Muistitieto menneisyyden kertojana ‒ sotalapsuuden muistot vuosikymmenten takaa

Tämä pro gradu -tutkielma on kaksiosainen ja koostuu soveltavasta osiosta sekä sitä arvioivasta teoriaosasta. Soveltava osuus sisältää kaksi sotalapsuutta käsittelevää julkaistua artikkelia. Sotalasten kohtaloista vaiettiin vuosikaudet, niitä on alettu tutkia vasta viime vuosikymmeninä. Väestön ikääntyessä huomattiin myös muistitietohaastattelujen merkitys. Muistitieto mahdollistaa tutkittavien oman historian tavoittamisen ja tuottamisen, joka tuottaa vaietulle menneisyydelle myös moniäänisyyden. Artikkeleissa muistitietoa käytetään sekä lähteenä että metodina. ”Karjalaista lapsuutta ‒ kotopaikasta sotalapsiksi” -artikkelissa muistellaan lapsuutta Karjalassa, vaarallisia ja pelottavia evakkomatkoja sekä sopeutumista Kanta-Suomeen. Jo kohta lapset revittiin uudelleen asuinsijoiltaan lappu kaulassa kohti Ruotsia. Ajan kuluessa lapset etääntyivät vanhemmistaan ja olot Ruotsissa olivat monesti Suomen kotia mukavammat. Paluu Suomeen oli vaikeaa, sillä lapset palasivat sodan jälkeiseen aineelliseen puutteeseen. Tunteina olivat jälleen niin henkinen kodittomuus kuin myös paikattomuus. Juuristaan kiinni saaneet karjalaiset vaalivat tapoja ja perinteitä yhdessä Porin Karjala-Seurassa. Nuorisotoiminta elää edelleen kerhomuotoisena.

Suomalaisen PK-yrityksen etabloitumisen kompleksisuus Venäjälle

Tässä diplomityössä perehdytään suomalaisten pk - yritysten kansainvälistymisen kompleksisuuteen Venäjälle. Tutkimuksen pääkohderyhmänä ovat Etelä-Karjalaiset kone – ja metallialan pienet ja keskisuuret yritykset. Tutkimuksessa selvitettiin myös Pietarin alueen suurten metalliyritysten etabloitumishalukkuutta Suomeen. Työn tavoitteena on tuottaa informaatiota kansainvälisen liiketoiminnan päätöksenteon tueksi. Työn tarkoituksena on myös selvittää lukijalle kansainvälistymiseen liittyvän kompleksisuuden ja yrityksen resurssien välistä yhteyttä. Työn yhtenä tuotoksena luotiin yksinkertainen malli, joka omalta osaltaan selittää haastavalle liiketoiminta-alueelle etabloitumista tavoittelevan yrityksen kokemaa kompleksisuutta ja sen yhteyttä yrityksen resursseihin.

Osavaltion on suojeltava kansalaisiaan laittomalta maahanmuutolta — The New York Times ja Kalifornian lakialoite 187 vuonna 1994

Tämän tutkielman aiheena on vuoden 1994 Kalifornian lakialoitteen 187 representaatio The New York Timesissa julkaistuissa teksteissä. Tutkimusmetodina on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimus on keskittyy syyskuusta 1994 tammikuuhun 1995 julkaistuihin teksteihin. Tutkimuksessa selvitettiin esitettiinkö lakialoite 187 The New York Timesissa myönteisessä vai kielteisessä valossa, millaisina ilmiöinä siirtolaisuus ja dokumentoimaton maahanmuutto on kuvattu lehdessä sekä miten julkaisussa on uutisoitu lakialoitteen vaikutuksista osa- ja liittovaltiotasolla. The New York Timesin toimittajat sitoivat lakialoitteen 187 käsittelyn osaksi laajempaa poliittista kokonaisuutta, johon kuuluivat samaan aikaan käydyt henkilövaalit. He seurasivat myös lakialoitteen konfliktia liittovaltiotason lainsäädännön kanssa sekä lakialoitteen jäädyttämiseen liittyneitä oikeuskäsittelyitä. Tutkimuksen perusteella The New York Timesin julkaisemien tekstien perusteella Kalifornian lakialoite 187 ei ollut kannatettava hanke. Siirtolaisuus kuvattiin mahdollisena yhteisöllisenä voimavarana ja siirtolaiset potentiaalisina amerikkalaisina. Lain ulkopuolisiin siirtolaisuuden ilmiöihin suhtauduttiin kielteisesti.