Hyvinvointipalvelujen markkinointi matkailutoimialalla – Case Naantalin kylpylä, Haikon Kartano ja Kasnäsin kylpylä

Tutkielma käsittelee hyvinvointipalvelujen tuotteistamista kohderyhmien profiloinnin kautta matkailutoimialalla. Tutkielman osaongelmat ovat hyvinvointimatkailun ja hyvinvointipalvelujen määrittely kirjallisuudessa, tutkituissa kylpylähotelleissa tarjolla olevat hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelujen käyttäjien profilointi kirjallisuuden mukaan sekä profilointi tutkituissa kylpylähotelleissa, keinot hyvinvointipalvelujen tuotteistamiseen asiakasprofiilien tuntemisen kautta sekä hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen tutkituissa kylpylähotelleissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa tutkimuksen kohteena oli kolme Etelä-Suomessa toimivaa kylpylähotellia. Palveluidean muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi edellyttää ymmärrystä markkinoista ja kuluttajista. Asiakkaista voidaan kerätä esimerkiksi demografisia tekijöitä, motiiveja ja kulutuskäyttäytymistä koskevaa tietoa. Asiakastietoa hyödynnetään palvelujen tuotteistamisessa. Tuotteistaminen on keino luoda aineettomalle palvelulle aineellisen tuotteen ominaisuuksia. Näin palvelun sisältö ja sen tarjoama lisäarvo konkretisoituu, ja kuluttajan kokeman riskin taso laskee. Palvelun luonteesta ja yrityksen strategiasta riippuu, mikä tuotteistamisen aste on kannattavin. Tähän tutkimukseen osallistuneiden yritysten palvelut sijoittuvat joko jakauman keskivaiheille tai lähemmäs standardoituja tuotteita. Tutkituissa kylpylähotelleissa asiakastietoa kerätään esimerkiksi kanta-asiakasjärjestelmien, ajanvarausjärjestelmien, kyselyjen ja palautelomakkeiden sekä henkilökunnan tietämyksen kautta. Hyvinvointipalvelujen keskeisimpiin kohderyhmiin kuuluvat aikuiset naiset, pariskunnat ja erilaiset ryhmät. Lisäksi miehet ja nuoret ovat huomionarvoisia kohderyhmiä. Tutkimukseen osallistuneet yritykset tuotteistavat palvelujaan esimerkiksi markkinointiviestinnän keinoin. Näihin keinoihin sisältyvät päätökset markkinoinnin kohdentamisesta, markkinointikanavista, hinnoittelusta ja brändien kehittämisestä. Palvelut suunnitellaan tiettyjen kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi naisille, miehille, nuorille ja pariskunnille suunnatuilla palveluilla on kaikilla omat erityispiirteensä. Kohderyhmien profilointia voisi tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä kehittää kerätyn asiakastiedon laajuutta lisäämällä. Esimerkiksi kylpylöiden päiväkävijöistä ei tällä hetkellä kerätä systemaattisesti tietoa, vaikka päiväkävijät ovat merkittävä asiakasryhmä. Palvelujen tehokas tuotteistaminen edellyttää mahdollisimman tarkan asiakastiedon hyödyntämistä. Prosessi vaatii seurantaa ja pitkäjänteisyyttä, sillä asiakaskunnassa ja kysynnässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia.

Progetto di riorganizzazione logistica dell'area inbound: Ottimizzazione dei trasporti da fornitori esterni

Progetto di ottimizzazione dei trasporti da fornitori esterni presso la Kverneland Group Ravenna con l'obiettivo di valutare, attraverso una simulazione, la possibilità di introdurre un maggior livello di strutturazione nella logistica inbound. Il lavoro contiene inoltre la valutazione della convenienza dell'azienda a terziarizzare la gestione dei trasporti a un'azienda esterna.

Dust measurements in the coma of comet 67P/Churyumov-Gerasimenko inbound to the Sun

Critical measurements for understanding accretion and the dust/gas ratio in the solar nebula, where planets were forming 4.5 billion years ago, are being obtained by the GIADA (Grain Impact Analyser and Dust Accumulator) experiment on the European Space Agency's Rosetta spacecraft orbiting comet 67P/Churyumov-Gerasimenko. Between 3.6 and 3.4 astronomical units inbound, GIADA and OSIRIS (Optical, Spectroscopic, and Infrared Remote Imaging System) detected 35 outflowing grains of mass 10(-10) to 10(-7) kilograms, and 48 grains of mass 10(-5) to 10(-2) kilograms, respectively. Combined with gas data from the MIRO (Microwave Instrument for the Rosetta Orbiter) and ROSINA (Rosetta Orbiter Spectrometer for Ion and Neutral Analysis) instruments, we find a dust/gas mass ratio of 4 +/- 2 averaged over the sunlit nucleus surface. A cloud of larger grains also encircles the nucleus in bound orbits from the previous perihelion. The largest orbiting clumps are meter-sized, confirming the dust/gas ratio of 3 inferred at perihelion from models of dust comae and trails.

The dust environment of comet 67P/Churyumov-Gerasimenko from Rosetta OSIRIS and VLT observations in the 4.5 to 2.9 AU heliocentric distance range inbound

Context. The ESA Rosetta spacecraft, currently orbiting around cornet 67P/Churyumov-Gerasimenko, has already provided in situ measurements of the dust grain properties from several instruments, particularly OSIRIS and GIADA. We propose adding value to those measurements by combining them with ground-based observations of the dust tail to monitor the overall, time-dependent dust-production rate and size distribution. Aims. To constrain the dust grain properties, we take Rosetta OSIRIS and GIADA results into account, and combine OSIRIS data during the approach phase (from late April to early June 2014) with a large data set of ground-based images that were acquired with the ESO Very Large Telescope (VLT) from February to November 2014. Methods. A Monte Carlo dust tail code, which has already been used to characterise the dust environments of several comets and active asteroids, has been applied to retrieve the dust parameters. Key properties of the grains (density, velocity, and size distribution) were obtained from. Rosetta observations: these parameters were used as input of the code to considerably reduce the number of free parameters. In this way, the overall dust mass-loss rate and its dependence on the heliocentric distance could be obtained accurately. Results. The dust parameters derived from the inner coma measurements by OSIRIS and GIADA and from distant imaging using VLT data are consistent, except for the power index of the size-distribution function, which is alpha = -3, instead of alpha = -2, for grains smaller than 1 mm. This is possibly linked to the presence of fluffy aggregates in the coma. The onset of cometary activity occurs at approximately 4.3 AU, with a dust production rate of 0.5 kg/s, increasing up to 15 kg/s at 2.9 AU. This implies a dust-to-gas mass ratio varying between 3.8 and 6.5 for the best-fit model when combined with water-production rates from the MIRO experiment.

Determinants of inbound tourists in Cambodia : a dynamic panel data approach

Understanding the determinants of tourism demand is crucial for the tourism sector. This paper develops a dynamic panel model to examine the determinants of inbound tourists to Siem Reap airport, Phnom Penh airport, and land and waterway borders in Cambodia. Consistent with the consumer theory of tourism consumption, a 10% increase in the origin country GDP per capita is predicted to increase the number of tourist visits to Siem Reap airport by 5.8%. A 10% increase in the real exchange rate between the origin country and Cambodia is predicted to decrease the number of tourist visits by 0.89%. In contrast, the number of foreign tourists in a previous period has little effect on the number of foreign tourists in the current period. Additionally, the determinants are different by the mode of entry to Cambodia.

Forecasting inbound tourists in Cambodia

Forecasting tourism demand is crucial for management decisions in the tourism sector. Estimating a vector autoregressive (VAR) model for monthly visitor arrivals disaggregated by three entry points in Cambodia for the years 2006–2015, I forecast the number of arrivals for years 2016 and 2017. The results show that the VAR model fits well with the data on visitor arrivals for each entry point. Ex post forecasting shows that the forecasts closely match the observed data for visitor arrivals, thereby supporting the forecasting accuracy of the VAR model. Visitor arrivals to Siem Reap and Phnom Penh airports are forecast to increase steadily in future periods, with varying fluctuations across months and origin countries of foreign tourists.

eWOM-markkinointi ja sen hyödyntäminen autoalalla

Internetin kehitys on vaikuttanut monen vähittäiskaupan alaan, mutta erityisesti se on muuttanut autokaupan markkinointia. Se on lisäksi laajentanut perinteisen word-of-mouth -markkinoinnin käsitettä ja hyödyntämismahdollisuuksia huomattavasti, mikä on saanut sekä tutkijat että ammatinharjoittajat kiinnostumaan eWOM-markkinoinnista sen poikkeuksellisen suuren suosion, kasvun ja vaikutusten takia. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia eWOM-markkinointia ja sen hyödyntämistä autoalalla Suomessa. Tutkimusongelma voidaan jakaa neljään osaongelmaan: 1. Mitä on eWOM-markkinointi? 2. Miten yritykset voivat hyödyntää eWOM-markkinointia? 3. Hyödyntävätkö automaahantuojat eWOM-markkinointia? 4. Miten automaahantuojat voisivat paremmin hyödyntää eWOM-markkinointia? Tutkimus pohjautuu WOMin ja sosiaalisen median teorioihin, joiden pohjalta eWOM-markkinointi määriteltiin yritysten tarkoituksellisiksi pyrkimyksiksi vaikuttaa kuluttajienväliseen WOMiin tavoilla, jotka edistävät yritysten markkinointiviestien leviämistä sosiaalisessa mediassa. Yritykset voivat hyödyntää eWOM-markkinointia käyttämällä maksettuja WOM-viestinvälittäjiä, kannustamalla tuoteorientoituneita keskusteluita myynninedistämisstrategialla tai sopeutumalla verbaaliseen toimintaan sen kontrolloinnin sijaan. Kvalitatiivisen tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa haastateltiin automaahantuojien edustajia. Haastatteluiden tulkinta perustui teoriaohjaavaan analyysiin, josta ilmeni, että automaahantuojat Suomessa käyttävät eWOM-markkinointia hyvin vähän. eWOM-markkinointia käyttävät automaahantuojat käyttävät sitä pääasiassa jakamalla sosiaaliseen mediaan WOM-alkuja ja tekemällä yhteistyötä mielipidejohtajien kanssa. Koska eWOM-markkinoinnin käyttö on vähäistä, voidaan sen hyödyntämistä parantaa monilla eri tavoilla. Aktiivisempi keskusteluun osallistuminen, tarkemman osaamisen hankkiminen, taktisuus, tulosten mittaaminen, ketteryyden kehittäminen, uusien toimintatapojen löytäminen, rohkeus innovoida ja luovuuden lisääminen ovat tapoja kehittää eWOM-markkinointia. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että automaahantuojat Suomessa hyödyntävät eWOM -markkinointia hyvin vähän, ja näin ollen sen hyödyntämistä voitaisiin parantaa kokeilemalla rohkeammin ja luovemmin tätä sosiaalisen median tarjoamaa mahdollisuutta. Liika strukturointi sotii ilmiön perusperiaatteita vastaan, joten automaahantuojien tulisi pyrkiä keksimään uusia luovia toimintatapoja, toimimaan joustavasti ja reagoimaan sopivan tilaisuuden tullen.

Inbound logistics, the last mile and intermodal high capacity transport – the case of Jula in Sweden

Some of the biggest challenges for intermodal transport competitiveness are the extra handling costs and pre- and post-haulage costs. This paper investigates the use of Intermodal High Capacity Transport (IHCT) for the intermodal transport chain in general and to pre-and post-haulage in particular. The aim is not only to measure the cost reductions from using larger vehicles but to understand how better management of inbound flows through increased integration of logistics processes can increase the efficiency of the last mile. The paper analyses the haulage of two 40 foot containers simultaneously when part of an intermodal transport chain. Data were collected from a demonstration project in Sweden, where permission was obtained to use longer vehicles on an approved route to and from the nearest intermodal terminal. Results indicate substantial cost savings from using longer vehicles for pre- and post-haulage. In addition, the business model whereby the shipper purchased their own chassis and permission was obtained to access the terminal after hours for collecting pre-loaded chassis brought additional cost and planning benefits. The total cost saving was significant and potentially eliminates the cost deficit associated with the last mile.