”Coca-Cola, sitä arkkimaagikin juo!” Suomalaisten suhtautuminen pelinsisäiseen mainontaan

Pro gradu -tutkielmani käsittelee pelinsisäistä mainontaa suomalaisten silmin. Pelinsisäisellä mainonnalla tarkoitetaan peliin sijoitettuja tuotteita ja tuotemerkkejä. Kartoitin suomalaisten mielipiteitä sekä niin sanotusta oikeasta pelinsisäisestä mainonnasta että kuvitteellisesta mainonnasta, ja tutkimusmenetelmänäni käytin sisällönanalyysia. Aineistonkeruumenetelmänä toimi syksyllä 2013 käynnissä ollut verkkokysely, ja aineistona ovat kyselyyn tulleet 221 vastausta. Tutkimuksessani selvitin, miten suomalaiset suhtauvat pelinsisäiseen mainontaan. Lisäksi käyn läpi sitä, miten erityyppiset mainokset vaikuttavat pelaajaan, ja miten pelaajien käsitykset mainonnan vaikutuksesta pelikokemukseen ja immersioon eroavat suhteessa oikeaan ja kuvitteelliseen mainontaan. Kyselytulokseni paljastivat, että vaikka kuvitteellinen mainonta oli suomalaisten pelaajien keskuudessa yleisesti hyväksytympää, suhtautuminen oikeaan mainontaan oli odotettua positiivisempaa. Esimerkiksi 28 % vastaajista näkisi peleissä mieluummin oikeita mainoksia, ja 59 % hyväksyisi mainosten määrällisen kasvun, jos pelien ostohinta saataisiin siten laskemaan. Kokosin tutkimustulosteni ja aiemman tutkimuksen perusteella onnistuneen pelinsisäisen mainonnan kulmakivet pelaajan näkökulmasta. Viisikohtaiseen malliin sisältyvät mainoksen integrointi pelimaailmaan, toisto, tilanne, jossa mainos esitetään, mainoksen ja pelin välinen yhteys sekä mainoksen tekniset ominaisuudet. Peleissä esiintyvän mainonnan muodoista tuotesijoittelu oli tutkimukseni kannalta keskeisimmässä roolissa, sillä se on monipuolinen, yleisimmin kaupallisissa peleissä esiintyvä mainostyyppi ja myös oman mielenkiintoni ensisijainen kohde. Maltillinen tuotesijoittelu osoittautui myös hyväksytyimmäksi mainostyypiksi pelaajien keskuudessa, sillä esimerkiksi ilmais- ja mobiilipeleille ominaiset mainosikkunat ja videomainokset mainittiin pelkästään negatiivisessa mielessä.

Fast so schön wie eine Frau. Tickt aber richtig.“ Frauen- und Männerbilder in den IWC-Werbeanzeigen

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää sveitsiläisen kellomerkki IWC:n lehtimainosten nais- ja mieskuvaa. Tutkimuskohteena ovat mainosten paikoittain erittäinkin seksistiset otsikot, jotka sisältävät paljon sukupuolistereotypioita. Työssä tutkitaan myös sitä, millä keinoin nais- ja mieskuvat luodaan. Lisäksi pyritään selvittämään, vastaavatko mainoksissa esiintyvät stereotypiat yleisiä sukupuolistereotypioita. Kielen osalta tarkastelu painottuu mainoskielen ja naisten ja miesten kielelle tyypillisten tunnusmerkkien havainnointiin ja mainosten välittämiin nais- ja mieskuviin. Tutkimuksen teoriaosa keskittyy kolmeen pääaihepiiriin: mainontaan ja mainoskieleen, sukupuolilingvistiikkaan ja merkkien merkitykseen. Suurin painoarvo on sukupuolilingvistiikalla ja mainonnalla. Analyysissä tarkastellaan 27 otsikkoa, jotka on luokiteltu ensin kolmeen pääkategoriaan viittaussuhteensa perusteella. Nämä kategoriat jaetaan vielä pienempiin alaluokkiin, joista jokaisesta analysoidaan tarkemmin vähintään yksi otsikko. Analyysin tukena käytetään teoriaosassa esiteltyjä mainoskielen ja sukupuolilingvistiikan tutkimuksia ja niiden tuloksia. Analyysin pohjalta luodaan yhteenveto mainosten nais- ja mieskuvasta. Analyysin perusteella voidaan todeta mainosten nais- ja mieskuvan pohjautuvan pääasiassa olemassa oleviin stereotypioihin. Mainosten vahvan miesnäkökulman vuoksi naisten kuvaaminen jää pintapuoliseksi, sillä mainokset yhdistävät naiset lähinnä kotitöihin ja kauneudenhoitoon. Täten naisten luonteenpiirteiden vastaavuutta yleisiin stereotypioihin on vaikea arvioida. Miehistä muodostuu sen sijaan selkeämpi kokonaiskuva. Miehet halutaan esittää menestyvinä ja itsevarmoina macho-miehinä, vaikka todellisuudessa miehet eivät olisikaan yhtä itsevarmoja ja naisista riippumattomia. IWC:n rooli osoittautuu mielenkiintoiseksi, sillä merkille halutaan luoda macho-imago itsevarman mieskuvan avulla. IWC-kelloja pidetään vallan symboleina. Mainokset korostavat, että kello tekee miehestä todellisen ja jopa ylivertaisen miehen. Mainosten voidaan katsoa toimivan miesten itseluottamuksen kohottajina. Lopputuloksena voidaan todeta mainosten maailmankuvan olevan vanhanaikainen, sillä niissä esiintyvät sukupuolistereotypiat pohjautuvat noin 1950-luvulla vallinneisiin sukupuolistereotypioihin. Kellojen myynnin ohella mainosten tehtävänä on kohottaa miesten itseluottamusta ja kannustaa heitä taistelemaan miehisyytensä puolesta.

F2P-pelien ansaintalogiikka

Peliteollisuus on jatkuvassa kasvussa ja yhä merkittävämpi osa viihdeteollisuutta. Internet jakelukanavana ja pelien omalaatuisuus tuotteena on mahdollistanut uuden bisnesmallin pelialalla: F2P:n eli free-to-playn. F2P tarkoittaa suoraan suomennettuna ilmaiseksi pelattavaa. F2P-mallissa pelaaja ei osta peliä, vaan pelaa sitä ilmaiseksi. F2P-pelin ansaintalogiikka perustuu pitkäaikaisiin tulonlähteisiin muun muassa pelinsisäisen mainonnan sekä ostettavan lisäsisällön muodossa. Mobiililaitteet peliympäristönä ja online-moninpeleihin kohdistuvan kiinnostuksen kasvu ovat luoneet F2P:lle soveltuvat olosuhteet pelimarkkinoilla. Tässä tutkielmassa käsitellään F2P-peleihin sovellettavia erilaisia ansaintakeinoja: mainontaa, mikromaksuja ja jäsenyyksiä. Ansaintakeinojen käsittelyssä perehdytään niiden toiminnan takana oleviin mekanismeihin esimerkkitapausten avulla. Tutkielmassa pohditaan eri ansaintakeinojen käyttömahdollisuuksia sekä yhdessä että erikseen. Tutkimustuloksena todetaan, että ansaintakeinojen soveltuvuus on tapauskohtaista ja niiden valinta on lopulta bisnespäätös. F2P:n ja sen käyttämien eri ansaintakeinojen soveltuvuutta käsitellään myös pelaamiseen käytettävän laitteiston, alustan, näkökulmasta. Todetaan, että mobiililaitteille F2P on mallina erityisen suotuisa mobiililaitteiden kasuaalin käyttötavan vuoksi. Mobiilissa suosittuja ansaintakeinoja ovat mainokset ja mikromaksut. PC-tietokoneilla ja pelikonsoleilla F2P kasvattaa hiljalleen suosiotaan online-moninpeleinä. Näillä alustoilla mikromaksut ja jäsenyydet ovat päasiassa käytetyt ansaintakeinot – mainontaa käytetään hyvin harvoin.

The Influence of Informational and Emotional Advertising Appeals on Advertising Effectiveness – Consumers’ Perspective on the Over-the-Counter Product Advertisements in Finland

Consumers face enormous amounts of promotional messages daily whereas the pharmaceutical companies among other industries spend considerable time and money developing effective advertising strategies. There are multiple possible ways to appeal the target customer in order to increase the effectiveness of the advertisement. In spite of the various possibilities to categorize persuasive communication, the informational and the emotional appeals are the typical approaches. This study assesses the influence of the informational and emotional advertising appeals on the advertising effectiveness in the context of OTCs in Finland. The research method applied in this study is a quantitative survey. The data consists of 461 responses from the target population of 18–80 years old Finnish speaking consumers. The results from the marketing research indicate that the positive correlations of the emotional appeals are much stronger than the positive correlations of the informational appeals relating to the advertising effectiveness. However, on average the Finnish consumers experience the OTC advertisements relying on the informational appeals more effective than the OTC advertisements relying on the emotional appeals. Furthermore, within emotional appeals there is a much greater variety in the experienced advertising effectiveness not providing as stabile and consistent experienced advertising effectiveness compared to the informational appeals. Thus, the OTC advertisement relying more on the emotional appeals are much more risky in terms of advertising effectiveness. There are also differences with the experienced advertising effectiveness between the Finnish consumer groups and the information can be utilised when designing tailored OTC advertisements. The Finnish men consider humorous advertisements more effective than the Finnish women. In addition, the people living outside Uusimaa Region experience higher advertising effectiveness with the advertisements relying more on the informational advertisements compared to the people living in Uusimaa Region. In similar vein, the people with lower education experience higher advertising effectiveness with the advertisements relying more on the informational advertisements compared to the people with high education. Additionally, the older generation perceive an OTC advertisement with a middle-aged celebrity more effective than the younger consumers

Selainkäyttäytymiseen perustuva kohdistettu verkkomainonta - Toimijoiden velvollisuudet erityisesti tietosuojan näkökulmasta.

Internetin monimuotoisessa ympäristössä on selainkäyttäytymiseen perustuvasta kohdistetusta verkkomainonnasta kehittynyt tehokas, mutta häikäilemätön työkalu sitä hyödyntäville toimijoille. Mainostekniikan tarkoituksena on kerätä käyttäjistä henkilökohtaisia tietoja ja seurata heidän Internet käyttäytymistään, jotta heidän kiinnostusten kohteensa ja mieltymyksensä saataisiin selville. Kerätyistä tiedoista muodostetaan käyttäjäprofiileja, joiden avulla oikeat mainokset kohdistetaan kullekin yksittäiselle verkon käyttäjälle. Yhteiskunnassa, jossa teknologia on koko ajan läsnä, on käyttäjien oikeus tieto- ja yksityisyydensuojaan kuitenkin helppo unohtaa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää käyttäjien tietosuojan toteutumisen näkökulmasta mainostekniikkaa hyödyntävien toimijoiden velvollisuudet. Sen lisäksi tavoitteena on selvittää toimijoiden välinen vastuun jakautuminen ja valvonta sekä lainvastaisesta menettelystä johtuvat seuraamukset. Lopuksi tehdään katsaus selainkäyttäytymiseen perustuvan kohdistetun verkkomainonnan tulevaisuuden näkymiin. Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkimuskysymyksiin etsittiin ratkaisuja ja tulkintoja tutkimalla voimassa olevien oikeuslähteiden sisältöä. Keskeiset tietosuojaa ohjaavat lait ovat Suomen lainsäädännössä henkilötietolaki (22.4.1999/523) ja tietoyhteiskuntakaari (7.11.2014/917) sekä EU:n lainsäädännössä henkilötietodirektiivi (24.10.1995/46), sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi (12.07.2002/58/EY) ja vuonna 2018 voimaan tuleva yleinen tietosuoja-asetus (KOM (2012) 11, lopull). Suomen ja EU:n lainsäädäntö turvaa käyttäjien tieto- ja yksityisyydensuojan verkossa asettamalla velvollisuuksia selainkäyttäytymiseen perustuvan kohdistetun verkkomainonnan toimijoille. Henkilötietojen käsittelyn edellytyksenä on käyttäjien suostumus ja informointivelvollisuus, mutta oikeuskäytännön puuttuminen viittaa käyttäjien tietämättömyyteen. Vaikuttaa siltä, etteivät verkon käyttäjät voi käyttää hyväksi oikeussuojakeinojaan ja suojella itseään selainkäyttäytymiseen perustuvan kohdistetun verkkomainonnan tekniikoilta, koska he eivät ymmärrä niitä. Mikäli lainmukainen suostumus ja informointivelvollisuus eivät yllä lain asettamalle tasolle, on käsillä henkilörekisteririkkomus ja vakavimmissa loukkauksissa jopa henkilörekisteririkos. Tutkielmassa pohditaan, onko selainkäyttäytymiseen perustuvan kohdistetun verkkomainonnan valvonta riittävää vai pitäisikö valvontaa tehostaa. Lapsille kohdistettua verkkomainontaa tulisi valvoa ensisijaisesti, koska he eivät ole tarpeeksi kypsiä ymmärtämään mainostekniikan tarkoituksia. Käyttäjien henkilötietojen sääntelyn näkökulmasta yleinen tietosuoja-asetus on askel oikeaan suuntaan. Tulevaisuudessa henkilötietojen käsittelyyn liittyviä vaatimuksia tiukennetaan ja käyttäjien tietosuojaa pyritään parantamaan ottamalla huomioon uudet kehittyneet teknologiat. Nähtäväksi kuitenkin jää parantuuko käyttäjien tietosuoja ja puututaanko yksityisyyttä loukkaaviin verkkomainonnan menetelmiin myös käytännön tasolla.

Narrative transportation in global brand content

People understand life and events around them through narratives. Narratives are a new way for marketers to convey messages to consumers about their brands and products. Brand narratives are an effective way to reach out to people due to their influential nature. Narratives have a power to change beliefs and attitudes, making them relevant and interesting for any marketer. The power of narratives has to do with narrative transportation, which narratives can trigger in people. A transported person is more likely to perceive brand or product in a more positive light. The creators of the narrative are able to influence the content of the narrative through message factors that work as antecedents for narrative transportation. This study explored narrative transportation qualities of well established advertisements. The study uses qualitative content analysis to analyze and identify narrative transportation antecedents among Cannes Lion grand prix winners in the film category between years 2005 to 2015 (15 in total). The narrative transportation antecedents are identifiable characters, imaginable plot and verisimilitude, which were used in the analysis of the data. The study analyzes the winners to make judgment on whether they can trigger narrative transportation or not. It was found that the Cannes Lion grand prix winner advertisement mostly had identifiable narratives in them. In most of the advertisement (ten out of fifteen) at least two out of three antecedents were found, thus most of them are able to trigger narrative transportation. The study also found that most narratives in the advertisement were able to be linked to the main brand narrative of the advertiser. In four of the advertisements the link to the brand narrative was not able to be established. The study concludes by discussing certain factors and aspects of the advertisements that were identified to further enhance the narrative transportation qualities of the advertisement.

REASONS BEHIND THE USAGE OF ONLINE AD BLOCKING TOOLS

Online advertising has been growing rapidly since the mid-90s. In recent years, online advertising has become as relevant as an advertising medium as print and television are. However, despite the growth, the generally held consensus is that consumers are not interested in online advertisements. The arrival of online ad blocking tools has offered consumers a very effective way to avoid and block online advertisements. Although these tools have now been around for several years and the most popular software’s have hundreds of millions of active users, the phenomenon of ad blocking has gathered surprisingly little attention from academic marketing research. For this reason, ad blocking was chosen as the topic of this thesis study. The researcher was particularly interested in the reasons behind the usage of online ad blocking tools. The object of the empirical part of this study is to provide new and valid information regarding the reasons behind the usage of online ad blocking tools. The empirical research of this study consisted of a survey study that mixed both quantitative and qualitative elements. Although the sample size of the study was fairly limited, the study provided useful answers to individual research questions and provided new knowledge regarding the reasons behind the usage of online ad blocking and the phenomenon of ad blocking as a whole. The study provides further evidence that consumers are aware of online ad blocking tools and a significant portion of them are interested in using them. This study indicates that many of the consumers who do not have previous knowledge of these tools would actually be interested in them. The reason for the usage of online ad blocking tools varies from institutional reasons to instrumental reason, such as poor quality of the online advertisements. However, there were participants who were not interested in the usage of online ad blocking tools, and some of them reported to find online advertising useful. There also seems to be a concern among some consumers that online ad blocking will have a negative effect on online content in the future if the ad blocking will keep growing as a phenomenon. This certainly can be the case, and it is very interesting to see how the development of online ad blocking will shape the online advertising, how the advertising industry will respond to the growth of online ad blocking and how will the consumers respond to these changes.