Aikuisten ja projekti-organisaation oppiminen järjestelmä- ja toimintatapojen kehitysprojektissa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten ja mitä tieto- ja viestintä teknologiaorganisaatio (=ICT –organisaatio) oppii järjestelmien ja toimintatapojen kehitysprojektissa. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa miten kehitysprojektiin osallistuneet henkilöt ovat kokeneet projektin ensimmäisen vaiheen vaikuttaneen omaan ja organisaation oppimiseen. Samalla halutaan selvittää missä on onnistuttu ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Aiheesta ei löytynyt täysin vastaavia aikaisempia tutkimuksia. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta järjestelmien ja toimintatapojen kehitysprojektiin osallistunutta henkilöä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelua apuna käyttäen. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin aikuisten oppimista, organisaation oppimista ja kerrottiin muutamista samantyyppisistä järjestelmä- ja toimintatapojen kehitysprojekteista. Tutkimuksessa tuli esiin, että aikuiset oppivat parhaiten ryhmässä. Aikaisempi tieto ja kokemus, hyvä ilmapiiri, motivaatio ja sitoutuminen edistävät oppimista. Kiire, ongelmat tiedonkulussa ja epäselvät roolit ja vastuut organisaatiossa koettiin oppimisen esteiksi. Projektin onnistumisina koettiin myönteinen ilmapiiri ja se, että on oppinut uutta muilta projektin jäseniltä. Projektin kehityskohteissa tuli esille suunnitelmallisuuden puute, tavoiteaikataulun venyminen ja kuten myös oppimisen esteissä, ongelmat tiedonkulussa ja epäselvyydet rooleissa ja vastuissa. Tutkimuksen tulosten perusteella aikuisten ja organisaation oppimisen ja projektin onnistumisen avaimet ovat: hyvä suunnittelu, hyvä ilmapiiri, motivaatio, sitoutuminen, ryhmässä oppiminen, selkeät roolit ja vastuut, hallittu tiedonjakaminen, hallittu ajankäyttö. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat erityisesti tiedonkulun, aikataulutuksen ja epäselvien roolien ja vastuiden vaikutus oppimiseen ja projektin onnistumiseen. Sitä olisi mielenkiintoista tutkia vielä lisää.

Suomen kartta 1:1000000 (kansainvälinen järjestelmä) Karta över Finland 1:1000000 (internationellt system) = Carte du Finlande au 1:1000000 (systeme international)

1 kartta :, vär. ;, 65 x 81 cm

Arvojen yhteys varusmiesten liikuntakäyttäytymiseen

Opinnäytetyössä tutkittiin varusmiesten arvojen yhteyttä liikuntakäyttäytymiseen. Tutkimuksen tieteellinen tausta muodostui Schwartsin arvoteoriasta sekä professori Lawrence Greenin kehittämästä liikuntakäyttäytymisen tutkimuksessa käytettävästä PRECEDE – PROCEED mallista. Tutkimuksessa haettiin vastausta pääongelmaan: ”Millainen yhteys on liikuntaan liittyvillä arvoilla varusmiespalveluksen aikaiseen liikuntakäyttäytymiseen?” Tutkimusaineisto kerättiin Reserviupseerikoulun Jääkärikomppaniassa aliupseerikurssia käyville varusmiehille pidetyllä survey-kyselyllä. Tutkimusaineisto tiivistettiin faktorianalyysiä hyväksikäyttäen. Tutkimusongelmiin vastauksia haettaessa käytettiin regressio- ja varianssianalyysejä. Regressioanalyysiä käytettiin selvittämään arvoja, jotka ovat yhteydessä varusmiesten liikuntakäyttäytymiseen. Regressioanalyyseissä käytettiin selitettävinä tekijöinä liikuntakäyttäytymistä kuvaavia muuttujia. Selittävinä muuttujina analyyseissä olivat arvoja kuvaavat viisi summamuuttujaa. Tutkimuksessa varianssianalyysien avulla pyrittiin saamaan vastaus kysymyksiin: Ovatko varusmiesten liikuntaan liittyvät arvot yhteydessä varusmiesten suosimiin liikuntamuotoihin, sekä miten vanhempien liikuntakäyttäytyminen vaikuttaa lasten liikuntaan liittyviin arvoihin ja liikuntakäyttäytymiseen? Varusmiesten liikuntakäyttäytymiseen eli liikunnan rasittavuuteen, liikuntakertojen määrään, 12-minuutin juoksutestin luokkaan ja lihaskuntoluokkaan oli yhteydessä ainoastaan arvomuuttuja ”elämäntapa ja liikunnan merkitys”. Lihaskuntoluokkaan oli myös tilastollisesti melkein merkitsevästi yhteydessä arvomuuttuja ”suoriutuminen”. Varusmiehet, jotka kokivat liikunnan elämäntavakseen ja joille liikunnalla oli erityinen merkitys, olivat liikuntakäyttäytymisen osalta keskimäärin muita varusmiehiä parempia. Elämässä suoriutumista ja menestystä arvostavilla varusmiehillä oli vastaavasti keskimäärin hieman muita varusmiehiä parempi lihaskunto. Varusmiesten suosimien liikuntamuotojen ja arvojen välillä oli havaittavissa yhteys. Vanhempien liikuntakäyttäytymisellä havaittiin olevan yhteys lapsen liikuntakäyttäytymiseen. Varusmiesten isien vapaa-ajan liikuntaryhmien ja varusmiesten arvoja mittaavien muuttujien välillä havaittiin tilastollisesti melkein merkitsevä ero ainoastaan ”perhe ja elämänarvot” arvomuuttujan kohdalla. Varusmiesten äitien vapaa-ajan liikuntaryhmien ja varusmiesten arvoja mittaavien muuttujien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero ”perhe ja elämänarvot” muuttujan kohdalla ja melkein merkitsevä ero ”elämäntapa ja liikunnan merkitys” muuttujan kohdalla. Isän vapaa-ajan liikunta ryhmällä ei havaittu olevan yhteyttä varusmiehen liikuntakäyttäytymiseen. Äidin vapaa-ajan liikunta ryhmällä havaittiin olevan yhteys varusmiehen harrastaman liikunnan rasittavuuteen.

Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston määrittely ja suunnittelu

Tässä insinöörityössä selvitettiin mahdollisuuksia parantaa Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston ominaisuuksia ja tietoturvallisuutta. Järjestelmää käytetään Tapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden yhtiökokouksiin osallistuvien osakkaiden kirjaamiseen ja heidän äänten laskentaan. Tutkimuksen perusteella tehtiin järjestelmän määrittely ja suunnittelu, joiden tuloksena syntyivät toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, jotka toimivat pohjana uuden Yhtiökokousjärjestelmän toteutukselle. Työ tehtiin Tapiola-ryhmälle Tieto-Tapiola Oy:n tilauksesta. Työn alussa tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa järjestelmän ohjelmisto- ja tietokanta-arkkitehtuuri, joiden perusteella määrittelyä ja suunnittelua alettiin toteuttaa. Tutkimuksen perusteella päädyttiin käyttämään Java SE -arkkitehtuuria sovelluksen toteutukseen ja SQL Server -tietokantaa järjestelmän tietovarastona. Valittuihin ratkaisuihin päädyttiin niiden hyvien tietoturvallisuus- ja kertakirjausominaisuuksien takia. Toiminnallisessa määrittelydokumentissa käydään läpi järjestelmälle asetettuja vaatimuksia ja kuvataan sen toiminnot, liiketoimintaluokkamalli, käyttöliittymä ja tulosteet. Lisäksi siinä otetaan kantaa järjestelmän käyttöympäristöön, ulkoisiin tietokantaliittymiin, käyttäjän tunnistautumiseen ja tietoturvallisuuteen sekä käydään läpi sen toiminta käyttäjien näkökulmasta. Toiminnallisen määrittelydokumentin pohjalta luotiin tekninen määrittelydokumentti. Siinä kuvataan järjestelmän ympäristö ja ohjelmisto- sekä tietokanta-arkkitehtuuri yleisellä tasolla. Tämän lisäksi järjestelmän arkkitehtuuria käydään myös tarkemmin läpi sekä kuvataan moduulit ja toiminnot niin tarkasti, että niiden perusteella voidaan toteuttaa koko järjestelmä. Työn tuloksena syntyivät kattava toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, joissa käydään läpi kaikki järjestelmän toteuttamiseen tarvittavat elementit sillä tarkkuudella, että järjestelmän toteuttaminen voidaan aloittaa.

ATS3-testausjärjestelmän evaluointi

Työ tehtiin Nokia Technology Platforms S60 Mobile Runtime-yksikölle. Työn tavoitteena oli evaluoida ATS3-testausjärjestelmä. ATS3-järjestelmällä voidaan automatisoida ohjelmistotestausta. Evaluoinnilla pyrittiin selvittämään voidaanko tuotekehitysvaiheessa oleva järjestelmä ottaa jo käyttöön vai vaatiiko se vielä lisäkehitystä. Työssä kerrotaan aluksi yleisesti ohjelmistotestauksesta. Siinä käydään läpi myös testausprosessin vaiheet sekä kerrotaan lyhyesti avuksi kehitetyistä työkaluista. Työssä kerrotaan myös ATS3-järjestelmän edeltäjien ominaisuuksista, sekä miten ne eroavat tarkastelun kohteena olevasta järjestelmästä. Varsinainen evaluointi alkoi tutustumalla ja asentamalla järjestelmä. Tämän jälkeen suoritettiin samat testit sekä ATS2.x-järjestelmässä että ATS3-järjestelmäss. Testauksen jälkeen analysoitiin testitulosten yhdenmukaisuuden perusteella, voidaanko siirtyä käyttömään ATS3-järjestelmää. Testitulokset olivat käytännässä yhdenmukaiset suoritettaessa testejä matkapuhelimessa, mutta emulaattoritestaus täytyi jättää väliin. Lukuisista yrityksistä sekä järjestelmän kehittäjän avusta huolimatta testejä ei onnistuttu suorittamaan ATS3-järjestelmän emulaattoriympäristössä. Näin ollen päädyttiin tulokseen, ettei järjestelmää voida ottaa vielä käytöön emulaattoritestauksessa, vaan se vaatii lisätutkimusta sekä perehtymistä järjestelmään.

Liikkuva mittauslaboratorio Nuuskijan katupölyjärjestelmän jatkokehitys

Työn tarkoituksena oli kehittää liikkuvan mittausjärjestelmän Nuuskijan katupölyjärjestelmää. Katupöly on yksi suurimpia ilmalaatuongelmia pohjoismaissa keväisin. Alkuperäinen järjestelmä oli rakennettu vuoden 2004 lopulla ja 2005 alussa TEKESin rahoittamassa VIPEN -projektissa. Nyt esitetty kehitystyö liittyy ympäristöministeriön rahoittaman KAPU -projektiin, ja liikenne- ja viestintäministeriön rahoittaman VIEME -projektiin. Hankittiin, asennettiin, ja testattiin virtausanturi Nuuskijan katupölyn keruuputkistoa varten. Hankitulla kuumalankaperiaatteella toimivan anturin toimintaa verrattiin massavirtausputken tuloksiin, ja ne todettiin yhtäpitäviksi. Pääkeruuputkiston virtausta säätelevän pumpun ottomoottori poistettiin ja tilalle rakennettiin sähkömoottori hihnapyörineen. Näin saatiin meluttomampi, päästöttömämpi, kevyempi systeemi, jota on helppo käynnistää ja sammuttaa. Validointimittauksella selvitettiin, miten hyvin pääkeruuputkiston kartiomainen suutin kerää renkaan nostattaman pölypilven. Mittaustulokset osoittivat, että suutin kerää suurimman osan pölypilvestä, ja todettiin, että sen suhteen ei ole muutostarvetta. Tämän projektin jälkeen mittauskampanjoita on helpompaa suorittaa, ja mittaustuloksista tulee entistä tarkempia.

42 V:n järjestelmät raskaassa kalustossa

Tämä insinöörityö tehtiin PKC Group Oy:lle. Työssä selvitettiin alan tutkimusten ja kirjallisuuden avulla 42 voltin käyttöjännitteen käyttöä raskaassa kalustossa. Korotettuun käyttöjännitteeseen siirtymistä on kaavailtu jo pitkään, ja yksi työn tarkoituksista onkin selvittää, mikä on järjestelmien nykytilanne. Insinöörityössä tarkastellaan 42 voltin käyttöjännitteen eri osa-alueita. Työssä tutkitaan uuden käyttöjännitetason tuomia uusia ongelmia. Työssä selvitetään komponenttien ero nykyisiin käyttöjännitetasojen komponentteihin ja samalla komponenttien saatavuutta, komponenttien kestävyyttä ja kustannuksia. Aihealueeseen liittyy myös uuden käyttöjännitetason mahdollistamat uudet sovellukset ajoneuvoissa, kuten yhdistettu käynnistin-laturi, täysin sähköiset ohjaus, ja jarrutusjärjestelmät ja täysin sähköinen ilmastointi. Työssä tarkastellaan uusien sovellusten tuomia etuja ja haittoja nykyisiin järjestelmiin verrattuna. 42 voltin järjestelmä vaatii yleistyäkseen standardin, jonka puitteissa ajoneuvoteollisuus voi toimia ja kehittää tuotteittaan. Työn lopputuloksena lukija saa käsityksen, missä tällä hetkellä ajoneuvoteollisuuden ja nimenomaan raskaan kaluston tutkimus korotetun käyttöjännitteen osalta etenee.

Tuotannon seuranta- ja suunnittelutyökalun kehittäminen postimyyntiyrityksessä

Tässä työssä suunniteltiin postimyyntiyrityksen palautusosastolle uusi tuotannon seuranta- ja suunnittelutyökalu. Työtä varten tutkittiin laaja otos jo kerättyä tietoa yrityksen päivittäisestä toiminnasta ja sen tehokkuudesta. Samalla tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen toiminnan kannattavuuteen yhteiskunnallisestikin tärkeiden asioiden näkökulmasta. Tällaisia aiheita ovat muun muassa työssä jaksaminen ja työntekijöiden kannustinjärjestelmät, tuotteiden elinkaarisuunnittelu sekä yrityksen yhteiskunta- ja ympäristövastuu. Yrityksellä itsellään on se käsitys, että tuotannon seuranta on ollut epätarkkaa ja hyvä tietojen hallinta melko työlästä ja aikaa vievää, joten yritysjohto totesi tarpeelliseksi kehittää uudet työkalut tehostaakseen päivittäisen toiminnan seurantaa ja ennaltasuunnittelua. Työ tehtiin yrityksen toimeksiannosta. Osaston toimintaa seurattiin sekä yksilökohtaisesti että koko osaston tasolla, ja tulokset vastasivat hyvin odotettua. Saatujen tietojen avulla kuitenkin havaittiin, mitä asioita on tehty väärin tai puuttellisesti edellistä työkalua käyttäen ja kuinka tällaiset virheet ja puutteet olisi nyt mahdollista välttää. Suunnitteluvaiheessa tutkittiin, miten työkalun antamia tuloksia voitaisiin helposti tarkistaa ja kuinka olisi mahdollista tulostaa saatuja tietoja yksinkertaisessa muodossa paperille, jotta niitä voisi esittää tarvittaessa myös osaston ulkopuolisille tahoille. Seikkaperäisen tutkimuksen ja suunnittelun jälkeen kehitettiin uusi järjestelmä sekä tuotannon seurantaan että suunnitteluun.

Katsekulmien vaikutus näönrasitusoireisiin näyttöpäätetyössä

Päätetyöhön epäillään liittyvän monenlaisia ongelmia. Eniten epäiltyjä ja käsiteltyjä ovat silmien rasitus- ja ärsytysoireet sekä päätetyön kuormittavuus ja näköergonomiset ongelmat. Näkemiseen ja silmiin liittyvät ongelmat näyttöpäätetyöskentelyssä ovat hyvin tavallisia. Niitä kutsutaan termillä Computer Vision Syndrome (CVS). Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia kuinka eri katsekulmat vaikuttavat näönrasitusoireisiin sekä olemassa oleviin näköjärjestelmän vikoihin. Kokeessa näyttöpääte sijoitettiin kolmeen eri katsekulmaan. Nämä kulmat olivat 15 astetta horisontaalilinjan yläpuolelle, horisontaalilinja sekä 15 astetta horisontaalilinjan alapuolelle. Tutkimus oli vertaileva ikäryhmien 20-39 ja 40-60-vuotiaat välillä. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tutkimusjoukko koostui 80 henkilöstä. VSQ- ja SSQ-kyselylomakkeilla ja mittauksilla saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmassa Wilcoxonin merkkitestillä ja Mann-Whitneyn U-testillä. Koko tutkimusjoukon SSQ-oireiden keskiarvoja tarkastellessa voitiin oireiden todeta voimistuneen tehtävän aikana tilastollisesti merkitsevästi. + 15 asteen katsekulmassa havaittiin oireiden voimistumista eniten. SSQ-oireiden jakaminen eri ryhmiin toi esiin tilastollisesti merkitseviä eroja varsinkin silmänrasitusoireiden kohdalla. - 15 asteen katsekulma aiheutti vähiten oireiden arvojen kasvua tehtävän aikana silmänrasitus- ja disorientaatio-oireiden ryhmissä. Tarkasteltaessa koko joukon silmänrasitus- ja disorientaatio-oireita voidaan päätellä näyttöpäätetyön aiheuttavan rasitusoireiden lisääntymistä, koska merkitsevyystaso näissä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Sekä kokonaisuudessaan että oireryhmittäin oli huomionarvoista, että 20-40-vuotiaat kokivat näyttöpäätetyön rasittavan enemmän. Mittaustulosten perusteella voidaan sanoa, että akkommodaatiolaajuus ja konvergenssikyky olivat merkitsevästi heikompia tehtävän jälkeen. Kyynelfilmin repeämisajan keskiarvo kokeen jälkeen koko tutkimusjoukolla oli normaaliarvoa alhaisempi. Yhteistyökumppanimme voi hyödyntää työmme tuloksia laajemmassa tutkimuksessa. Opinnäytetyömme tukee ammattiosaamistamme toimiessamme näönhuollon asiantuntijoina.

Kirjallisuutta

Virallisen vastaväittäjän, professori Jukka Kekkosen Helsingin yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle antama 7.11.2004 päivätty lausunto

Korkea vankiluku ja rangaistuskäytäntö

Lectio praecursoria Helsingin yliopistossa 7.5.2004 pidetyssä väitöstilaisuudessa, jossa kirjoittaja puolusti väitöskirjaansa Rikosoikeudellinen järjestelmä kriisissä