Työkalukirja

11 x 17 cm

Työkalukirja

11 x 17 cm

Lisäys työkaluluetteloon

kuv., 22 x 29 cm

Lisäys tämän vuoden kuvastoon Auto-osista, -tarvikkeista sekä työvälineistä

kuv., 21 x 28 cm

Ford korjaamovarusteet

kuv., 23 x 29 cm

Autonosia ja työvälineitä 1927 Osa 1

kuv., 21 x 28 cm

Kuvasto Autonosista, -Tarvikkeista sekä Työvälineistä

kuv., 21 x 28 cm

Aakkosellinen hintaluettelo autokorjaustyövälineistä autotarvikkeista 1929

13 x 21 cm

Piilevien laatukustannusten raportointi tuotantoyrityksen laatukustannuslaskentaprosessissa

Laatukustannusten seurantaa ja vähentämistä pidetään yrityksen kilpailukyvyn kannalta merkityk-sellisinä. Laatukustannusten perinteinen PAF -malli on yleisesti hyväksytyin ja käytetyin malli ra-portoimaan näkyvissä olevia laatukustannuksia, mutta mallilla laskettavissa olevat laatukustannuk-set ovat vain jäävuoren huippu kaikista laatukustannuksista. Piilevänä voi olla vaikeasti raportoita-vissa olevia laatukustannuksia, joiden olemassaolon ymmärtäminen ja vähentäminen on tärkeää yhä kiristyvässä kilpailussa. Laatukustannuslaskentaa on aihepiirinä tutkittu paljon, mutta hyvin vähän on kuitenkin yritetty ymmärtää, miten hankalasti raportoitaviin piileviin laatukustannuksiin liittyvää laskentaa tulisi soveltaa käytännössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla tätä piilevien laatukustannusten problematiikka case-yrityksen laatukustannuslaskentaprosessissa tutkimuksessa käytetyn yhteistyöhön perustuvan 3A-Workshop -menetelmän avulla sekä tutkia piilevien laatukus-tannusten raportoinnissa huomioon otettavia seikkoja ja haasteita. Tutkimus suoritettiin yhdessä tuotantoyrityksessä toiminta-analyyttisenä case-tutkimuksena. Tutki-mus on luonteeltaan niin normatiivinen kuin deskriptiivinen. Tarkoituksena oli selvittää, miten tulisi toimia, mutta myös kuvailla ja selittää tutkittavaa ilmiötä. Tutkimuksessa käytettiin rinnakkaisia menetelmiä aineiston hankkimisessa, joilla pyrittiin case-yrityksen kokonaisvaltaiseen analysoin-tiin. Aineiston keruussa käytettiin pääasiassa ryhmähaastatteluja tietyistä teemoista, osallistuvaa havainnointia sekä tietyille henkilöille lähetettävää kyselyä. 3A-Workshop -menetelmällä kohdeyri-tyksessä löydetyt ongelma-alueet olivat tuotannonsuunnittelu, materiaalinhallinta, tiedonkulku, do-kumentointi, toiminnanohjausjärjestelmä sekä työvälineet. Näiden kautta määriteltiin pääasiassa piileviä laatukustannuksia. 3A-Workshop -menetelmällä saadun informaation perusteella voidaan todeta, että piilevien laatu-kustannusten raportoinnin kannalta on saatu merkittävää tietoa niiden ilmentymisestä yrityksen toi-minnan eri osa-alueilla, vaikkakin suurimpia piileviä laatukustannuksia on vaikea ottaa tällä mene-telmällä huomioon. Tässä tutkimuksessa nostettiin esille piilevien laatukustannusten ilmentäminen tuotantoyrityksessä havaituilla eri ongelma-alueilla pääasiassa niihin menetettynä aikana. Menetet-tyjä myyntejä pyrittiin myös arvioimaan. Piilevien laatukustannusten lähestymisessä on otettava huomioon erilaisia seikkoja verrattuna perinteisten PAF -mallilla huomioitavien laatukustannusten lähestymiseen. Tämän tutkimuksen tuloksina saatiin piilevien laatukustannusten raportoinnin kan-nalta merkityksellisiä ja käytännönläheisiä seikkoja neljällä eri osa-alueella: suorittavan tason työn-tekijöiden ja johdon sitouttaminen, laskentamenetelmät, laatukustannuslaskennan käyttötarkoitus ja lähestymistapa sekä omasta, asiakkaan ja/tai toimittajan kautta syntyneet laatukustannukset.

Käsityön osaamisen jäljillä. Tutkimus käsityön oppiaineen osaamisen ja oppilaan käsityönopetuksellisen taustan yhteydestä neljän yläkoulun 7.luokilla Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella

Käsityön oppiaineen tulevaisuus on viimeaikoina puhuttanut niin opetusalan kehittäjiä, opetushenkilöstöä, opettajankouluttajia kuin opettajaopiskelijoitakin. Käsityön oppiainetta toteutetaan edelleen valtakunnallisesti kahteen eri sisältöön painottuneena tai enemmän molemmat käsityön sisällöt, tekninen työ ja tekstiilityö, huomioiden. Tulevat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2016) eivät enää mahdollista oppilaalle painottumiseen perustuvaa valintaa teknisen työn tai tekstiilityön sisältöjen välillä, mikä on lisännyt keskustelua entisestään. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää onko käsityön oppiaineen toteuttamistavalla samansisältöisenä tai painottuneena yhteyttä oppilaan käsityön osaamiseen. Lisäksi selvitettiin onko oppilaan sukupuolella tai harrastuneisuudella yhteyttä oppilaan osaamiseen. Osaamista tutkittiin myös käsityön eri osa-alueilla, joita olivat työvälineet ja materiaalit, tuotteen suunnittelu, tuotteen valmistus ja menetelmät, kestävä kehitys, työturvallisuus ja teknologia. Tutkimus toteutettiin Opetushallituksen (Koulutuksen seurantaraportti 2011:1) käsityön osaamista arvioivan tutkimuksen syventävän tehtäväsarjan mittaria käyttäen. Tutkimus suoritettiin neljässä yläkoulussa Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella huhti- ja toukokuun 2014 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 229 7. luokan oppilasta. Tutkimusaineisto analysoitiin vertailemalla keskeisiä tunnuslukuja, keskihajontoja ja korrelaatioita. Analysoinnissa käytettiin epäparametrisiä menetelmiä ja päätestit tehtiin käyttäen Mann Withneyn U- ja Kruskal-Wallisin testiä. Tuloksista voidaan tulkita, että käsityön oppiaineen toteuttaminen monipuolisesti, molemmat käsityön sisällöt huomioivana opetuksena, ei heikennä oppilaiden käsityön osaamista. Heikoiten mittauksessa menestyivät erittäin painottuneessa käsityönopetuksessa olleet oppilaat. Tuloksista voitiin tulkita, että sukupuolella on tilastollisesti merkittävä yhteys käsityön osaamiseen. Tytöt menestyivät poikia paremmin käsityön osaamisen kokonaisarvioinnissa sekä tekstiilityön kysymyksissä. Pojat menestyivät paremmin vain teknisen työn kysymyksissä. Harrastuneisuudella ei ollut tilastollisesti merkittävää yhteyttä osaamiseen, mutta harrastajat menestyivät keskiarvovertailussa ei-harrastajia paremmin. Eri osa-alueiden keskiarvovertailuissa neljällä osa-alueella parhaiten menestyivät oppilaat, jotka olivat osallistuneet molempisisältöiseen käsityönopetukseen koko tähänastisen käsityönopetuksensa ajan.

Internal Employer Brand: The factors affecting the formation of internal employer image

The purpose of this study is to identify the factors affecting the formation of employer image and attractiveness in the minds of an organization’s employees. Six employees from different backgrounds and business units within a larger organization are interviewed, and the results are compared in order to better understand the effect divergent variables have on the resulting factors. The theoretical background of the research is based on the study of the concept of employer branding, an organization’s effort in affecting the employer image it projects and attractiveness perceived by the employees and applicants. The results of the study reveal how immaterial factors, primarily related to self-actualization and social relationships, often took precedence over material ones, so long as the material factors, such as salary and work equipment, were at least on a minimum level acceptable to the employee. As such, focusing on these immaterial factors when forming an employer brand strategy is expected to yield larger benefits in form of employer attractiveness.

Asiakkaan osallistuminen innovaatio- ja tuotekehitysprosessiin

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan asiakkaan ja valmistajan osallistumista yhteistoiminnalliseen innovaatio- ja tuotekehitysprosessiin ja sen vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn. Asiakaslähtöinen avoin innovaatio- ja tuotekehitystoiminta on yksi merkittävä kilpailuedun lähde, sillä se mahdollistaa tuotevariaatioiden nopeamman lanseerauksen ja asiakastarpeiden huomioimisen tuotekehitystoiminnassa. Tämän empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavoin kulutustavaroihin kuuluvien muoti- ja sportvaatteiden suunnittelussa yhteistoiminnallinen innovaatio- ja tuotekehitystoiminta on mahdollista toteuttaa ja miten sitä voidaan hallita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina tapausorganisaatiosta. Yhteistoiminnallisesta kehittämisestä ei ole olemassa yhtä kattavaa teoriaa, jota voitaisiin hyödyntää. Tämän vuoksi yritysten on luotava itse yhteistoiminnallisen innovaation ja tuotekehityksen viitekehys, joka parhaiten palvelee liiketoiminnan tarpeita. Viitekehys ja käytettävät menetelmät sekä yhteistoiminnallisuutta tukevat työvälineet ovat riippuvaisia mm. toimialasta ja sen markkinatilanteesta, liiketoimintamalleista, yrityksen toimintaympäristöstä, asiakkaista ja kehittämisen kohteeksi valitusta tuotealueesta. Empiirinen tutkimus osoittaa, että yhteistoiminnallinen innovaatio voi olla kilpailuedun lähde sekä valmistajille että asiakkaalle, mutta vaatii aina yrityskohtaista sopeuttamista. Tutkimuksen mukaan hyvin johdettu yhteistyömalli, oikeat tuotevalinnat ja asiakasinformaation monipuolinen hyödyntäminen vaikuttavat positiivisesti kehittämisprojektin tuloksiin.