Osakeyhtiö Autokoritehdas Maksukuitti

10 x 23 cm

Till Kaasutinluotto Osakeyhtiö

22 x 29 cm

Pohjois-Euroopan turvallisuus

Tasavallan Presidentin lausunto Paasikivi-seuran kokouksessa 28.5.1963 Helsinki ; XI. Tasavallan Presidentin yksityinen vierailu Neuvostoliittoon. Puhe Suomen suurlähetystössä järjestetyillä päivällisillä 3.12.1963 Moskova

Leipäpuuna lehmät

Eläinlääkäriammatteja: Yksityinen nautapraktikko

Elinkaarimallin kokonaistaloudellisuus julkisten tilapalveluiden järjestämisessä

Kuntasektorin toimintaympäristön muutostenseurauksena kunnat ovat joutuneet etsimään uusia tapoja järjestää palveluita. Yksi uusista tilapalveluiden toteutusvaihtoehdoista on elinkaarimalli, jossa yksityinen sektori vastaa vähintään hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta sekä kiinteistöpalveluista. Julkisen sektorin hankintoja säätelee hankintalaki, joka velvoittaa hyväksymään tarjouksista sen, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kaupungin näkökulmasta kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat tarjoushinnan lisäksi myös hankintamallien laadullisista eroista, riskien siirrosta sekä yksityisen ja julkisen sektorin välisistä kilpailueroista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset. Tämän diplomityön tavoitteena oli rakentaa toteutusmallien vertailuun laskentamalli, jossa huomioidaan elinkaarikustannusten lisäksi muut kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat elementit. Aiheesta julkaistuin kirjallisuuden perusteella rakennettua teoreettista laskentamallia sovelletaan Espoossa sijaitsevaan elinkaarimallilla toteutettuun tilapalveluhankkeeseen, Kaivomestariin. Vertailua varten rakennettavalla vaihtoehtoisella toteutusmallilla, verrokkilla, kuvataan Kaivomestarin kokonaisuutta vastaavan Espoon kaupungin tavanomaisen tuotannon kustannuksia. Työn tutkimustulosten perusteella elinkaarimalli näyttää hieman tavanomaista tuotantoa kalliimmalta vaihtoehdolta järjestää tilapalveluita julkiselle sektorille. Toisaalta molemmilla toteutusmalleilla saavutetaan useita sellaisia tekijöitä, joiden taloudellisia vaikutuksia ei ole huomioitu vertailussa. Yleisesti voidaankin todeta toteutusmallien vertailun olevan erittäin vaikeaa ja haastavaa, eikä tulosten perusteella toteutusmalleja voida täysin yksiselitteisesti ja luotettavasti asettaa kokonaistaloudelliseen edullisuusjärjestykseen.

Yhtiön ja sen omistajan yhteenlaskettu kokonaisverotus osakeyhtiössä ja kommandiittiyhtiössä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten yhtiön tulo- ja varallisuustaso vaikuttaa yhtiön ja sen omistajan yhteenlaskettuun kokonaisverotukseen osakeyhtiössä ja kommandiittiyhtiössä. Tutkimukselle asetettiin kolme teh-tävää: osakeyhtiön ja sen omistajan verotuksen oikeussäännösten sisäl-lön selvittäminen ja systematisointi, kommandiittiyhtiön ja sen omistajan verotuksen oikeussäännösten sisällön selvittäminen ja systematisointi se-kä näiden kokonaisverotusten vertailu erityistapauksissa. Teoriaosassa keskityttiin verolainsäädännön selvittämiseen voitonjaon näkökulmasta. Tutkimus osoitti, että onpa yhtiömuoto sitten osakeyhtiö tai kommandiitti-yhtiö, nettovarallisuudella on merkittävä rooli kokonaisverorasituksessa. Erityistapauksien vertailussa tutkimus osoitti, että mitä suurempi varalli-suustaso yhtiöllä on, sitä pienempi on yhtiön ja sen omistajan yhteenlas-kettu kokonaisverotus molemmissa yhtiömuodoissa. Vaikka vertailussa voitiin havaita kokonaisverotuksen olevan pienempää yhtiömuodon olles-sa kommandiittiyhtiö, on eri yhtiömuotojen välisessä edullisuusvertailussa sekä yhtiömuodon valinnassa huomioitava myös mm. yhtiöön lipastoitavat voittovarat sekä muut kuin verotukselliset seikat. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että yhtiömuodon edullisuusvertailun problematiikka voi olla monimutkainen ja yksiselitteisen ratkaisun löytäminen vaikeaa.

Yksityisliikkeenmuuttaminen osakeyhtiöksi

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen prosessi on yksityisliikkeen muuttaminen osakeyhtiöksi. Tutkielmassa tarkastellaan yksityisliikettä ja osakeyhtiötä sekä niiden välistä yritysmuodonmuutosta yhtiö- ja vero-oikeudellisen normiston ja case-yrityksen tilinpäätösma-teriaalin perusteella. Tutkielmassa hyödynnetään kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja case-tutkimusta. Tutkielman teoriaosa luo pohjan empiiriselle osalle, jossa case-yrityksen tilinpäätöstietojen perusteella tehdään esimerkkiverolaskelmia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mitään yleispätevää tilannekatsausta sellaisesta yksityisliikkeestä, jonka jatkossa pitäisi toimia osakeyhtiönä, ei ole. Yritysmuodon muuttamispäätökseen vaikuttaa usein verotukselliset tekijät tai syy voi olla hyvinkin tapauskohtainen. Tutkimuksessa kuitenkin nousi esille muutamia syitä toimintamuodonmuuttamispäätökselle kuten osakeyhtiön verotukselliset edut sekä yrittäjän mahdollisuudet tehdä erilaisia toimia osakeyhtiön kanssa. Yksityisliikettä voidaan pitää verotuksellisesti kannattava, kun ansiotulosta syntyvä kokonaisvero on yhteisöverokannan 26 prosenttia suuruinen tai sen alle. Varsinainen yhtiömuodonmuutos tapahtuu yksinkertaisesti niin, että perustetaan osakeyhtiö, jonne yksityisliikkeen omaisuus siirretäänapporttina.

Julkisen osakeyhtiön omien osakkeiden hankinta ja niiden kirjanpidollinen käsittely. Case HEXTech - Indeksin yhtiöt

Tavoitteena on selvittää ja kuvata lainsäädännön kehitys julkisen osakeyhtiön omien osakkeiden hankinnassa ja esittämisessä tilinpäätöksessä sekä miten teoriaa sovelletaan käytännössä julkisiin osakeyhtiöihin. Lähestymistapa on teoriasidonnainen, säädöstaustaan perustuva ja analyysin perustana ovat dokumentoidut säädökset. Tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen tapaustutkimus, jonka analyysi rajoittuu vuoteen 2005. Tutkimustyön sisältö koostuu julkisesti noteerattujen osakeyhtiöiden omien osakkeiden hankkimisesta ja esittämisestä tilinpäätöksessä koskevista EuroopanUnionin direktiivien sisällön käsittelystä, niiden vaikutuksesta osakeyhtiö-, kirjanpito- ja arvopaperimarkkinalakiin sekä HEXTech - Indeksin yhtiöiden käytäntöön. Tätä käytäntöä selvitetään ja kuvataan tutkimusosuudessa. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että lait on harmonisoitu Euroopan Yhteisöjen direktiivejä vastaavaksi. HEXTech - Indeksin yhtiöt ovat noudattaneet kirjanpito-, osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalain ohjeita ja määräyksiä käytännöissään. Yhtiökokoukselta on saatu valtuutuksia hankkia omia osakkeita.Kymmenestä yhtiöstä seitsemän oli saanut valtuutuksen ja vain neljä toteutti käytännössä saamansa valtuutuksen. Kaksi yhtiötä mitätöi, yksi kannusti avainhenkilöitään hankkimillaan omilla osakkeilla ja yksi toteutti takaisinostotarjouksella omien osakkeiden hankinnan.

Osakeyhtiömuotoisen maatilan omistajan taloudellinen hyöty verotuksessa

Maatalouden perinteisen harjoittamismuodon, perheviljelmän, rinnalle on viime aikoina noussut yhtiömuotoista maataloutta. Syitä maatilan yhtiöittämiseen on useita, mutta yksi tärkeimmistä lienee osakeyhtiöön sovellettava erilainen verotus. Osakeyhtiömuotoinen maatalous asettaa uusia vaatimuksia erityisesti maatilayhtiön hallinnolle. Etukäteen on mm.selvitettävä viljelijän eläketurvaan liittyvät kysymykset, koska eläkelaki on sidoksissa tulevassa maatilaosakeyhtiössä noudatettavaan verolakiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää osakeyhtiömuotoisen maatalouden eroja perinteiseen harjoittamismuotoon verrattuna sekä selvittää, miten tila voidaan toimintamuodon muutoksen kautta yhtiöittää ilman vero-vaikutuksia. Taulukkolaskentaohjelmaan on rakennettu verolaskentamalli ja sen tarkoituksena on toimia tilansa yhtiöittämistä pohtivan viljelijän työkaluna. Malli laskee tilan verorasituksen sekä ammatinharjoittajalle, että osakeyhtiömuotoiselle maataloudelle, ja lopuksi vertaa näitä keskenään. Tutkielmassa on rakennettu myös yksinkertainen malli osakeyhtiö-muotoisen maatalouden avaavasta taseesta, jonka tulee syntyä TVL 24 §:n tasejatkuvuutta ja identtisyyttä noudattaen. Tähän ei ole olemassa selvää ohjetta, vaan on jouduttu käyttämään perusteltuja tulkintoja ja käytäntöjä.

Institutionaaliset tekijätosuuskunnan johtamisessa ja hallinnoimisessa

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua omistajaohjauksen keskusteluun tuomalla esille institutionaalisen teorian tarjoamia mahdollisuuksia hah-mottaa ilmiötä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja kuvata sitä institu-tionaalista ympäristöä, jossa tuottaja- ja markkinointiosuuskunnat Suo-messa toimivat, selvittää millaisia vaikutuksia näillä ympäristön tekijöillä on osuuskunnan johtamiseen ja hallinnointiin sekä selvittää koetaanko toimin-taympäristön asettavan osuuskunnan toiminnalle pääomayhtiöistä poik-keavia paineita. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea osuustoiminnan asi-antuntijaa sekä kuutta kohdeyritysten ylimmässä luottamusjohdossa ja operatiivisessa johdossa toimivaa henkilöä. Teemamuotoiset haastattelut suoritettiin marraskuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana kohdeyri-tysten toimitiloissa. Tutkimustulokset osoittavat, että institutionaalisilla paineilla on vaikutuksia osuuskuntien omistajaohjaukseen. Osuuskuntien omistajaohjauksella on muista yritysmuodoista poikkeavia ominaispiirteitä erityisesti pääomaan ja johtamiseen liittyvissä institutionaalisissa tekijöissä. Osuuskuntien omista-jaohjauksen järjestelmät ovat toisaalta alttiina isomorfiselle muutokselle,jossa hallinnon rakenteet ja toimintamallit lähenevät erityisesti osakeyhti-öiden soveltamia rakenteita ja toimintamalleja.