Gerontologinen hoitotyö

Kirjallisuusarvostelu

Työn stressitekijöiden ja hoidon laadun väliset yhteydet vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa

Laura Pekkarisen väitös The relationships between work stressors and organizational performance in long-term care for elderly residents (Helsingin yliopisto 2008).

Yksilöllinen johtamisviestintä vanhusten hoivakodissa

Yksilöllisyyttä korostetaan kaikilla elämän osa-alueilla 2000-luvun yhteiskunnassa. Työyhteisöt eivät ole poikkeus tässä suhteessa muusta yhteiskunnasta. Työntekijän osuutta ja merkitystä korostetaan yrityksissä ja työntekijöitä pyritään aktivoimaan osaksi kehittämisprosesseja. Tällaisessa organisaatiokulttuurissa on kuitenkin mahdollista, ettei yksittäinen työntekijä koe tulevansa kohdatuksi työyhteisössään yksilönä, henkilökohtaisesti. Erityisesti lähiesimiehet ovat avainasemassa työntekijöitten työmotivaatioon vaikuttavien tekijöiden havaitsijoina ja aktiivisina toimijoina motivaation parantamisen suhteen. Onnistunut motivointi vaatii kuitenkin esimieheltä työkaluja, joiden avulla hän voi toisaalta analysoida niin toimintaympäristöään, omaa toimintaansa kuin alaistensa toimintaa. Erilaiset johtamisteoriat tarjoavat apua johtamisen vaikutuksen arviointiin. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty Herseyn ja Blanchardin tilannejohtamisen teoriaa mallina johtamisen tehokkuuden kasvamisesta sen ollessa henkilökohtaisempaa. Lähiesimiehillä on vastuu viestinnän toteuttamisesta ja kehittämisestä työntekijöitten ja hallinnon rajapinnassa. Työnohjauksen tehokkuus ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet määrittävät viestinnän tehoa. Esimiehen tulee pystyä arvioimaan omaa viestintäänsä ja lisäämään tarpeen mukaan sen tehoa ja vaikuttavuutta, muuttamalla viestinnän muotoa tai sisältöä vastaamaan paremmin vastaanottajan ominaisuuksia ja kykyjä. Tässä tutkimuksessa on tutkittu vanhusten hoivakotien esimiesten ja työntekijöiden välisen viestinnän vaikutusta työmotivaatioon. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena jota varten on teemahaastattelujen avulla kerätty informaatiota kolmesta eri hoivakodista yhteensä yhdeksältä eri haastateltavalta. Vastausten perusteella on voitu esittää, että yksilöllisellä huomioimisella esimies-alaisviestinnässä on merkittävä positiivinen vaikutus työmotivaatioon. Työssä pysymiseen tällä ei ollut suurta vaikutusta, sillä haastateltujen hoiva-alan ammattilaisten vastuuntunto ja kutsumus ammattiin on niin vahva, ettei viihtyvyystekijöillä ollut suurtakaan merkitystä. Työssä viihtymiseen viestinnällä oli suuri vaikutus. Hyvässä viestintäsuhteessa esimiehen kanssa oleminen osaltaan lisäsi mielikuvaa oman työn positiivisesta vaikutuksesta asukkaitten viihtymiseen. Hyvällä viestinnällä oli siis haastateltavien mielestä suora vaikutus asiakkaiden viihtyvyyteen, ja koska kaikki haastateltavat kokivat asiakaspalautteen merkityksen kaikesta palautteesta suurimmaksi, oli tämän asiakaspalautteen vaikutus omaan motivaatioon ja työssä jaksamiseen merkittävä.

Segmentointimalli vanhusten ennakoivien kotikäyntien pohjalta

Väestön ikääntymisen vaikutus väestörakenteeseen on nähtävissä terveydenhuollon kustannusten jyrkkänä kasvuna ja havaittu vaikutus tulee korostumaan entisestään suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Terveydenhuoltojärjestelmää tehostamalla on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, jotka ovat välttämättömiä myös muiden palveluiden tason ylläpitämiseksi. Vanhusten kotona asumisen tukeminen ehkäisee laitostumista, joka on merkittävä terveydenhuollon kustannustekijä, joten uusille palvelukäytännöille ja tuotteille on ennakoitavissa olevan kysyntää. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on luoda segmentointimalli vanhusten terveyden- ja sosiaalihuollon tueksi. Segmentointimallin avulla pyritään hahmottamaan erityyppisissä elinympäristöissä kotona asuvien vanhusten tarpeita ja niiden poikkeavuuksia toisistaan, ottaen huomioon vanhusten henkilökohtaiset ominaisuudet. Pohjana mallin luonnissa käytetään vanhusten ennakoivien kotikäyntien aikana kerättyä aineistoa, jossa on kysymysten avulla kartoitettu vanhusten kykyä selviytyä päivittäisistä askareista itsenäisesti. Valmista segmentointimallia voidaan käyttää apuna esimerkiksi suunniteltaessa uusien tuotteiden ja palveluiden tarjontaa kotona asuville vanhuksille.