Desarrollo de un portal web con el CMS DotNetNuke

Memoria, presentación en vídeo y producto desarrollado del trabajo/proyecto fin de Carrera de la titulación de Ingeniería en Informática, consistente en la realización de un portal web para una pyme ficticia de nombre VendetArte dedicada a la representación de artesanos. El portal web ha sido desarrollado con el gestor de contenidos (CMS) DotNetNuke que trabaja bajo plataforma .NET

Iowa County Engineer's Annual Highway Report Requirements, January 2011

1. Iowa Code Section 309.22 requires the County Engineer to submit an Annual Report to the Iowa DOT by September 15 of each year. 2. Iowa DOT Administrative Rule 761, Chapter 173.3 requires the Iowa DOT to distribute a detailed set of instructions to the counties for the preparation of the report. The instructions constitute the standard requirements and forms to be followed. 3. Iowa DOT Administrative Rule 761,Chapter 178 establishes requirements for the reporting by cities and counties of project cost information to the Iowa DOT 4. Iowa DOT policy states that the report shall cover the fiscal year from July 1st of the past calendar year to June 30th of the current calendar year.

Ice-Retardant Pavement, HR-290, 1991

During 1986, the City of Des Moines placed an experimental asphaltic concrete overlay containing an ice-retardant additive (Verglimit) on Euclid Avenue (U.S. Highway 6). Verglimit is a chemical multi-component deicer which is added to the surface course of an asphalt overlay. The additive was uniformly distributed through the mix at the asphalt plant, which allows exposure of the particles as the finished surface wears under traffic. During a snowfall, the exposed particles attract and absorb moisture creating a deicing solution which dampens the pavement. The Verglimit additive used on this project cost $1,180 per metric ton. The Verglimit was added at a rate of 6.3% by weight, which was 126 pounds per ton, or $66.38 per ton of hot mix asphalt. The purchase of Verglimit additive was funded by the Iowa Department of Transportation through a research project recommended by the Highway Research Advisory Board. The pavement surface experienced severe wetting due to the additive's affinity for water immediately after the project was completed and during periods of high humidity. This wetting created slippery conditions both on the project itself and where vehicles tracked the additive. The only way to remove the slipperiness was by flushing the street with water. The ice-retardant overlay appears to perform as expected in reducing the adherence of ice and snow, especially at temperatures just below freezing. It performs better in light snowfalls than in heavy ones. The ice retardant overlay is effective in eliminating thin coatings of ice due to freezing drizzle or widespread frost. The accident data showed a reduction in the number of snow and ice related accidents but due to the low number of this type of accident the results are inconclusive.

Control de dispositivos con Android

Este proyecto de final de carrera de la titulación de Ingeniería en Informática de Gestión consiste en el diseño y desarrollo de un sistema de control de dispositivos conectados a Raspberry Pi y gestionados desde un dispositivo Android. Se podrán llevar a cabo diferentes acciones como encender, apagar, programar la calefacción y consultar la temperatura actual remotamente desde un dispostivo conectado a la red wifi doméstica o desde de cualquier red que esté conectada a internet.

Improving the Accuracy of Camber Predictions for Precast Pretensioned Concrete Beams, TR-625, 2015

The discrepancies between the designed and measured camber of precast pretensioned concrete beams (PPCBs) observed by the Iowa DOT have created challenges in the field during bridge construction, causing construction delays and additional costs. This study was undertaken to systematically identify the potential sources of discrepancies between the designed and measured camber from release to time of erection and improve the accuracy of camber estimations in order to minimize the associated problems in the field. To successfully accomplish the project objectives, engineering properties, including creep and shrinkage, of three normal concrete and four high-performance concrete mix designs were characterized. In parallel, another task focused on identifying the instantaneous camber and the variables affecting the instantaneous camber and evaluated the corresponding impact of this factor using more than 100 PPCBs. Using a combination of finite element analyses and the time-step method, the long-term camber was estimated for 66 PPCBs, with due consideration given to creep and shrinkage of concrete, changes in support location and prestress force, and the thermal effects. Utilizing the outcomes of the project, suitable long-term camber multipliers were developed that account for the time-dependent behavior, including the thermal effects. It is shown that by using the recommended practice for the camber measurements together with the proposed multipliers, the accuracy of camber prediction will be greatly improved. Consequently, it is expected that future bridge projects in Iowa can minimize construction challenges resulting from large discrepancies between the designed and actual camber of PPCBs during construction.

Suunnittelun tunnusluvut

Diplomityön tavoitteena oli kehittää Andritzin Kuitulinja-divisioonalle tunnuslukuja, työkaluja sekä menetelmiä projektin johdon jasuunnittelun eri osa-alueiden arviointiin, hinnoitteluun ja seurantaan Työn teoriaosuudessa käsiteltiin projektiliiketoimintaa, suunnitteluaja sen hankintaa, tunnuslukuja sekä mittaamista projektiympäristössä. Työn pääpaino oli kuitenkin empiriaosuudella, jossa aluksi tutustuttiin yksityiskohtaisesti työssä tutkittaviin osa-alueisiin. Tiedonkeruuvaiheessa kerättiin suuri määrätunnuslukujen laskemiseksi tarvittavaa tietoa toteutetuista tai vielä hieman keskeneräisistä projekteista. Työn kirjallinen osuus ja kerätty numeerinen tieto yhdistettiin tunnuslukujen analysointivaiheessa, jossa tutkittiin eri tunnuslukujen soveltuvuutta mittaamiseen. Tunnusluvut soveltuivat hyvin joidenkin osa-alueiden kuten prosessi- ja putkistosuunnittelun mittaamiseen. Joidenkin osa-alueiden, kuten rakennussuunnittelun mittaaminen tunnuslukujen avulla oli vaikeampaa tunnuslukujen suuresta hajonnasta johtuen. Eri osa-alueille saatiin kuitenkin määritettyä parhaat tunnusluvut, projektien luokitteluperusteet ja standardiarvot. Työn lopputuloksina saatiin päätavoitteena ollut tunnuslukumittaristo sekä mittaamisen yhtenäistämiseksi luotu tiedonkeruulomake. Mittaamisen tehostamiseksi ja kehittämiseksi tehtiin useita jatkotutkimus- ja kehitysehdotuksia. Lisäksi työssä esitettiin uusi menetelmä projektinohjauksen ja resurssisuunnittelun tueksi.

Projektien jälkilaskenta kunnossapitoyrityksessä

Tutkimuksen päätavoitteena on määrittää kohdeyritykseen soveltuvat menetelmät, joiden avulla voidaan suorittaa alueurakoiden jälkilaskenta. Jälkilaskelmien tavoite on selvittää alueurakoiden tarjousvaiheen kustannusarvioiden ja toteutuneiden kustannusten merkittävimmät erot nykyisin saatavissa olevan informaation avulla. Työ rajataan käsittelemään viittä kohdeyrityksen alueurakkaa. Tutkimuksen toinen tavoite on määrittää kohdeyrityksen kustannusseurannan keskeisimmät ongelmat jälkilaskennan näkökulmasta ja esittää kehitystoimenpiteet näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimuksen tutkimusote on konstruktiivinen, joka sisältää myös toimintaanalyyttisiä piirteitä. Tutkimus jakautuu teoreettiseen kirjallisuusselvitykseen ja empiiriseen ongelmanratkaisuosioon. Tarjouslaskennan ja toteutuneiden kustannusten vertailu edellyttää alueurakoiden sisältömuutosten ja hinnantarkistusten huomioimista sekä apukustannuspaikkojen kustannusten kohdistamista varsinaisille kunnossapitotehtäville. Suoritetun jälkilaskennan tuloksena havaitaan merkittäviä eroja tarjouslaskennan ja toteutuneiden kustannusten välillä kaikissa urakoissa. Jälkilaskennan suorittamisen näkökulmasta kohdeyrityksen kustannusseurannan heikkouksia ovat tiedon hajanainen sijainti eri järjestelmissä ja muutamat kustannusten rekisteröinnin yksityiskohdat. Ratkaisuksi ehdotetaan kaikkien jälkilaskennan kannalta oleellisten tietojen keskittämistä yrityksen käyttämään talousseurantajärjestelmään. Kustannusten rekisteröinnin kehittämiseen ehdotetaan tiettyjen kustannuspaikkojen jakamista pienempiin osiin ja toisten sisältämien tehtävien tarkempaa määrittelyä.