Arkistoluettelo 729: Veikko Huuskonen

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Veikko Huuskosen arkiston sisällöstä

Arkistoluettelo 619: Veikko Norontaus

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Veikko Norontauksen arkiston sisällöstä

Sibelius-Akatemian rehtori Veikko Helasvuon haastattelu

Rehtori Veikko Helasvuon haastattelu ruotsiksi, haastattelu tehty Kölnissä Sibelius-Akatemian oppilasvaihtokonsertin yhteydessä. Helasvuo kertoo oppilasvaihtokonserteista ja kansainvälisestä toiminnasta.

Eläimet Veikko Huovisen tuotannossa : Luokittelusta eläinsuhteen ilmenemiseen

Eläinaiheiset lyhytkertomukset muodostavat selvän kokonaisuuden Veikko Huovisen tuotannossa, mutta kirjailija kuvasi eläimiä ja hyödynsi eläinkuvastoa myös romaaneissaan. Artikkeli tarkastelee Huovisen ”eläintekstejä” ja luo aiempaan eläinesitysten tutkimukseen nojaten luokittelun, joka osoittaa kirjailijan käsitelleen eläinkuntaa ja siihen liittyviä asetelmia harvinaisen monipuolisesti. Vaikka eläinasetelmia hyödynnetään toisinaan satiirin ja komiikan välineinä, tuotantoon kuuluu myös eläinten kokemusta hienovaraisesti esittäviä ja eläinten oikeuksien puolesta puhuvia teoksia.

Mild myocardial infarction - A classification problem in epidemiologic studies

In studies assessing the trends in coronary events, such as the World Health Organization (WHO) MONICA Project (multinational MONItoring of trends and determinants of CArdiovascular disease), the main emphasis has been on coronary deaths and non-fatal definite myocardial infarctions (MI). It is, however, possible that the proportion of milder MIs may be increasing because of improvements in treatment and reductions in levels of risk factors. We used the MI register data of the WHO MONICA Project to investigate several definitions for mild non-fatal MIs that would be applicable in various settings and could be used to assess trends in milder coronary events. Of 38 populations participating in the WHO MONICA MI register study, more than half registered a sufficiently wide spectrum of events that it was possible to identify subsets of milder cases. The event rates and case fatality rates of MI are clearly dependent on the spectrum of non-fatal MIs, which are included. On clinical grounds we propose that the original MONICA category ''non-fatal possible MI'' could bt:divided into two groups: ''non fatal probable MI'' and ''prolonged chest pain.'' Non-fatal probable MIs are cases, which in addition to ''typical symptoms'' have electrocardiogram (EGG) or enzyme changes suggesting cardiac ischemia, but not severe enough to fulfil the criteria for non-fatal definite MI In more than half of the MONICA Collaborating Centers, the registration of MI covers these milder events reasonably well. Proportions of non-fatal probable MIs vary less between populations than do proportions of non fatal possible MIs. Also rates of non-fatal probable MI are somewhat more highly correlated with rates of fatal events and non-fatal definite MI. These findings support the validity of the category of non-fatal probable MI. In each center the increase in event rates and the decrease in case-fatality due to the inclusion of non-fatal probable MI was lar er for women than men. For the WHO MONICA Project and other epidemiological studies the proposed category of non-fatal probable MIs can be used for assessing trends in rates of milder MI. Copyright (C) 1997 Elsevier Science Inc.

Dementoituneen ja hänen omaisensa mielekäs arki kotona

Tämän opinnäytetyön tuotos on kirjallinen opas Viroon, Länsi-Tallinnan sairaalan alueella asuville dementiaa sairastavien omaishoitajille. Työn lähtökohtana on ollut Länsi- Tallinnan sairaalan tarve saada omaisille jaettava opas dementoituneen omaisen kotona hoitamisen avuksi. Työ on osa STALT-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää Länsi-Tallinnan sairaalan hoitotyötä. Oppaan tavoitteena on tarjota keinoja kotona pärjäämisen tueksi. Lisäksi opas toimii henkilökunnan antaman suullisen ohjauksen tukena. Dementoitunut henkilö ilmaisee avuntarvettaan muuttuneella käytöksellään. Jos hänen tarpeitaan ei tunnisteta, johtaa se hänen hyvinvointinsa heikkenemiseen. Omaishoitajalla on suuri vastuu dementoituneen omaisensa hoidosta. Kirjallisten oppaiden avulla voidaan tukea omaishoitajan selviytymistä arjesta dementoituneen kanssa.Opinnäytetyömme teoriaosuus koostuu kirjallisuuskatsauksesta, joka on koottu aihetta käsittelevistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa käsittelimme dementiaa työmme kannalta merkityksellisistä näkökulmista. Työssämme selvitimme lyhyesti mitä dementia on ja tarkastelimme sen taustalla olevia sairauksia. Keskeisin kirjallisuuskatsauksen teoriaosuus koostuu dementiaan liityvistä käytösoireista, dementoituneen hoitamisesta kotona ja hyvän potilasohjeen kriteereistä. Oppaan teossa on pyritty selkokielisyyteen, jotta maallikon on helppoa ymmärtää sisältö. Siihen on tiivistetty tärkeimmät ja oleellisimmat tiedot. Oppaan alkuun on koottu lyhyesti tietoa siitä, mitä dementia on. Sen sisältö muodostui kirjallisuuskatsauksen pohjalta ja siinä otettiin huomioon kotona hoitamisen näkökulma. Opas koostuu kotihoito-ohjeista, jotka koskevat arkipäiväisiä toimintoja kuten ruokailua ja peseytymistä sekä kodin saneeraamisesta turvalliseksi dementoituneen kannalta. Keskeistä on vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Oppaan lopussa mietitään keinoja omaiselle oman jaksamisen tukemiseksi.

Maanviljelijä Heikki Lankinen 21/4 1966

Kirje 21.4.1966

Tasavallan Presidentin radio- ja TV-haastattelu 5.8.1970

Haastattelu