja meidän -diskursseja yrittäjätiimien jäsenet puhuvat kuvatessaan yrittäjyyttään. Tutkimuksen aineistona on nuorten, kasvuhakuisten yrittäjätiimien jäsenten puolistrukturoidut teemahaastattelut. Näkökulmana hyödynnän sosiaalista konstruktionismia ja analysoin aineiston diskurssianalyysillä. Tulkitsen neljä erilaista diskurssia, jotka liittyvät eri tavoin yrittäjätiimien me-identiteettiin. Ensimmäisessä diskurssissa yrittäjät puhuvat omasta roolistaan suhteessa tiimiin. Toisessa diskurssissa yrittäjät luovat oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuullisuuden normeja, joilla rakennetaan me-orientoitumista. Kolmannessa diskurssissa he puhuvat me-muodossa. Puheessa me on kokija, toimija, kollektiivinen psykologinen omistaja ja merkityksen antaja. Neljännessä diskurssissa me-identiteettiä rakentavat yrittäjyyden representaatiot ja toiminta. Meidän -puhetta liitetään asioihin, joihin tiiminä on yhdessä panostettu. Meidän -kokemukset näyttäytyvät puheessa voimallisena yrittäjyyden toiminnan merkityksellistämisen tapana.

Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa

Tässä kandidaatintyössä käsitellään yrittäjyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti yrityksen perustamisen näkökulmasta. Työn tavoitteena on tutkia yrittäjän ominaisuuksia ja yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia yrittäjyyteen sekä yrityksen perustamiseen. Lisäksi työssä käsitellään yrittäjyyteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia sekä yrittäjyyttä tulevaisuudessa. Tutkimus tehdään ajankohtaisten kirjallisuuslähteiden pohjalta. Yrityksen perustamiseen liittyy paljon byrokratiaa ja henkilökohtaisia riskejä, mikä vaikuttaa yrittäjyyteen liittyviin asenteisiin. Yhteiskunta tarjoaa uusille ja olemassa oleville yrittäjille reilusti tukia, mutta ongelmana on tukijärjestelmän pirstaleisuus. Haasteita luovat myös yrittäjän sisäiset tekijät ja yhteiskunnassa tapahtuvat jatkuvat muutokset. Merkittävämpänä haasteena ja yrittäjyyden esteenä Suomessa voidaan nähdä yrittäjyyteen vaadittavien henkilökohtaisten ominaisuuksien ja motivaation puute yksilötasolla. Yhteiskunnassa vallitsevat trendit vaikuttavat yrittäjyyteen. Tulevaisuudessa yritysten määrän voidaan odottaa kasvavan työrakenteen murroksen myötä, ja väestön ikääntyminen aiheuttaa erityisesti nuorten yrittäjien määrän kasvua. Digitalisoituminen puolestaan luo jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita yrittäjät voivat hyödyntää.

Ohjeita bisneksen ostajalle

Tällä oppaalla on kaksi tarkoitusta. Oppaan avulla voit jäsentää omaa ajatteluasi sekä selkiyttää terminologiaa ja ajatusmaailmaa, joka yrityksen ostamiseen liittyy. Opas antaa sinulle myös käytännön ohjeita ja esimerkkejä yrityskaupan toteutukseen. Koska valtaosa yrityksen myyjistä on myymässä yritystään ensimmäistä kertaa, palvelee opas myös myyjiä heidän valmistautuessaan kohtaamaan yrityksensä ostajia. Tässä oppaassa keskitymme erityisesti ostajiin, joilla ei ole aiempaa yrittäjäkokemusta tai kokemusta bisneksen ostamisesta. Määrällisesti suurin osa bisneksistä, jotka ovat tai tulevat myyntiin ovat mikro- tai pienyrityksissä ja niiden potentiaalisia ostajia ovat uudet suomalaiset yrittäjät.

Miten satakuntalainen yrittäjä voi? Satakuntalaisten yrittäjien hyvinvoinnin tila

Työ on parhaimmillaan ihmisen tärkeä voimavarojen luoja ja identiteetin perusta. Yrittäjien vastuut sekä velvollisuudet eroavat melkoisesti palkansaajista. Etenkin yksinyrittäjillä on vastuu koko yrityksestä ilman, että he voivat jakaa sitä kenenkään kanssa. Yrittäjien työhyvinvointi sekä työkyky on pitkälti heidän omalla vastuullaan. Heillä ei ole lakisääteistä pakkoa järjestää työterveydenhuoltoa ja tästä syystä moni yrittäjä on ilman sitä. Yrittäjät kiinnittävät terveyteensä huomiota usein vasta silloin, kun terveydessä ilmenee jotain poikkeavaa. Hyvinvoinnista huolehtimista ei välttämättä osata nähdä ennaltaehkäisyn kautta. Vaikka yrittäjänä toimiminen on antoisaa, se voi olla samalla myös kuluttavaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Heidän työtuntiensa määrä on usein runsasta ja tästä johtuen vapaa-aika saattaa olla vähäistä. Työhyvinvointia koskeva yläkäsite on hyvinvointi, joten ne kulkevat osittain yhdessä vaikuttaen toisiinsa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää satakuntalaisten yksinyrittäjien sekä työnantajayrittäjien työhyvinvoinnin tila ja sen lisäksi ottaa selvää sosiaalisen sekä taloudellisen hyvinvoinnin vaikutuksista työssä jaksamiseen ja työkykyyn. Tutkielma on tehty toimeksiantona Develooppi Oy:lle. Tutkimukseen osallistuneet yrittäjät olivat tutkimuksen tekohetkellä Satakunnan yrittäjien jäsenrekisterissä. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena. Strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä sisältänyt kyselylomake lähetettiin sähköisesti jäsenrekisteriin sähköpostinsa antaneille yrittäjille. Määräaikaan mennessä saatiin 703 vastausta, joista 594 voitiin ottaa mukaan tutkimukseen. Vastausprosentti oli 18. Tutkimuksen mukaan satakuntalaiset yrittäjät voivat pääsääntöisesti hyvin. Kuitenkin pitkät työpäivät sekä töiden suuri määrä aiheuttaa kiireen tunnetta sekä väsymystä. Töistä palautuminen saattaa joillakin yrittäjillä olla todella vähäistä. Lisäksi etenkin yksinyrittäjät pitivät suhteessa työantajayrittäjiin vähän lomia kalenterivuoden aikana. Jaksamista arkeen yrittäjille tuo vapaus päättää omista asioista sekä työajoista. Itsemääräämisoikeus tukee yrittäjien työkykyä. Onnistumisen tunteet, työn merkityksellisyys sekä tarpeellisuus tuovat yrittäjille positiivisia tuntemuksia kiireen keskellä. Yrittäjyys on monelle keino toteuttaa omaa visiota ja käyttää omia taitoja halutulla tavalla. Tutkimuksen mukaan satakuntalaisten kokema terveys sekä fyysinen ja henkinen työkyky olivat hyviä. Lähtökohtaisesti heillä on hyvät mahdollisuudet toimia yrittäjinä ja jatkaa työskentelyä eläkeikään saakka.

Päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät

Tämän Pro Gradu–tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää mitkä ovat päijäthämäläisten nuorten yrittäjien menestystekijät ja löytyykö me-nestyksen takana olevista tekijöistä ja ilmiöistä yhdistäviä tekijöitä. Tut-kimus on laadullinen ja aineistonkeräystapana käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin päijäthämäläisiä nuoria yrittäjiä, joilla on jo näyttöä menestymisestä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös miten nuori yrittäjä tunnistaa omat menestystekijänsä ja mitkä ovat nuorten yrittäjien mielestä tärkeimmät menestymisen kriteerit. Tutkimustulokset osoittavat, että päijäthämäläisten nuorten yrittäjien tärkeimmät menestystekijät ovat tapa, jolla yrittäjäksi on ryhdytty, sidosryhmät ja verkostot sekä kokonaisuutena yrittäjä itse. Yrittäjän itsensä muodostamasta kokonaisuudesta nousi tutkimuksessa vahvimmin esiin kolme eri osatekijää: yrittäjän persoona, yrittäjämäisyys sekä sisäinen menestymi-nen. Tutkimustulokset osoittavat, että yhdistäviä tekijöitä menestykselle löytyy ja että nuoret yrittäjät tunnistavat omia menestystekijöitään.

Omistuksen tavoitteellisuus perheyrityksissä - kartoitus omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä

Suomi tarvitsee menestyviä yrittäjiä, uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä ja kansainvälistymistä. Yrittä-jyydelle asetetaankin suuria odotuksia. Suurin huomio yrittäjyyden tarkastelussa on kuitenkin keskittynyt liiketoimintojen kehittämiseen – sen sijaan omistajuuden ja yrittäjyyden yhteyttä ei ole juurikaan huomioitu. Tämän seurauksena myös omistajuuden vaikutusta yrityksen kehittymi-seen ja menestykseen on analysoitu vähän. Edistääkseen yrityksen kehittymistä, tulee omistuksen olla tavoitteellista. Omistamisen tavoittei-den tarkastelu on kuitenkin harvinaista ja parhaimmillaankin yksiulotteista: omistamisen tavoit-teiden nähdään liittyvän lähes yksinomaan taloudellisiin tavoitteisiin, ja tavoitteiden moninaisuus unohdetaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten perheyrittäjien omistamisen tavoit-teellisuutta, tavoitteiden määrittelyä sekä omistajaohjauksen keinoja, lähinnä hallituksen roolia, omistukseen liittyvien ratkaisujen tekijänä. Tutkimushankkeen aineisto kerättiin EK:n ja Perheyritysten liiton jäsenyrityksistä. Aineisto kerät-tiin joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014 web-pohjaisella kyselyllä ja siihen vastasi määräajan kuluessa 332 vastaajaa. Vastaajista perheyrityksiä oli 241 kpl. Tarkemman analyysin kohteeksi jäi 233 perheyritystä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten yrittäjien omistajuuteen liittyvät tavoitteet ovat monipuolisempia kuin yleisesti oletetaan. Puhtaasti taloudellisiin motiiveihin perustuvan yri-tysten omistamisen ohella liiketoimintaan kohdistuva mielenkiinto ja halu toimia yrittäjänä ovat merkittäviä omistamisen vaikuttimia. Suuri joukko yritysten omistajista ei kuitenkaan tietoisesti pohdi omistamisen tavoitteita vaan omistuksen tavoitteet määrittyvät liiketoiminnan tavoitteiden tai totuttujen tapojen ja perinteiden kautta. Osalla yritysten omistajista omistus muuttuu tavoit-teellisemmaksi yrityksen kehittyessä ja omistajajoukon kasvaessa. Ensimmäisen sukupolven yrittäjät näyttävät toimivan ennen kaikkea yrittäjäideologian mukaisesti pyrkien kasvattamaan yritystä ja painottaen liiketaloudellisia arvoja päätöksenteossa. Yritystoi-minnan kehittyessä ja sukupolvien lisääntyessä yrityksen omistamiseen liittyvät tavoitteet moni-puolistuvat ja monimutkaistuvat, eivätkä enää perustu pelkästään liiketoiminnallisiin menes-tysodotuksiin. Hallitustoiminnan aktivointi aktivoi myös omistuksen tavoitteellisuuden kehittymistä. Omistus-pohjan hajaantuminen lisää tarvetta erilaisten omistajaohjauksen mekanismien hyödyntämiselle. Hallituksella näyttää olevan rooli omistusratkaisuiden arvioinnissa sekä yrityksen operatiiviseen toimintaan liittyvissä omistusratkaisuissa, mutta myös läheisemmin omistamiseen ja omistajapoh-jaan liittyvissä omistusratkaisuissa. Perheomistukseen liittyvien tavoitteiden huomioiminen on tärkeää perheyrityksen hallituksen toiminnassa myös yrityksen toiminnan vakiintuessa. Sen sijaan, että perheeseen liittyvät omista-misen tavoitteet katoaisivat yrityksestä, muuttuu niiden määrittely tietoisemmaksi ja osaksi yri-tyksen hallintoa. Määräysvallan merkitys tavoitteena pienenee, kun omistajan etäisyys operatiivi-sesta toiminnasta, tai sen johtamisesta kasvaa. Tutkimuksen tulokset kertovat omistamisen tavoitteista ja tavoitteiden määrittelystä. Selvityksen lopussa luotiin määritelmä päämäärätietoiselle omistajalle: Päämäärätietoinen omistaja on omista-ja, joka tietoisesti pohtii tavoitteita omistamiselleen sekä käyttää aktiivisesti omistajavaltaansa valitsemiensa päämäärien saavuttamiseksi.

Joukkorahoitus innovaatioiden kaupallistamisen tukena

Työn tarkoituksena on perehtyä joukkorahoitukseen ja sen merkitykseen innovaatioiden kaupallistamisessa. Esittelemme joukkorahoitusta yrittäjän ja sijoittajan kannalta. Tuomme esille, miten joukkorahoitusprosessi toimii ja kuinka prosessissa onnistuu. Käytämme yritysesimerkkeinä onnistuneita ja epäonnistuneita projekteja. Joukkorahoitus on osa joukkoistamista, joka on terminä uusi, mutta joukkoistamista on tehty jo pidemmän aikaa. Joukkoistamisella tarkoitetaan suuren ihmisjoukon valjastamista yhteiseen päämäärään työn osittamisen avulla. Näiden yksilöllisistä osatöistä koostetaan kokonainen lopputulos. Joukkorahoitus on yksi joukkoistamisen merkittävimmistä muodoista. Joukkorahoituksessa osatyönä on pelkistetysti pienen rahasumman sijoittaminen projektiin. Sijoittaja saa erilaisia asioita vastineeksi sijoitukselleen. Joukkorahoitus on myös noussut suureksi mahdollisuudeksi uusille yrityksille uudenlaisena rahoituskanavana. Nykyaikainen lainsäädäntö on hidastanut joukkorahoitustoimintaa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on lähdetty parantamaan uusien yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja menestyä. Yrittäjät lähtevät usein riittämättömällä valmistautumisella suoraan rahoituskierrokselle, jolloin epäonnistuminen on yleistä. Onnistuneet valmistautumiset on hoidettu kunnolla ja markkinointi on aloitettu jo ennen rahoituksen alkamista.

Pk-Yritysbarometri l Alueelliset raportit

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Alueelliset raportit julkaistaan ELY-keskuksen julkaisuarkisto Doriassa. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 2015 Pk-yritysbarometri perustuu 6520 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja -esteitä, rahoitusta sekä toimintaympäristön kehitystä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa.

International Entrepreneurship in Bottom of the Pyramid Markets – Overcoming institutional constraints

Bottom of the pyramid (BoP) markets are an underserved market of approximately four billion people living on under $5 a day in four regional areas: Africa, Asia, Eastern Europe and Latin America. According to estimations, the BoP market forms a $5 trillion global consumer market. Despite the potential of BoP markets, companies have traditionally focused on serving the markets of developed countries and ignored the large customer group at the bottom of the pyramid. The BoP approach as first developed by Prahalad and Hart in 2002 has focused on multinational corporations (MNCs), which were thought of as the ones who should take responsibility in serving the customers at the bottom of the pyramid. This study challenges this proposition and gives evidence that also smaller international new ventures – entrepreneurial firms that are international from their birth, can be successful in BoP markets. BoP markets are characterized by a number of deficiencies in the institutional environment such as strong reliance on informal sector, lack of infrastructure and lack of skilled labor. The purpose of this study is to increase the understanding of international entrepreneurship in BoP markets by analyzing how international new ventures overcome institutional constraints in BoP markets and how institutional uncertainty can be exploited by solving institutional problems. The main objective is divided into four sub objectives. • To describe the opportunities and challenges BoP markets present • To analyze the internationalization of INVs to BoP markets • To examine what kinds of strategies international entrepreneurs use to overcome institutional constraints • To explore the opportunities institutional uncertainty offers for INVs Qualitative approach was used to conduct this study and multiple-case study was chosen as a research strategy in order to allow cross-case analysis. The empirical data was collected through four interviews with the companies Fuzu, Mifuko, Palmroth Consulting and Sibesonke. The results indicated that understanding of the wider institutional environment improves the survival prospects of INVs in BoP markets and that it is indeed possible to exploit institutional uncertainty by solving institutional problems. The main findings were that first-hand experience of the markets and grassroots levels of information are the best assets in internationalization to BoP markets. This study highlights that international entrepreneurs with limited resources can improve the lives of people at the BoP with their business operations and act as small-scale institutional entrepreneurs contributing to the development of the institutional environment of BoP markets.

Hallitustoiminnan erityispiirteet Etelä-Karjalan alueella toimivissa pk-yrityksissä

Teollisuuden rakennemuutoksen myötä pk-yrityskanta on Etelä-Karjalan alueen elinvoimaisuudelle tärkeämpi kuin koskaan. Kehittyäkseen pienistä keskikokoisiksi yritykset tarvitsevat lisää osaamista paitsi johtoon myös hallituksiinsa. Tähän selvitykseen on koottu Pk-yritysten hallitustoiminta Etelä-Karjalassa -hankkeen tuloksia. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen ELY-keskus ja se toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimesta vuosien 2014-2015 aikana. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli vahvistaa Etelä-Karjalassa sijaitsevien pk-kokoluokan yritysten hallitustyötä ja hallitusten hyödyntämismahdollisuuksia sekä lisätä pk-yrityksissä toimivien hallitusjäsenten osaamista pk-yritysten hallitusjäseniltä vaadittavista taidoista ja osaamisalueista. Hankkeen toisena tavoitteena oli selvittää Suomessa toimivien venäläisomisteisten yritysten hallitustoiminnan erityispiirteitä. Hankkeen aikana toteutettiin koulutuksia ja työpajatoimintaa sekä laadittiin kaksi julkaisua. Hankkeen tiedonkeruu tapahtui haastattelemalla ja työpajatoiminnan kautta syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana. Hankkeen tuloksina syntyi käsillä oleva selvitys hallitustoiminnan erityispiirteistä suomalaisissa ja venäläisissä Etelä-Karjalan alueella toimivissa pk-yrityksissä sekä suomalaisten pk-yritysten hallitustoiminnan erityispiirteisiin keskittyvä tiivistelmä. Hankkeeseen osallistui Etelä-Karjalan alueella toimivia pk-yrittäjiä, hallituksenjäseniä, yrityksiä tukevia toimijoita ja erilaisten sidosryhmien edustajia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankepartnereina toimivat Etelä-Karjalan Hallituspartnerit ry, Etelä-Karjalan Yrittäjät ry sekä Etelä-Karjalan Kauppakamari.

A Business Incubator, Accelerator, or Coworking Space? Case Health Innovation Village at GE

Health Innovation Village at GE is one of the new communities targeted for startup and growth-oriented companies. It has been established at the premises of a multinational conglomerate that will promote networking and growth of startup companies. The concept combines features from traditional business incubators, accelerators, and coworking spaces. This research compares Health Innovation Village to these concepts regarding its goals, target clients, source of income, organization, facilities, management, and success factors. In addition, a new incubator classification model is introduced. On the other hand, Health Innovation Village is examined from its tenants’ perspective and improvements are suggested. The work was implemented as a qualitative case study by interviewing GE staff with connections to Health Innovation Village as well as startup entrepreneurs and employees’ working there. The most evident features of Health Innovation Village correspond to those of business incubators although it is atypical as a non-profit corporate business incubator. Strong network orientation and connections to venture capitalists are common characteristics of these new types of accelerators. The design of the premises conforms to the principles of coworking spaces, but the services provided to the startup companies are considerably more versatile than the services offered by coworking spaces. The advantages of Health Innovation Village are that there are first-class premises and exceptionally good networking possibilities that other types of incubators or accelerators are not able to offer. A conglomerate can also provide multifaceted special knowledge for young firms. In addition, both GE and the startups gained considerable publicity through their cooperation, indeed a characteristic that benefits both parties. Most of the expectations of the entrepreneurs were exceeded. However, communication and the scope of cooperation remain challenges. Micro companies spend their time developing and marketing their products and acquiring financing. Therefore, communication should be as clear as possible and accessible everywhere. The startups would prefer to cooperate significantly more, but few have the time available to assume the responsibility of leadership. The entrepreneurs also expected to have more possibilities for cooperation with GE. Wider collaboration might be accomplished by curation in the same way as it is used in the well-functioning coworking spaces where curators take care of practicalities and promote cooperation. Communication issues could be alleviated if the community had its own Intranet pages where all information could be concentrated. In particular, a common calendar and a room reservation system could be useful. In addition, it could be beneficial to have a section of the Intranet open for both the GE staff and the startups so that those willing to share their knowledge and those having project offers could use it for advertising.