Vertaileva mainonta lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella vertailevaa mainontaa, siihen liittyvää lainsäädäntöä ja sen esiintymistä markkinaoikeuden ratkaisukäytännössä. Tavoitteena on selvittää, johtuuko suomalaisten yritysten haluttomuus käyttää vertailevaa mainontaa sääntelyn tiukkuudesta. Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, sillä tarkoituksena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä käyttäen siinä apuna lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Vertailevassa mainonnassa yrityksen tuotetta verrataan nimeltä mainittujen kilpailijoiden tuotteisiin. Hieman lievemmässä muodossa tuotteita vertaillaan ilman nimenomaista mainintaa kilpailijan nimestä tai tuotemerkistä. Vertaileva mainonta voidaan jakaa hinta- ja edullisemmuusvertailuun, laatuvertailuun, tutkimustuloksia käyttävään vertailuun sekä superlatiiveja käyttävään vertailuun. Vertailevaa mainontaa säädellään Suomessa sekä kuluttajansuojalaissa että laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL). Vertailevan mainonnan sääntely laissa on yksityiskohtaista. Kuluttajansuojalain markkinointia koskevat säännökset pitävät sisällään yleislausekkeen lisäksi kiellon sekaannuksen vaaran aiheuttamisesta. Käytännössä merkityksellisemmäksi on kuitenkin noussut elinkeinonharjoittajien keskinäisiä suhteita sääntelevä SopMenL, sillä epäasialliseksi katsottuun vertailevaan mainontaan reagoivat yleensä mainostajan kilpailijat. SopMenL:ssa esitetään 7-kohtainen luettelo vertailevalle mainonnalle asetetuista edellytyksistä. Tutkielmassa tarkasteltiin lainsäädännön lisäksi vertailevaa mainontaa markkina-oikeuden ratkaisukäytännössä. Tähän tarkoitukseen valittiin 16 markkinaoikeuden ratkaisua vuosilta 2003–2015. Työssä tarkastelluissa markkinaoikeuden ratkaisemissa tapauksissa markkinaoikeus suhtautui vertailevan mainonnan käyttöön pidättäytyväisesti. Vertailevan mainonnan kriteerejä tulkittiin laveasti, ja mainontaa päädyttiin pitämään vertailevana paitsi mainonnassa käytettyjen ilmaisujen sanamuodon niin myös yritysten välisen kilpailuasetelman pohjalta. Mainonnassa esitetyltä vertailulta edellytettiin puolueettomuutta ja erityisesti hintavertailulta tarkkuutta ja totuudenmukaisuutta. Mainonnassa käytetyiltä superlatiivi-ilmaisuilta edellytettiin toteennäyttöä, joka yrityksiltä onnistui pääsääntöisesti huonosti. Tutkielman perusteella muodostui kuva varsin tiukasta ja yksityiskohtaisesta lainsäädännöstä, mutta vielä sitäkin tiukemmasta oikeuskäytännöstä.

Työstä poissaolot ja niihin vaikuttavat tekijät teollisuuden organisaatiossa – Vertaileva tapaustutkimus vaneritehtailla

Työntekijöiden poissaolot työstä ovat monitahoinen ilmiö, jota esiintyy vaihtelevissa määrin jokaisessa yrityksessä. Poissaoloihin kohdistuu vähentämispaineita yhteiskunnan ja yritysten tahoilta, sillä ne aiheuttavat sosiaalikustannusten nousua ja yritysten tuottavuuden laskua. Teollisuuden alalla työntekijöiden poissaolot ovat erityisen ongelmallisia, sillä tuotantoprosessin tehokas eteneminen vaatii jokaiselle työpisteelle työntekijän. Näin ollen poissaolot varsinkin runsaasti esiintyvänä aiheuttavat merkittävän työn organisoinnin haasteen teollisuuden organisaatioissa. Vaikka teollisuudessa poissaolojen määrä on yleensä korkeampi kuin muilla aloilla, on teollisuuden alaa tutkittu poissaolojen näkökulmasta verrattain vähän. Tutkimuksen kohteena ovat kaksi UPM-Kymmene Oyj:n vaneriliiketoiminnan tuotantoyksikköä, joiden poissaolojen määrät ovat selkeästi eri tasolla. Tutkimuksessa lähestytään poissaoloja kolmen teoreettisen näkökulman avulla ja tarkastellaan empiirisen vertailevan asetelman kautta näiden näkökulmien selitysvoimaa kahdessa poissaolojen määriltä toisistaan eroavassa vanerituotantoyksikössä. Tutkimus toteutetaan vertailevana tapaustutkimuksena laadullisella tutkimusotteella. Tutkimuksessa yhdistetään kolme aineistolähdettä: UPM-Kymmene Oyj:n vuosikertomuksia, havainnointeja vaneritehtailla sekä teemahaastatteluja. Haastateltavina on 24 vanerityöntekijää, joista kahdeksan toimii työnjohtotehtävissä. Vertailevan tapaustutkimuksen periaatteita noudattaen aineistosta pyritään sisällönanalyysiä avuksi käyttämällä löytämään teollisuuden alalla poissaoloihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset antavat viitteen siitä, että työntekijöiden kokema päätösvalta ja yksikössä käytössä olevat työaikajoustot vaikuttavat poissaolojen määrään organisaatiossa. Työntekijöiden mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä työn suorittamiseen liittyen sekä vaikuttaa itseään koskeviin asioihin työpaikalla lisäävät päätösvallan tunnetta, mikä on yhteydessä poissaolojen vähäisempään määrään. Kaiken kaikkiaan poissaoloihin vaikuttaa se sosiaalinen viitekehys, jossa ne tapahtuvat. Organisaatiossa saattaa muodostua ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ainutlaatuisia käytäntöjä poissaolojen hallinnalle. Nämä tilannesidonnaiset toimintatavat saattavat olla syynä siihen, miksi samankaltaisissa tuotantoyksiköissä poissaolojen määrät voivat erota merkittävästikin toisistaan.

Työstä poissaolot ja niihin vaikuttavat tekijät teollisuuden organisaatiossa – Vertaileva tapaustutkimus vaneritehtailla

Työntekijöiden poissaolot työstä ovat monitahoinen ilmiö, jota esiintyy vaihtelevissa määrin jokaisessa yrityksessä. Poissaoloihin kohdistuu vähentämispaineita yhteiskunnan ja yritysten tahoilta, sillä ne aiheuttavat sosiaalikustannusten nousua ja yritysten tuottavuuden laskua. Teollisuuden alalla työntekijöiden poissaolot ovat erityisen ongelmallisia, sillä tuotantoprosessin tehokas eteneminen vaatii jokaiselle työpisteelle työntekijän. Näin ollen poissaolot varsinkin runsaasti esiintyvänä aiheuttavat merkittävän työn organisoinnin haasteen teollisuuden organisaatioissa. Vaikka teollisuudessa poissaolojen määrä on yleensä korkeampi kuin muilla aloilla, on teollisuuden alaa tutkittu poissaolojen näkökulmasta verrattain vähän. Tutkimuksen kohteena ovat kaksi UPM-Kymmene Oyj:n vaneriliiketoiminnan tuotantoyksikköä, joiden poissaolojen määrät ovat selkeästi eri tasolla. Tutkimuksessa lähestytään poissaoloja kolmen teoreettisen näkökulman avulla ja tarkastellaan empiirisen vertailevan asetelman kautta näiden näkökulmien selitysvoimaa kahdessa poissaolojen määriltä toisistaan eroavassa vanerituotantoyksikössä. Tutkimus toteutetaan vertailevana tapaustutkimuksena laadullisella tutkimusotteella. Tutkimuksessa yhdistetään kolme aineistolähdettä: UPM-Kymmene Oyj:n vuosikertomuksia, havainnointeja vaneritehtailla sekä teemahaastatteluja. Haastateltavina on 24 vanerityöntekijää, joista kahdeksan toimii työnjohtotehtävissä. Vertailevan tapaustutkimuksen periaatteita noudattaen aineistosta pyritään sisällönanalyysiä avuksi käyttämällä löytämään teollisuuden alalla poissaoloihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset antavat viitteen siitä, että työntekijöiden kokema päätösvalta ja yksikössä käytössä olevat työaikajoustot vaikuttavat poissaolojen määrään organisaatiossa. Työntekijöiden mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä työn suorittamiseen liittyen sekä vaikuttaa itseään koskeviin asioihin työpaikalla lisäävät päätösvallan tunnetta, mikä on yhteydessä poissaolojen vähäisempään määrään. Kaiken kaikkiaan poissaoloihin vaikuttaa se sosiaalinen viitekehys, jossa ne tapahtuvat. Organisaatiossa saattaa muodostua ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ainutlaatuisia käytäntöjä poissaolojen hallinnalle. Nämä tilannesidonnaiset toimintatavat saattavat olla syynä siihen, miksi samankaltaisissa tuotantoyksiköissä poissaolojen määrät voivat erota merkittävästikin toisistaan.