Iowa Homeland Security and Emergency Management Division Annual Report, FY2014

Annual report of The Department of Homeland Security and Emergency Management.

Iowa Strategy for Homeland Security and Emergency Management 2015-2017, October 1, 2014

Address sustainability in all efforts. Sustainability should be at the core of all levels of homeland security and emergency management effort in Iowa. Capabilities need to be built for the long term, and without a sustainability plan in place, projects can quickly deplete uncertain levels of funding. Utilize an all-hazards methodology. Developing capabilities that are effective during a variety of disaster and emergency scenarios represents sound planning and resource management. Enhance capabilities through joint planning, training and exercise. Effective capabilities developed through coordinated planning efforts and an ongoing joint training and exercising program to ensure substantiate of prepared response. Utilize a collaborative approach to build capability. We will utilize whatever partnerships are necessary to build capability in the most effective manner possible. Regional partnerships have been, and will continue to be, in the forefront of the State of Iowa’s efforts to build and enhance capability. Enhance statewide capabilities. Whenever possible, we will identify and augment existing resources to provide statewide capability during a disaster or terrorist attack. Awareness, outreach and education. Open communication is critical to the success of any initiative. All projects implemented will have awareness, education and outreach components to ensure that all stakeholders are informed as to their responsibilities, capabilities and access. Information sharing and a common operating picture. The timely exchange of critical/actionable information is imperative to the success of every operation. The identification of a common operating picture allows decision makers to make informed decisions based on a unified understanding of the events around them.

Iowa Homeland Security and Emergency Management Division, Performance Plan, FY2015

Agency Performance Plan

Report on a Review of the Iowa Homeland Security and Emergency Management Department, E911 Cost Data for the period July 1, 2012 through June 30, 2014

Report on a Review of the Iowa Homeland Security and Emergency Management Department, E911 Cost Data for the period July 1, 2012 through June 30, 2014

Iowa Homeland Security and Emergency Management, 2015 Enhanced 911 Annual Report, January 14, 2016

The Iowa Department of Homeland Security and Emergency Management (HSEMD) submits this enhanced 911 (E911) annual report to the Iowa General Assembly’s standing committees on government oversight pursuant to Iowa Code § 34A.7A (3) (a). This section of the Code requires the E911 program manager to advise the General Assembly of the status of E911 wireline and wireless implementation and operations, the distribution of surcharge receipts, and an accounting of revenue and expenses of the E911 program.

Iowa Department of Homeland Security and Emergency Management Annul Report, SFY2014,

Iowa Department of Homeland Security and Emergency Management Annul Report

Iowa Homeland Security and Emergency Management, 2014 Enhanced 911 Annual Report, January 15, 2015

The Iowa Department of Homeland Security and Emergency Management (HSEMD) submits this enhanced 911 (E911) annual report to the Iowa General Assembly’s standing committees on government oversight pursuant to Iowa Code § 34A.7A (3) (a). This section of the Code requires the E911 program manager to advise the General Assembly of the status of E911 wireline and wireless implementation and operations, the distribution of surcharge receipts, and an accounting of revenue and expenses of the E911 program.

Introduction to Homeland Security and Emergency Management for Local Officials, 2015

the purpose of the Introduction to Homeland Security and Emergency Management for Local Officials is to provide information regarding the system. You will learn about local and state emergency management; hazards that affect the state; comprehensive planning requirements; emergency declarations; available state and federal assistance and other important topics that will help you become more versed in homeland security and emergency management in Iowa.

Enhancing human security through crisis management : opportunities and challenges for learning

Inhimilliseen turvallisuuteen kriisinhallinnan kautta – oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita Kylmän sodan jälkeen aseelliset konfliktit ovat yleensä alkaneet niin sanotuissa hauraissa valtioissa ja köyhissä maissa, ne ovat olleet valtioiden sisäisiä ja niihin on osallistunut ei-valtiollisia aseellisia ryhmittymiä. Usein ne johtavat konfliktikierteeseen, jossa sota ja vakaammat olot vaihtelevat. Koska kuolleisuus konflikteissa voi jäädä alle kansainvälisen määritelmän (1000 kuollutta vuodessa), kutsun tällaisia konflikteja ”uusiksi konflikteiksi”. Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt kehittämään kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen malleja, jotta pysyvä rauhantila saataisiin aikaiseksi. Inhimillinen turvallisuus perustuu näkemykseen, jossa kunnioitetaan jokaisen yksilön ihmisoikeuksia ja jolla on vaikutusta myös kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen toteuttamiseen. Tutkimukseen kuuluu kaksi empiiristä osaa: Delfoi tulevaisuuspaneeliprosessin sekä kriisinhallintahenkilöstön haastattelut. Viisitoista eri alojen kriisinhallinta-asiantuntijaa osallistui paneeliin, joka toteutettiin vuonna 2008. Paneelin tulosten mukaan tulevat konfliktit usein ovat uusien konfliktien kaltaisia. Lisäksi kriisinhallintahenkilöstöltä edellytetään vuorovaikutus- ja kommunikaatiokykyä ja luonnollisesti myös varsinaisia ammatillisia valmiuksia. Tulevaisuuspaneeli korosti vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja erityisesti siviilikriisinhallintahenkilöstön kompetensseissa, mutta samat taidot painottuivat sotilaallisen kriisinhallinnan henkilöstön kompetensseissakin. Kriisinhallinnassa tarvitaan myös selvää työnjakoa eri toimijoiden kesken. Kosovossa työskennelleen henkilöstön haastatteluaineisto koostui yhteensä 27 teemahaastattelusta. Haastateltavista 9 oli ammattiupseeria, 10 reservistä rekrytoitua rauhanturvaajaa ja 8 siviilikriisinhallinnassa työskennellyttä henkilöä. Haastattelut toteutettiin helmi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 2008. Haastattelutuloksissa korostui vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen merkitys, sillä monissa käytännön tilanteissa haastateltavat olivat ratkoneet ongelmia yhteistyössä muun kriisinhallintahenkilöstön tai paikallisten asukkaiden kanssa. Kriisinhallinnassa toteutui oppimisprosesseja, jotka usein olivat luonteeltaan myönteisiä ja informaalisia. Tällaisten onnistumisten vaikutus yksilön minäkuvaan oli myönteinen. Tällaisia prosesseja voidaan kuvata ”itseä koskeviksi oivalluksiksi”. Kriisinhallintatehtävissä oppimisella on erityinen merkitys, jos halutaan kehittää toimintoja inhimillisen turvallisuuden edistämiseksi. Siksi on tärkeää, että kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatyössä oppimista kehitetään ottamaan huomioon oppimisen eri tasot ja ulottuvuudet sekä niiden merkitys. Informaaliset oppimisen muodot olisi otettava paremmin huomioon kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatehtävissä oppimista kehitettäessä. Palautejärjestelmää olisi kehitettävä eri tavoin. Koko kriisinhallintaoperaation on saatava tarvittaessa myös kriittistä palautetta onnistumisista ja epäonnistumisista. Monet kriisinhallinnassa työskennelleet kaipaavat kunnollista palautetta työrupeamastaan. Liian rutiininomaiseksi koettu palaute ei edistä yksilön oppimista. Spontaanisti monet haastatellut pitivät tärkeänä, että kriisinhallinnassa työskennelleillä olisi mahdollisuus debriefing- tyyppiseen kotiinpaluukeskusteluun. Pelkkä tällainen mahdollisuus ilmeisesti voisi olla monelle myönteinen uutinen, vaikka tilaisuutta ei hyödynnettäisikään. Paluu kriisinhallintatehtävistä Suomeen on monelle haasteellisempaa kuin näissä tehtävissä työskentelyn aloittaminen ulkomailla. Tutkimuksen tulokset kannustavat tutkimaan kriisinhallintaa oppimisen näkökulmasta. On myös olennaista, että kriisinhallinnan palautejärjestelmiä kehitetään mahdollisimman hyvin edistämään sekä yksilöllistä että organisatorista oppimista kriisinhallinnassa. Kriisinhallintaoperaatio on oppimisympäristö. Kriisinhallintahenkilöstön kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on olennaista tavoiteltaessa kestävää rauhanprosessia, jossa konfliktialueen asukkaatkin ovat mukana.

Current Trends in Pan-European Identity Management Systems

The demand for electronic identity has grown as a result of governments? promotion of e-Government, in which the citizen-public administration relationship often has a strictly personal nature and requires digital identification systems that are univocal, secure, and global. The management of this identity by public administrations is an important challenge, accentuated when interoperability among public administrations of different countries become necessary. In this paper current trends in pan-euroean identity management systems are analysized and a outlook of the future European scenary is shown.

Usability analysis of authentication techniques

This document will be divided into two main parts. The first one will be the classification of the authentication techniques. We will search the main electronic databases for papers related to authentication techniques. We will then summarize the related papers and show what classifications they use for the authentication techniques. After all of the documents have been read and summarized we will analyse them and group the authentication techniques into the classifications found. For the second part of the document we will focus on the study of usability attributes in the authentication techniques. This to know how authentications techniques compare to one another based on their usability attributes. We will search the main electronic databases for papers related to the usability attributes of authentication techniques based on the usability definition of ISO/IEC 25010 (SQuaRE) and its attributes. We will then summarize the related papers and show what authentication methods they describe and which usability attributes they measure. After all of the documents have been read and summarized we will analyse them depending on their usability attribute. At the end we will elaborate those results to show which authentication techniques have better usability in terms of a specific usability attribute. This will help practitioners who are interested in using authentication methods but want or need to focus on a specific usability attribute. They will be able to use this as a guide to help them chose the best option that fits their purpose.

Internet of things virtualization and identity management via fiware generic enablers

La iniciativa FIWARE ofrece un conjunto de APIs potentes que proporcionan la base para una innovación rápida y eficiente en el Internet del Futuro. Estas APIs son clave en el desarrollo de aplicaciones que usan tecnologías muy recientes e innovadoras, como el Internet de las cosas o la Gestión de Identidad en módulos de seguridad. Este documento presenta el desarrollo de una aplicación web de FIWARE usando componentes virtualizados en máquinas virtuales. La aplicación web está basada en “la fábrica de chocolate de Willy Wonka” como una implementación metafórica de una aplicación de seguridad e IoT en un entorno industrial. El componente principal es un servidor web en node.js que conecta con varios componentes de FIWARE, conocidos como “Generic Enablers”. La implementación está compuesta por dos módulos principales: el módulo de IoT y el módulo de seguridad. El módulo de IoT gestiona los sensores instalados por Willy Wonka en las salas de fábrica para monitorizar varios parámetros como, por ejemplo, la temperatura, la presión o la ocupación. El módulo de IoT crea y recibe información de contexto de los sensores virtuales. Esta información de contexto es gestionada y almacenada en un componente de FIWARE conocido como Context Broker. El Context Broker está basado en mecanismos de subscripciones que postean los datos de los sensores en la aplicación, en tiempo real y cuando estos cambian. La conexión con el cliente se produce mediante Web Sockets (socket.io). El módulo de seguridad gestiona las cuentas y la información de los usuarios, les autentica en la aplicación usando una cuenta de FIWARE y comprueba la autorización para acceder a distintos recursos. Distintos roles son creados con distintos permisos asignados. Por ejemplo, Willy Wonka puede tener acceso a todos los recursos, mientras que un Oompa Loopa encargado de la sala del chocolate solo deberías de tener acceso a los recursos de su sala. Este módulo está compuesto por tres componentes: el Gestor de Identidades, el PEP Proxy y el PDP AuthZForce. El gestor de identidades almacena las cuentas de FIWARE de los usuarios y permite la autenticación Single Sing On usando el protocolo OAuth2. Tras logearse, los usuarios autenticados reciben un token de autenticación que es usado después por el AuthZForce para comprobar el rol y permiso asociado del usuario. El PEP Proxy actúa como un servidor proxy que redirige las peticiones permitidas y bloquea las no autorizadas.

Additional information on the Social Security Administration's management of data communications contracts with Paradyne Corporation.

"B-213963."

Audit report on the Wireless E-911 Emergency Communications Fund of the Iowa Department of Homeland Security and Emergency Management for the year ended June 30, 2015

Audit report on the Wireless E-911 Emergency Communications Fund of the Iowa Department of Homeland Security and Emergency Management for the year ended June 30, 2015