Corporate governance and corporate social performance

By integrating the agency and stakeholder perspectives, this study aims to provide a systematic understanding of the firm- and institutional-level corporate governance factors that affect corporate social performance (CSP). We analyze a large global panel dataset and reveal that CSP is positively associated with board independence, but negatively with ownership concentration. These results underscore the idea that the benefits of CSP do not flow to shareholders to the same extent as the costs and that the allocation of resources to CSP is lower when shareholders are powerful. Furthermore, these findings indicate that independent directors should be understood as agents in their own right, not only focused on defending shareholder interests. We also find that CSP is negatively related to investor protection and shareholder-oriented environments, while it is positively related to egalitarian environments. Finally, we jointly analyze firm-level drivers and institutional contexts.

Effective corporate governance : experimental evidence on international auditors'judgments and the contribution of financial accounting education

1 Summary This dissertation deals with two major aspects of corporate governance that grew in importance during the last years: the internal audit function and financial accounting education. In three essays, I contribute to research on these topics which are embedded in the broader corporate governance literature. The first two essays consist of experimental investigations of internal auditors' judgments. They deal with two research issues for which accounting research lacks evidence: The effectiveness of internal controls and the potentially conflicting role of the internal audit function between management and the audit committee. The findings of the first two essays contribute to the literature on internal auditors' judgment and the role of the internal audit function as a major cornerstone of corporate governance. The third essay theoretically examines a broader issue but also relates to the overall research question of this dissertation: What contributes to effective corporate governance? This last essay takes the perspective that the root for quality corporate governance is appropriate financial accounting education. r develop a public interest approach to accounting education that contributes to the literature on adequate accounting education with respect to corporate governance and accounting harmonization. The increasing importance of both the internal audit function and accounting education for corporate governance can be explained by the same recent fundamental changes that still affect accounting research and practice. First, the Sarbanes-Oxley Act of 2002 (SOX, 2002) and the 8th EU Directive (EU, 2006) have led to a bigger role for the internal audit function in corporate governance. Their implications regarding the implementation of audit committees and their oversight over internal controls are extensive. As a consequence, the internal audit function has become increasingly important for corporate governance and serves a new master (i.e. the audit committee) within the company in addition to management. Second, the SOX (2002) and the 8th EU Directive introduced additional internal control mechanisms that are expected to contribute to the reliability of financial information. As a consequence, the internal audit function is expected to contribute to a greater extent to the reliability of financial statements. Therefore, effective internal control mechanisms that strengthen objective judgments and independence become important. This is especially true when external- auditors rely on the work of internal auditors in the context of the International Standard on Auditing (ISA) 610 and the equivalent US Statement on Auditing Standards (SAS) 65 (see IFAC, 2009 and AICPA, 1990). Third, the harmonization of international reporting standards is increasingly promoted by means of a principles-based approach. It is the leading approach since a study of the SEC (2003) that was required by the SOX (2002) in section 108(d) was in favor of this approach. As a result, the Financial Accounting Standards Board (FASB) and the International Accounting Standards Board (IASB) commit themselves to the development of compatible accounting standards based on a principles-based approach. Moreover, since the Norwalk Agreement of 2002, the two standard setters have developed exposure drafts for a common conceptual framework that will be the basis for accounting harmonization. The new .framework will be in favor of fair value measurement and accounting for real-world economic phenomena. These changes in terms of standard setting lead to a trend towards more professional judgment in the accounting process. They affect internal and external auditors, accountants, and managers in general. As a consequence, a new competency set for preparers and users of financial statements is required. The basil for this new competency set is adequate accounting education (Schipper, 2003). These three issues which affect corporate governance are the initial point of this dissertation and constitute its motivation. Two broad questions motivated a scientific examination in three essays: 1) What are major aspects to be examined regarding the new role of the internal audit function? 2) How should major changes in standard setting affect financial accounting education? The first question became apparent due to two published literature reviews by Gramling et al. (2004) and Cohen, Krishnamoorthy & Wright (2004). These studies raise various questions for future research that are still relevant and which motivate the first two essays of my dissertation. In the first essay, I focus on the role of the internal audit function as one cornerstone of corporate governance and its potentially conflicting role of serving both management and the audit committee (IIA, 2003). In an experimental study, I provide evidence on the challenges for internal auditors in their role as servant for two masters -the audit committee and management -and how this influences internal auditors' judgment (Gramling et al. 2004; Cohen, Krishnamoorthy & Wright, 2004). I ask if there is an expectation gap between what internal auditors should provide for corporate governance in theory compared to what internal auditors are able to provide in practice. In particular, I focus on the effect of serving two masters on the internal auditor's independence. I argue that independence is hardly achievable if the internal audit function serves two masters with conflicting priorities. The second essay provides evidence on the effectiveness of accountability as an internal control mechanism. In general, internal control mechanisms based on accountability were enforced by the SOX (2002) and the 8th EU Directive. Subsequently, many companies introduced sub-certification processes that should contribute to an objective judgment process. Thus, these mechanisms are important to strengthen the reliability of financial statements. Based on a need for evidence on the effectiveness of internal control mechanisms (Brennan & Solomon, 2008; Gramling et al. 2004; Cohen, Krishnamoorthy & Wright, 2004; Solomon & Trotman, 2003), I designed an experiment to examine the joint effect of accountability and obedience pressure in an internal audit setting. I argue that obedience pressure potentially can lead to a negative influence on accountants' objectivity (e.g. DeZoort & Lord, 1997) whereas accountability can mitigate this negative effect. My second main research question - How should major changes in standard setting affect financial accounting education? - is investigated in the third essay. It is motivated by the observation during my PhD that many conferences deal with the topic of accounting education but very little is published about what needs to be done. Moreover, the Endings in the first two essays of this thesis and their literature review suggest that financial accounting education can contribute significantly to quality corporate governance as argued elsewhere (Schipper, 2003; Boyce, 2004; Ghoshal, 2005). In the third essay of this thesis, I therefore focus on approaches to financial accounting education that account for the changes in standard setting and also contribute to corporate governance and accounting harmonization. I argue that the competency set that is required in practice changes due to major changes in standard setting. As the major contribution of the third article, I develop a public interest approach for financial accounting education. The major findings of this dissertation can be summarized as follows. The first essay provides evidence to an important research question raised by Gramling et al. (2004, p. 240): "If the audit committee and management have different visions for the corporate governance role of the IAF, which vision will dominate?" According to the results of the first essay, internal auditors do follow the priorities of either management or the audit committee based on the guidance provided by the Chief Audit executive. The study's results question whether the independence of the internal audit function is actually achievable. My findings contribute to research on internal auditors' judgment and the internal audit function's independence in the broader frame of corporate governance. The results are also important for practice because independence is a major justification for a positive contribution of the internal audit function to corporate governance. The major findings of the second essay indicate that the duty to sign work results - a means of holding people accountable -mitigates the negative effect of obedience pressure on reliability. Hence, I found evidence that control .mechanisms relying on certifications may enhance the reliability of financial information. These findings contribute to the literature on the effectiveness of internal control mechanisms. They are also important in the light of sub-certification processes that resulted from the Sarbanes-Oxley Act and the 8th EU Directive. The third essay contributes to the literature by developing a measurement framework that accounts for the consequences of major trends in standard setting. Moreovér, it shows how these trends affect the required .competency set of people dealing with accounting issues. Based on this work, my main contribution is the development of a public interest approach for the design of adequate financial accounting curricula. 2 Serving two masters: Experimental evidence on the independence of internal auditors Abstract Twenty nine internal auditors participated in a study that examines the independence of internal auditors in their potentially competing roles of serving two masters: the audit committee and management. Our main hypothesis suggests that internal auditors' independence is not achievable in an institutional setting in which internal auditors are accountable to two different parties with potentially differing priorities. We test our hypothesis in an experiment in which the treatment consisted of two different instructions of the Chief audit executive; one stressing the priority of management (cost reduction) and one stressing the priority of the audit committee (effectiveness). Internal auditors had to evaluate internal controls and their inherent costs of different processes which varied in their degree of task complexity. Our main results indicate that internal auditors' evaluation of the processes is significantly different when task complexity is high. Our findings suggest that internal auditors do follow the priorities of either management or the audit committee depending on the instructions of a superior internal auditor. The study's results question whether the independence of the internal audit function is actually achievable. With our findings, we contribute to research on internal auditors' judgment and the internal audit function's independence in the frame of corporate governance.

Hallituksen riippumattomuus Suomen corporate governance -suosituksessa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka Suomen vuonna 2004 voimaan tullut corporate governance -suositus tukee hallituksen riippumattomuutta. Tutkimuksessa määritellään hallituksen riippumattomuuden käsite. Tämän määritelmän avulla tarkastellaan, kuinka Suomen corporate governance -suosituksessa ohjataan hallituksen riippumattomuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka on luonteeltaan osittain teoreettinen ja osittain normatiivinen. Tutkimusstrategiassayhdistyvät deskriptiivisyys ja komparatiivisuus. Tutkimuksessa Suomen corporategovernance -suosituksen hallituksen riippumattomuutta koskevia suosituksia verrataan toisaalta päämies-agenttiteorian pohjalta muodostettuun riippumattoman hallituksen määritelmään ja toisaalta keskeisimpiin ulkomaisiin corporate governance -säännöstöihin. Riippumattomaksi hallitukseksi määriteltiin hallitus, jonka toimintaa toimiva johto tai merkittävä osakkeenomistaja ei voi suoraan tai välillisesti dominoida. Suomen suosituksessa voidaan nähdä pyrkimys kohti riippumaton-ta hallitusta. Suomen suositus ei kuitenkaan tue hallituksen riippumattomuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä toimivalle johdolle että yhtiön merkittäville osakkeenomistajille jää valtaa vaikuttaa hallituksen toimintaan enemmän kuin osakkeenomistajien etujen kannalta olisi suositeltavaa.

Corporate governance kasvuyritysten rahoituskelpoisuuden nostamisen välineenä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä corporate governance on nuorten yritysten kohdalla ja miten he sillä voivat parantaa omia tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Tutkimuksessa haastateltiin Lappeenrantalaisia kasvuyrityksiä ja pääomasijoittajien edustajia, minkä avulla saatiin tietoa siitä, mikä on tämän hetken tilanne hyvän hallintotavan suhteen. Tutkielmassa tutkittiin eri osa-alueita, jotka tämänhetkisessä tilanteessa on yhdistetty yritysten hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan. Näistä asioista nostetaan esille ne peruslinjaukset, joita nuorten yritysten tulisi noudattaa, jottaheidän toimintansa noudattaisi hyvää hallintotapaa. Tämän lisäksi tutkitaan pääomasijoittamista. Tutkimuksessa käydään läpi Suomessa toimivat erityyppiset pääomasijoittajat, heidän käyttämänsä sijoitusprosessit ja - kriteerit sekä arvonmääritys. Tutkimuksessa myös käsitellään pääomasijoittamisen merkitystä nuorille yrityksille ja sitä, mitä kohdeyrityksen hyvä hallintotapa voi pääomasijoittajillemerkitä. Corporate governance mielletään vielä suurten yritysten asiaksi, muttase on myös selkeästi käännettävissä pienille yrityksille sopivaksi. Mitään yksiselitteistä suositusten listaa ei voida antaa, mutta tärkeämpää olisi saada nuoret yritykset miettimään ja panostamaan oman yrityksen hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan. Tämän avulla on mahdollista parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä ja torjua uhkia.

Hallitustyöskentely Corporate governance -viitekehyksessä

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää miten Corporate governace eli hyvä hallinto- ja johtamistapa säätelee hallitustyöskentelyä aikaisempien tutkimusten perusteella. Tutkimusongelmaani ratkaisua etsin tutustumalla ensin Corporate governance käsit-teeseen perusteellisesti. Tämän jälkeen etenen tutkimuksessani käsittelemään hyvää hallituskokoonpanoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Pyrin tuomaan esiin myös eri teki-jöiden ja yritysmuotojen sekä erilaisen omistuksen vaikutuksen hallituskokoonpanoon muodostumiseen ja hallitustyöskentelyyn. Tutkimukseni toteutin käyttäen laadullista tutkimusta, faktanäkökulmasta sekä kirjalli-sia aineistoja hyödyntäen. Tutkimusaineiston jaoin kolmeen osaan käsitellen Corpo-rate governancea yleisesti, hallitustyöskentelyä osana Corporate governancea sekä eri omistajuutta koskeviin kirjoituksiin. Keskeisin tutkimustulokseni on, että hallitustyöskentelyä osana Corporate governan-cea on tutkittu kansainvälisesti paljon ja aikaisemmat tutkimustulokset ovat joiltakin osin olleet keskenään ristiriitaisia. Yleisesti tutkimuksista voidaan todeta, että hyvä hallituskokoonpano syntyy riippumattomien ja sisäisten hallitusjäsenten muodosta-masta kokonaisuudesta. Hallitustyöskentelyn tehokkuuden kannalta pienemmät halli-tukset ovat myös suositeltavia. Eri omistajuudella kuten hajaantuneella ja keskitetyllä omistuksella sekä eri yritysmuodolla esim. osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on merki-tystä hallituskokoonpanoon ja sen muodostumiseen.

Corporate governance keskustelun vaikutus yritysten hallintoon ja päätöksentekoon - Case Finnvera Oyj, omistajan antamien corporate governance suosistusten toteutuminen

Tutkielman tavoitteena oli antaa yleiskuva corporate governance -aiheen ympärillä käydystä kansallisesta ja kansainvälisestä keskustelusta ja siitä syntyneistä normistoista. Tavoitteena oli myös esimerkkiyrityksen kautta tarkastella suomalaisen keskustelun perusteella syntyneen normiston kolmea suositusta (liittyen hallintoneuvoston, hallituksen ja toimitusjohtajan päätöksenteolliseen asemaan). Mainittujen aihepiirien suosituksia on tutkimuksessa selvitetty laajemmin ja mukaan tarkasteluun on otettu kansallisella tasolla asioihin merkittävästi vaikuttava lainsäädäntö. Tutkimuksen case osuudessa tarkasteltiin valtio-omistajan antamia corporate governance suosituksia ja niiden toteutumista esimerkkiyrityksessä, Finnvera Oyj:ssa. Tutkielman yhteenvetona voidaan todeta, että kansainvälinen keskustelu eroaa aihepiireiltään jonkin verran suomalaisen keskustelun mielenkiinnon kohteista, joskin yhtymäkohtiakin on. Eroavaisuuteen vaikuttaa ainakin historialliset, kulttuurilliset ja institutionaaliset erot eri maiden kesken. Suomessa olemassa oleva yhtiölainsäädäntö on huomattavan kattava ja se osaltaan hoitaa sääntelyä ja siten poistaa tarvetta erillisille suosituksille ja pelisäännöille. Tutkimuksen case-yrityksessä Finnvera Oyj:ssa omistajan antamat toimenpidesuositukset corporate governance kysymysten käsittelystä on hoidettu asianmukaisesti, ja sillä tavoin kuin ne sovellettavuutensa perusteella on ollut tarkoituksenmukaista hoitaa.

Minun, sinun vai meidän? Corporate governance osuustoiminnallisissa pankeissa

Omistajalähtöisen kulttuurin voimistumisen myötä yritysten corporate governance -järjestelmät ovat nousseet keskeiseen asemaan yritysten toiminnassa. Osuustoiminnallisissa yrityksissä demokraattinen hallintotapa ja jäsenten tarpeista nouseva yrityksen tarkoitus luo corporate governance -järjestelmiin haasteita. Tutkielmassa tarkastellaan näitä haasteita osuustoiminnallisissa pankeissa. Keskeinen tutkimustulos oli, että osuustoiminnallisten pankkien corporate governance -järjestelmät eivät täysin huomioi osuuspankkien tarkoitusta.

Corporate governance ja omistajaohjaus - valtioenemmistöiset yhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt

Tutkimuksessa muodostetaan osakeyhtiön corporate governance - viitekehys lähtien sen taustateorioista ja -malleista sekä käsitteistä. Tutkimuksessa tarkastellaan osakeyhtiön yhtiöoikeudellisia toimielimiä sekä niiden tehtäviä ja keskinäisiä suhteita. Tutkimusmetodina käytetään oikeustaloustieteellistä lainoppia. Erityisenä tutkimuskohteena ovat valtioenemmistöiset yhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt. Julkisen sektorin uudelleenorganisoinnin ja tehokkuusvaatimuksien vuoksi valtion omistamien yhtiöiden merkitys tullenee jatkossa kasvamaan. Osakkeenomistajien residuaalisen vaateen perusteella yhtiökokouksella on osakeyhtiön ylin päätösvalta. Yhtiökokous voi kuitenkin lähtökohtaisesti päättää vain sille lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä. Hallituksella on yleistoimivalta, jonka perusteella hallitus vastaa kaikista niistä hallinnon tehtävistä, joita ei ole osoitettu muille toimielimille. Toimitusjohtaja vastaa juoksevan hallinnon hoitamisesta sekä kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon järjestämisestä luotettavalla tavalla. Hallintoneuvoston tehtävät rajoittuvat nykyisin lähinnä yhtiön muun johdon valvontaan. Useimmissa osakeyhtiöissä on oltava myös tilintarkastaja, jonka on tarkastettava yhtiön kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto. Valtioenemmistöisten yhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yhtiöoikeudellisten toimielinten asema ei lainsäädännön tai corporate governance - suositusten perusteella poikkea muista yhtiöistä. Vaikka yhtiön toimielinten vastuuketju on aiempaa selkeämpi, niin yhtiökäytännössä toimielinten tehtävien tosiasialliset rajat vaihtelevat suuresti riippuen erityisesti yhtiön toiminnan laajuudesta, omistusrakenteesta ja toimialasta.